Merja Salo tutki tupakan mainonnan ja vastapropagandan Tyttö poltti sydämens, mut poika Bristolin

Suomalainen tupakkakuvasto henkii viatonta, vaarallista ja kiellettyä nautintoa. Mainonta ja vastapropaganda käyvät symbolista vuoropuhelua keskenään. Näin ne kommentoivat ja lainaavat jatkuvasti toisiaan. Muun muassa tällaisiin tuloksiin päätyi Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen tohtoriksi toukokuun lopulla väitellyt Merja Salo. Hänen aiheenaan oli tupakan mainonta ja sen vastakuvat eli terveysvalistus. Kyse oli samalla Suomen ensimmäisestä cd-rom-väitöskirjasta.

Irmeli Tanttu Porkka

Mistä joululevyt on tehty?

Biteistä, jotka on prässätty muovikiekon pintaan mikroskooppisen pieniksi syvennyksiksi. Levynvalmistus prässäämössä on kiinnostava prosessi.

Erkki Karjalainen

Keukosairauksien erikoisala on itsenäinen

Lääkärilehden numerossa 32/1997 oli kirjoitus Matti Nuutinen, Hannu Paajanen, Raimo Huotari, Maija-Liisa Seppänen ja Lauri Nuutinen, joka käsitteli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämistä. Kirjoituksen taulukossa 2 luetellaan yleisimmin hoitoketjuun ehdotetut potilasryhmät erikoisaloittain. Keuhkosairauksien erikoisalaa ei taulukosta löytynyt. Sisätautien alle oli merkitty kaksi kansantautia: astma ja keuhkoahtaumatauti. Keuhkosairauksien erikoisala on itsenäinen nyt ja tulevaisuudessa ja tästä johtuen asian käsittely tässä lehden numerossa oli virheellinen. Virhettä on vaikea ymmärtää, koska aivan hiljattain Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitti keuhkosairauksien professori työnsä ja kirjoittajien joukossa on mainitun sairaalan johtajaylilääkäri.

Pentti Tukiainen

Vastine osastonylilääkäri Pentti Tukiaiselle

Kiitän kirjoituksemme tarkasta lukemisesta. Taulukoissa 1 ja 2 ei ole potilasryhmiä tosiaankaan tarkkaan jaoteltu eri erikoisalojen suhteen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on keuhkosairauksien professori aloittanut työnsä osana sisätautien klinikan monipuolista kokonaisuutta. Sisätautien klinikassa olemme mielestämme onnistuneet alaan kuuluvien erikoisalojen ja suppeiden erikoisalojen yhteistoiminnassa ilman korostettuja raja-aitoja. Astman ja keuhkoahtaumataudin listautuminen sisätautien alueeseen johtuu tästä toiminnallisesta sijoittumisesta.

Lauri Nuutinen

Lapset liikkeelle

Kati Myllymäki kirjoitti (SLL 30/97) tuolla otsikolla 7.10.97 päivätyn raportin lehdessämme. Hyvä Kati! Asia on erinomaisen tärkeä ja minusta Suomen Lääkäriliiton on otettava siihen virallisesti kantaa niiden suuntaviivojen mukaan, joita Katikin esitteli.

Olli Korhonen

Uusi psykiatria

Aikaisemmassa numerossa (SLL 34/97) kerroin kokemuksistani koulutuspäivillä ja yrityksestäni selittää kollegoille mistä ns. "sosiaalisten tilanteiden pelossa" varsinaisesti on kysymys. Totesin kirjoitukseni lopussa, että nykypsykiatriaa hallitseva paradigma on kulkenut tiensä loppuun. Sitä ei vain huomata, koska sen lähtökohta on kaukana, kliinisessä oppirakennelmassa. Tähän on myös myötävaikuttanut se, että psykofarmakologian menestys on ollut niin huimaava. Terapeutit ovat yhä lisääntyvässä määrin langenneet sen houkutukseen ja ovat samalla luopuneet psykiatrian varsinaisesta haastesta eli ihmisen todellisesta auttamisesta. Ja juuri se vaatii uutta paradigmaa.

Martti Paloheimo

Miksi vastustimme tupoa

Neljättä päivää jatkuneen intensiivisen tuposirkuksen jälkeen Akavan hallitus päätti omasta suhtautumisestaan sille esitettyyn tuposopimusluonnokseen illalla 26.11. Akavan hallitus hyväksyi ratkaisun äänestyksen jälkeen, 16 äänestäessä puolesta ja viiden vastaan. Vastaanäänestäneiden joukossa olivat Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja kolme muuta Akavalaista liittoa.

Kati Myllymäki, Markku Äärimaa

Hengitystieinfektioiden diagnostiikka ja hoito Konsensuskokouksen antia avohoidon lääkäreille

Ylähengitystieinfektiot olivat erityistarkastelussa Hanasaaren antibioottiresistenssiä käsitelleessä konsensuskokouksessa. Kokous paneutui erityisesti välikorvassa, nenän sivuonteloissa sekä keuhkoputkissa tavattujen infektioiden diagnostiikan ja hoidon periaatteisiin. Nämä infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa, ja ne ovat siellä yleisimpiä infektioita epämääräisten, yleensä virusperäisten tulehdusten ohella.

Timo Klaukka

Gastroskopia hyödyllinen tutkimus terveyskeskuksessa

Esofagogastroduodenoskopia (gastroskopia) on nykyisin ensisijainen tutkimus ylävatsavaivojen selvittelyssä (1,2). Fiberoendoskooppien tultua käyttöön 60-luvulla gastroskopiatoiminta yleistyi meillä 70-luvulla sairaaloissa ja alkoi 80-luvulla myös perusterveydenhuollossa joko omana toimintana tai ostopalveluina (3,4). Avohoidon tutkimuksiin tulevat potilaat ovat vähemmän valikoituneita ja edustavat koko gastroenterologisten ongelmien kirjoa väestössä. Pääosalla heistä on kuitenkin erilaisia dyspepsioita (5,6).

Olavi Keyriläinen, Pentti Sipponen

Milloin gastroskopia dyspepsiapotilaalle

Gastroskopia on nykyisin turvallinen tutkimus, jonka saatavuus on lähes koko maassa hyvä. Se antaa tärkeää tietoa ruoansulatuskanavan yläosasta, joten dyspepsiapotilaidenkaan lähettäminen siihen ei saisi olla liian korkean kynnyksen takana. Tähystyksen aiheista on viime vuosina julkaistu runsaasti kansainvälisiä tutkimuksia, kannanottoja ja suosituksia. Vaikeinta on ollut arvioida tutkimuksen tarve juuri erityyppisten ylävatsaoireiden selvittelyssä. Nämä ovat perusterveydenhuollossa tavallisimpia gastroenterologisia vaivoja, ja tutkimuksen käyttöä on pyritty rajoittamaan myös kustannussyistä.

Olavi Keyriläinen