Kaikki kokaiinista

Perusteellinen teos kokaiinista. Kirjassa käsitellään mm. kokaiinin vaikutusmekanismeja elimistössä, riippuvuuden kehittymistä, kokaiinin vaikutuksia sikiöön ja kokaiininkäyttäjien hoitomenetelmiä. Osa kirjasta on omistettu kokaiinin ja muiden huumeiden tai alkoholin sekakäytön vaikutusten tarkasteluun. Jokaisen luvun lopussa on laaja kirjallisuusluettelo.

Tilastoraportti huumeiden käytöstä

Vuoden 1998 kansallinen huumausainevuosiraportti. Stakesissa sijaitseva huumausaineseurantakeskus on kerännyt Suomen tilannetta koskevat tiedot, jotka liitetään EU:n huumausainevuosiraporttiin. Kansallinen raportti käsittelee huumausaineita koskevia viranomaisohjeita, tiedonkeruujärjestelmää, huumeiden käytön tilannetta maassamme sekä toimenpiteitä kysynnän ja tarjonnan vähentämiseksi. Huumausaineiden käyttöä koskevassa kappaleessa on lyhyt historiikki huumeiden käytöstä Suomessa, tämän päivän tilanne, sekä tietoja mm. käyttäjien sosiaalisesta taustasta, yleisestä asenneilmapiiristä sekä aineiden saatavuudesta. Raportin yhteenvedossa todetaan, että kaikki huumausaineilmiötä kuvaavat mittarit (käyttö, sairastavuus, rikollisuus ja kuolleisuus) ovat nousseet Suomessa koko 1990-luvun ajan, ja että huumausaineiden kokeilumäärät ovat kaksinkertaistuneet.

Päihdehuollon huumeasiakkaan profiili

Tietoja päihdehuollon huumeasiakkaan elämäntilanteesta ja taustoista. Raportti on koottu 65 päihdehoitopalveluja antavan avo- ja laitosyksikön tiedoista. Yksiköt on jaoteltu päihdehuollon erityispalveluihin, huumehoitoon erikoistuneisiin yksiköihin sekä vankiloiden terveydenhuoltoyksiköihin. Raportissa on kuvattu mm. huumehoidon asiakkaan demografiset tiedot, hoitoon hakeutumisen syy, päihteiden käytön historia ja tietoja riskikäyttäytymisestä. Hoitoon hakeutuva huumeidenkäyttäjä on melko nuori, hän kärsii syrjäytymisestä, hänen koulutustasonsa on matala ja hän on usein työtön. Kolmannes hakeutui hoitoon stimulanttien käytön vuoksi, viidesosa opiaattien tai alkoholin käytön vuoksi ja kuudesosa kannabiksen käytön vuoksi.

Kirjauutuuksia

Asking to die. Inside the Dutch debate about euthanasia. Thomasha, DC ym. Kluwer 1998. ISBN 0-7923-5186-X. Nidottu, 584 sivua. 340 mk.

FiMSIC 45 VUOTTA Kutsu kaikille FiMSIC:ssa toimineille

FiMSIC, Finnish Medical Students' International Committee, on Suomen Medisiinariliiton (SML) ulkoasiainvaliokunta, joka edustaa suomalaisia medisiinareita lääketieteen opiskelijoiden kansainvälisessä kattojärjestössä IFMSA:ssa. FiMSIC perustettiin 45 vuotta sitten, keväällä 1954, Lääketieteenkandidaattiseuran, Medicinarklubben Thoraxin ja Turun Lääketieteenkandidaattiseuran yhteiseksi ulkoasiainelimeksi, jonka tärkeimmät tehtävät tuolloin olivat stipendiaattivaihdon järjestäminen ja Suomen edustaminen IFMSA:n kokouksissa.

Aihetta optimismiin - kriittisyys mikrobilääkkeiden käytössä lisääntyy

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. EU-maat ovat lähteneet vakavasti liikkeelle kehityssuunnan muuttamiseksi. Viime vuoden syyskuussa Kööpenhaminassa pidetty The Microbial Threat -kongressi analysoi tilannetta monipuolisesti ja korosti pikaisten toimenpiteiden tarvetta sekä laati jäsenmaille esityksen tavoitteiksi ja toimintasuunnitelmaksi. Tänä keväänä EU:n tieteellinen johtokomitea (Scientific Steering Committee) piti omassa raportissaan ensisijaisen tärkeänä mikrobilääkkeiden käytön monitorointia ja niitä toimenpiteitä, joilla tehostetaan mikrobilääkkeiden käyttöä.

Jussi Huttunen

Anledning till optimism - ökad kritisk hållning vid användning av antimikrobika

Bakteriell antibiotikaresistens har under innevarande decennium utvecklats till ett globalt problem. EU-länderna har gjort en seriös ansats för att bryta denna trend. Under kongressen The Microbial Threat som ägde rum i Köpenhamn i september i fjol analyserades situationen ur flera infallsvinklar, man framhävde behovet av snabba åtgärder samt skisserade förväntade mål och en handlingsplan för medlemsländerna. I våras anförde EU:s veten-skapliga styrkommitté (Scientific Steering Committee) i sin rapport att övervakning av hur av antimikrobiella medel används och åtgärder för att effektivisera användningen av antimikrobika är av yttersta vikt.

Jussi Huttunen

Lisätyösopimus on tehty - voidaanko suoritepalkkauksessa edetä?

Työnantajilla oli 1990-luvun alussa sairaaloissa ja yleensä erikoissairaanhoidossa halu ostaa lisää suoritteita ja lisää työaikaa. Tämän takia rakennettiin lisätyöjärjestelmä. Jo silloin tavoitteena oli kuitenkin saada sama suoritepohjainen järjestelmä käyttöön erikoismaksuluokassa ja tutkia mahdollisuutta järjestelmän käyttöön myös perustyöaikana. Viimeksi mainittuun liittyen suoritepalkkaus oli parilla viime kierroksella liiton tavoitelistan kärkipäässä.

Mikko Kangas Timo Kaukonen

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela