Hoitoilmoitus työpöydällänne: http://info.stakes.fi/ nettihilmo

Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoinnin perusta on valtakunnallinen hoitoilmoitusjärjestelmä (Hilmo). Hoitoilmoitustietojen saaminen ja niiden käyttäminen on tullut entistä helpommaksi, koska 28.11 .avattiin jokaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle, tutkijalle ja päättäjälle, mutta samalla jokaiselle kansalaiselle ja tiedotusvälineille tarkoitettu Internet-liittymä, Netti-Hilmo. Sen kautta on mahdollista tarkastella omalla tietokoneellaan ilman mitään ohjelmahankintoja tai käyttölupia yleisellä tasolla eri asiakasryhmien hoitoon liittyviä keskiarvotietoja koko maassa tai esimerkiksi sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa. Tietosuoja on liittymässä hoidettu tehokkaasti. Netti-Hilmossa ei ole tunnistettavia tai yksilöön kohdistettavia tietoja, sillä henkilötunnukset on korvattu ns. tilastotunnisteilla.

Mikko T. Nenonen

Tartuntatautitilanne

Lumipeite näyttää rauhoittaneen tartuntatautitilannetta bakteerien osalta. Viruspuolella rauhallisesti lukujaan kasvattavista influenssa A- ja RS-viruksista ja laajasta kalikiviruksen aiheuttamasta ruokamyrkytysepidemiasta voi lukea lisätietoja virusepidemiologisesta raportista.

Maarit Kokki

Virusepidemiologinen tilanne 20.10.-16.11.1997 virologisten laboratorioiden löydösten perusteella

Hengitystieinfektioiden puolella huomattavinta on RS-virusinfektioiden lisääntyminen eri puolilla Suomea. Löydökset ovat tyypilliseen tapaan enimmäkseen bronkioliittia ja muita alahengitystieinfektioita potevilta pikkulapsilta. RS-virusta on löytynyt runsaasti joka kuukausi kevättalvesta 1997 lähtien, myös kesän ja alkusyksyn aikana, mikä poikkeaa RS-viruksen tavanomaisesta epidemiologisesta käyttäytymisestä.

Marjaana Kleemola

Ongelmia E. coli O:157:n serotyypityksessä

Päijät-Hämeen Keskussairaalassa hoidettiin lokakuussa 1997 1 v 9 kk:n ikäinen lapsi, joka tuli hoitoon ripulin vuoksi. Lähettävän terveyskeskuslääkärin mukaan ulosteessa oli havaittu verta. Myös sairaalassa ulosteissa todettiin verijuosteita. Potilaasta otettiin näytteet Ulosteviljely 1:tä ja EHEC-viljelyä varten.

Pauliina Kärpänoja, Hannu Sarkkinen

Valtakunnallinen ruokamyrkytysten seurannan johtoryhmä

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ajalle 16.10.1997-30.9.1998 valtakunnallisen ruokamyrkytysten seurannan johtoryhmän.

Veli-Mikko Niemi

Tärkeimmät terveysongelmat nyt ja tulevaisuudessa

Kroonisten sairauksien merkitys sairastavuuden ja kuolemien aiheuttajina on suuri ja kasvaa entisestään. Jo nyt teollisuusmaissa 90 % kuolemista johtuu kroonisista sairauksista ja kehitysmaissakin lähes puolet. Tulevaisuudessa tätä osuutta kasvattaa erityisesti tupakoinnin aiheuttamien sairauksien lisääntyminen, mutta myös väestön ikääntymisellä ja ravintotottumusten kehityksellä on vaikutuksensa. Samalla myös onnistunut tartuntatautien torjunta vähentää näiden sairauksien osuutta. Maailmanpankin ja Maailman terveysjärjestön tutkimusprojekti on selvittänyt maailman terveysongelmien laajuutta ja merkitystä vuonna 1990 ja arvioinut tilanteen kehitystä vuoteen 2020.

Pekka Jousilahti

Kokemuksia keliaakikon hoidonohjauksesta Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Keliakiaan sairastuminen merkitsee pysyvää muutosta elintapoihin, koska keliakian ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio. Oulussa on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan sopeutumisvalmennuskursseja vaikeahoitoisimmille keliaakikoille. Parin viime vuoden aikana on alettu pitää lyhyitä ensitietoa keliakiasta -kursseja, joille ovat voineet osallistua myös keliakiaan sairastuneiden läheiset. Kurssien palaute on ollut hyvin myönteinen. Tärkeimpänä antina kurssilaiset pitävät mahdollisuutta tavata muita keliakiaan sairastuneita, saada asiallista tietoa sairaudesta, tukea uuteen elämäntilanteeseen ja opastusta ruoanvalmistuksessa. Kirjoittajat korostavat, että onnistuneen hoidon edellytyksenä on saumaton yhteistyö avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Juhani Lehtola, Riitta Mäkeläinen

Potilaan odotukset ja kokemukset syövän hoidon alkuvaiheessa

Syöpädiagnoosin kuullessaan potilas tarvitsee hyvän hoidon lisäksi tietoa ja henkistä tukea. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin syöpäpotilaiden kokemuksia syövän hoidon alkuvaiheessa. Hoidon onnistumiseen vaikuttavat monet psykologiset tekijät, kuten tapa, millä sairaudesta kerrotaan potilaalle. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lääkäri kertoi syöpädiagnoosin kahden kesken vain 57 %:lle potilaista. Muut saivat tiedon henkilökunnan tai muiden potilaiden läsnäollessa. Myös diagnoosin varmistumiseen kuluva aika, mahdollisuus saada vastauksia sairautta koskeviin kysymyksiin ja hoitoonpääsyn odottaminen ovat syöpäpotilaan kannalta erityisen tärkeitä asioita, jotka nykyisessä hoitokäytännössä eivät toteudu tyydyttävällä tavalla. Syöpäpotilaan odotukset ja toiveet kohdistuvat ennen kaikkea hoidon onnistumiseen, tiedonsaannin riittävyyteen ja potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuteen.

Eija Salmi, Klaus Lehtinen, Leena Keskinen, Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt, Kirsti Taskinen, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Terveydenhuollon selvitysmiehiltä luvassa tukeva nippu ehdotuksia

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveydenhuollon selvitysmiehet urakoivat työnsä loppusuoralla. Terveydenhuollon palveluissa ilmenevät ongelmat on listattu, ja ratkaisumallejakin on koossa koko joukko. Lopullinen raportti jätetään tammikuun lopussa, ja sen jälkeen ehdotuksia aletaan käsitellä työryhmissä ministeriössä. Selvitysmiesten kuulemistilaisuuksiin on osallistunut reippaasti yli puolitoista tuhatta alan ammattilaista.

Suvi Sariola

Kunnat esittelivät keinojaan edistää terveyttä

Kun valtio on vähentänyt kansalaisten terveyden edistämiseen tarkoitettuja investointeja, vastuu on siirtynyt yhä selvemmin kunnille. Stakesin ja Kuntaliiton järjestämillä Terve kunta -päivillä mietittiin kunnan roolia terveyden edistäjänä ja esiteltiin käytännön toteutuksia.

Suvi Sariola