Ilotulitevammoista aiheutunut synkkä vuodenvaihde

Ilotulitteet aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Tästä johtuen 1995 tuli voimaan uusi räjähdeasetus, jonka avulla pyrittiin vähentämään onnettomuuksia. Vuodenvaihde 1996-97 oli kuitenkin synkkä maanlaajuisesti. Pelkästään HYKS:ssa hoidettiin 35 potilasta. Heistä osa oli loukkaantunut poikkeuksellisen vakavasti. Valtaosa turmista sekä kaikki vaikeat vammat johtuivat tähtipommeista, joiden aiheuttamia onnettomuuksia ei maassamme ole aikaisemmin kuvattu. Lakiuudistus ei näytä vähentäneen tapaturmien määrää, koska paukkupommien kielto ilmeisesti siirsi käytön voimakkaisiin ilotulitteisiin.

Pentscho Popov, Erkki Tukiainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Peter Jungell, Leena Kivipelto, Pia Ehrnrooth, Anni Karma

Leikkauksen jälkeinen keuhkoembolia

Keuhkoembolia on yksi merkittävimmistä komplikaatioista leikkausten jälkeen. Vaikka sen patogeneesi tunnetaan yhä paremmin, hoito on kehittynyt ja laskimotukoksen ehkäisy tehostunut, se johtaa etenkin iäkkäillä potilailla usein kuolemaan. Keuhkoembolian diagnosointi on hankalaa, koska sen kliininen kuva ja löydökset ovat epäspesifisiä eikä hyviä tutkimusmenetelmiä ole toistaiseksi käytettävissä. Keuhkoembolian hoitona on pääasiassa antikoagulanttilääkitys, ensisijaisena vaihtoehtona pienimolekyyliset hepariinit. OYS:ssa tarkasteltiin leikkauksen jälkeiseen keuhkoemboliaan sairastuneiden potilaiden perussairauksia ja riskitekijöitä sekä leikkauksiin mahdollisesti liittyneitä komplisoivia tekijöitä.

Juha Hautalahti, Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Rintasyöpäpotilaiden kokemuksia sopeutumisvalmennuskursseista ja kurssin jälkeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia koetussa psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä

Kuntoutuskursseilla on myönteinen vaikutus rintasyöpäpotilaiden elämänlaatuun. Kurssien vaikutuksia tutkittiin standardoitujen kyselylomakkeiden avulla ennen kurssia ja kolmen ja kahdentoista kuukauden kuluttua kurssista. Erityisesti masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua kuvastavissa mittareissa tapahtui paranemista vuoden aikana. Parhaimpana kurssin antina pidettiin tiedon saamista sairaudesta ja keskustelumahdollisuutta muiden rintasyöpäpotilaiden kanssa. Kirjoittajat eivät suosittele kursseille osallistumista heti sairauden toteamisen jälkeen, koska ensin pitää hoitaa akuuttiin vaiheeseen liittyvät ongelmat omassa hoitopaikassa.

Helena Hämäläinen, Harri Vertio, Jouko Lind, Jorma Järvisalo, Merja Kaitsaari

Vakavien mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ehkäisy

Vakavien mielenterveysongelmien, erityisesti skitsofrenian, varhaistunnistusta ja -hoitoa koskevista tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia: hoidon tulokset ovat parantuneet ja alustavat havainnot viittaavat merkittävään ilmaantuvuuden vähenemiseen. Viime vuosikymmeninä tutkimuksissa on löydetty paljon sairastumisalttiudesta kertovia varomerkkejä. Lisäksi on tutkittu ja pyritty luomaan kriteeristöjä kuvaamaan ennen aktiivista psykoosia ilmenevää prodromaalivaihetta, vaikkakin ongelmana on ollut prodromaalioireiden epäspesifisyys keskityttäessä ainoastaan skitsofrenian varhaistunnistukseen. Myös vaikeaa psyykkistä sairastavuutta näyttää siis olevan mahdollista vähentää ja lievittää varhaisella puuttumisella. Laajaa tutkimusta ja kehittämistyötä aiheesta tarvitaan pikaisesti.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Lehtinen

Nivelreuman imusolmukesädetys ei olekaan hyväksi

Tälläkin palstalla on aikoinaan referoitu muutamia tutkimuksia, joiden mukaan hoitoresistenttiä nivelreumaa sairastavat potilaat hyötyisivät imusolmukealueiden sädehoidosta. Kuten niin usein aiemminkin kliinisen lääkintätaidon alalla, sulkeutuu tässäkin klassinen ympyrä: innostus - odotus - pettymys.

Robert Paul

Varo oravanaivoja!

Moni on kuullut ja ihmetellyt, että Välimeren maissa syödään varpusia ja muita pikkulintuja, Kiinassa pääskysenpesiä ja Ranskassa sammakoita. Yhdysvalloissa Kentuckyn osavaltiossa sen sijaan herkutellaan oravilla. Paikallinen gourmetruoka, joka kulkee nimellä burgoo, valmistetaan liha-vihannesmurekkeesta, johon lisätään oravan aivoja. Aivot voidaan myös muhentaa munien kera.

Robert Paul

HI-virus piiloutuu muistisoluihin

Immuunikadon hoidossa on parin viime vuoden aikana tapahtunut todellinen läpimurto. Viruksen lisääntymisen eri vaiheisiin iskevien lääkkeiden yhdistelmillä on Suomessakin saatu palautettua potilaita lähes haudan partaalta jopa takaisin työelämään. Yhdistelmähoidolla viruksien määrä potilaiden plasmassa saadaan vähenemään niin pieneksi, ettei niitä herkimmilläkään menetelmillä kyetä löytämään. Jossain virus kuitenkin piileksii ja palaa verenkiertoon, jos hoito keskeytetään.

Matti Viljanen

Laihdutuslääkitykseen liittyvät läppäviat

Yhdysvalloissa oli suosittua käyttää laihdutuslääkkeinä fenfluramiinin ja fentermiinin yhdistelmää. Arvioiden mukaan käyttäjiä oli vuonna 1996 peräti 18 miljoonaa. Elokuun lopulla ilmestyneessä New England Journal of Medicinessa raportoitiin käyttäneillä naisilla yllättävästi läppävikoja.

Robert Paul

Hepatiitti C:n ja ruton levinneisyys maailmassa

WHO:n uuden tilaston mukaan 3 % maapallon väestöstä eli 170 miljoonaa ihmistä kantaa hepatiitti C -virusta. Hepatiitti C altistaa maksakirroosille ja maksasyövälle. Maailman maista 130 on kartoittanut hepatiitti C:n esiintymistä. Viime elokuuhun mennessä WHO:lle raportoidut tiedot on otettu mukaan tilastoihin.

Pentti Huovinen

Miten antibioottien teho voitaisiin säilyttää? Konsensuskokous resistenssiongelmasta

Antibioottien lisääntyneen käytön myötä on yleistynyt myös bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan. Uhkakuvia infektioista, joihin ei pure enää mikään, on esitetty jo vuosien ajan. Suomessa ei vielä lähiaikoina tarvitse puhua katastrofista, mutta mikrobilääkkeiden käyttöä on meilläkin syytä tarkastella vakavasti resistenssiuhan kannalta. Keinoja mikrobilääkkeiden tehon säilyttämiseksi pohdittiin Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian järjestämässä konsensuskokouksessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 17.-19. marraskuuta.

Marianne Jansson