Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Nyt myös spironolaktonia sydämen vajaatoimintaan

Kun sydämen vajaatoimintaa sairastavalle annetaan ACE:n estäjää, on ajateltu reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän olevan vaimennettu ja aldosteronin erityksen niin muodoin minimaalista. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ACE:n estäjähoidosta huolimatta aldosteronia erittyy niin lisämunuaisista kuin verisuonten seinämistä ja itse sydämestä. Vajaatoimintapotilailla myös maksan verenkierto heikkenee ja aldosteronin poistuma vähenee huomattavasti.

Robert Paul

Pitääkö pyelonefriittia sairastavat lapset hoitaa sairaalassa?

Bakteeriperäistä munuaistulehdusta eli pyelonefriittiä sairastavat lapset on Suomessa otettu alkuhoitoon sairaalaan suonensisäistä antibioottilääkitystä varten. Amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin, voitaisiinko hoito toteuttaa kokonaisuudessaan kotona. Mukaan otettiin 306 kuumeista virtsatieinfektiota sairastavaa lasta, iältään 1-24 kk. Puolet lapsista lääkittiin koko hoidon ajan (14 vrk) suun kautta otettavalla kefiksiimillä. Toinen puoli sai ensin 3 vrk kefotaksiimia suoneen ja sen jälkeen kefiksiimiä 11 vrk suun kautta.

Per Ashorn

COPD-potilaiden depression yleisyydestä ei vieläkään varmaa vastausta

Käytännön kliinikko havaitsee silloin tällöin depressioon viittaavia piirteitä keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitokontakteissa. Suomessakin on mm. Liedon terveystutkimuksessa selvitetty depression esiintymistä COPD-potilailla (Isoaho ym. Psychol Rep 1995; 76:287-297). Tulokseksi saatiin COPD-potilailla 9 % enemmän depressiota, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hollantilaiset ovat nyt analysoineet koko englanninkielisen kirjallisuuden aiheesta aikaväliltä 1966-97. Yhteenvetoon kelpuutettiin kymmenen kriteerit täyttävää tutkimusta. Näistä vain neljässä oli tapaus-verrokkiasetelma, ja niissä kaikissa yhteyttä keuhkoahtaumataudin ja depression välillä havaittiinkin, joskaan kaikissa ei tilastollisesti merkitsevänä. Analyysiä haittasi aineistojen tilastollisen voiman puutteellisuus sekä tutkijoiden käsityksen mukaan myös osassa tutkimuksia käytettyjen depressiomittarien huono sopivuus tähän tarkoitukseen (Liedon tutkimuksessa käytettyä Zung SDS -menetelmää pidettiin luotettavana).

Hannu Puolijoki

Kuntoilu vähentää sappikivitaudin vaaraa

Säännöllinen liikunta korjaa sappikiviä suosivia aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten hyperinsulinemiaa, korkeaa triglyseriditasoa ja pientä HDL-kolesterolipitoisuutta, ja luonnollisesti pitää painoakin kurissa. Miehillä fyysinen aktiviteetti vähentää sappikivien esiintyvyyttä. Nopea painon pudotus taas lisää sappikivitautia.

Pertti Kirkinen

Perinteinen vai liposominen amfoterisiini B?

Lääkekehittelyssä on asetettu suuria odotuksia liposomisiin lääkemuotoihin, joissa lääke sijaitsee pienen misellin eli liposomin sisällä. Liposomi kulkeutuu runsaasti kapillaareja sisältäviin kudoksiin, kuten keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin, joihin lääkevaikutus kohdistuu erityisen voimakkaana ja pitkään. Käytössä on ainakin liposominen sytostaatti ja liposominen sienilääke, amfoterisiini B.

Robert Paul

Lyhyesti: Klamydiaa MS-taudissa?

Chlamydia pneumoniae -bakteerin löytyminen yhden multippeliskleroosipotilaan selkäydinnesteestä antoi amerikkalaiselle tutkijaryhmälle aiheen katsoa asiaa vähän tarkemmin. Tuloksena oli, että 47 MS-potilaasta 64 %:lta löytyi likvorista viljelyssä klamydia ja peräti 97 %:lta klamydian DNA:ta. Muita neurologisia tauteja potevilla lukemat olivat 11 % ja 18 %. Myös klamydiavasta-ainetasot olivat MS-potilailla koholla. Tutkijoiden mukaan hoitokokeilut voisivat antaa lisävalaistusta asiaan. Oman klamydiaeksperttimme Pekka Saikun mukaan muiden ryhmien alustavat yritykset tuloksen vahvistamisesta eivät näytä lupaavilta. Ann Neurol 1999;46:6-14

Heikki Arvilommi