Tutkimuksia sosiaalipolitiikan vaikuttavuudesta

Julkaisu on vertaileva tutkimus tulonsiirtojen vaikutuksista lapsiperheiden, vanhusten ja työttömien toimeentuloon sekä tuloeroihin ja köyhyyteen Suomessa ja OECD-maissa. Sen on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa.

C-vitamiini ja keripukki

Nykyään on vaikeaa käsittää, että C-vitamiinin puutteen aiheuttama keripukki oli Suomessakin aikoinaan vakava ja usein kuolemaan johtanut sairaus. Viimeksi jatkosotamme vuosina 1941-44 keripukki oli todellisuutta meilläkin. Se on yhä todellinen uhka kehitysmaissa ja muuallakin ravinnon puutteessa elävien väestöryhmien keskuudessa.

Arno Forsius

Vastuukysymykset korostuvat telelääketieteen eettisissä ohjeissa

Euroopan lääkäreitä edustava Committée Permanent (CP) hyväksyi viime huhtikuussa telelääketieteen eettiset ohjeet (Ethical guidelines in telemedicine). Ohjeiden suomenkielinen versio hyväksyttiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa syyskuussa myös suomalaisten lääkärien noudatettavaksi. Ohjeet julkaistiin Lääkärilehden numerossa 28/97. Ohjeiden laatiminen telelääketieteestä on varsin ajankohtaista, sillä telelääketiedettä pidetään tällä hetkellä lääketieteen nopeimmin kehittyvänä ja kasvavana alana. Tiedonsiirtotekniikan kehittyessä on sovelluksia syntynyt jo runsaasti.

Markku Äärimaa

Selkäkipu Mysteerio avautumassa - käytäntö yhtenäistymässä

Selkäkäkipu on suuri kansanterveydellinen ongelma kaikissa kehittyneissä maissa. Käsitys selkäkivun ohimenevästä luonteesta on muuttunut, koska 40 % akuuttiin selkäkipuun sairastuneista oireilee vielä vuoden kuluttua. Pitkään jatkuvana selkäkipu voi pahimmillaan muuttaa kipua aistivien hermojen toimintaa ja vääristää normaalitoiminnankin kipukokemukseksi. Tarkka kuvantaminen tuo pienetkin rakennemuutokset näkyviin, mutta niillä ei välttämättä ole lainkaan yhteyttä potilaan tuntemaan selkäkipuun.

Teuvo Sihvonen, Osmo Tervonen, Riitta Myllykangas-Luosujärvi, Olavi Suomalainen, Matti Luukkonen, Juhani Merikanto, Heikki Vanharanta

Uuden polven D-dimeeritutkimukset syvän laskimotukoksen diagnostiikassa

Syvän laskimotukoksen toteaminen on monella tapaa ongelmallista: kliininen diagnoosi on epäluotettava eikä tavanomaisista laboratoriokokeista ole apua (1). Potilaan hoidosta sekä hoitamatta jättämisestä voi aiheutua henkeä uhkaavia komplikaatioita. Laskimokuvaus on työläs ja kallis, ja siitäkin voi aiheutua komplikaatioita. Kaikututkimuksessa jää merkittävä osa säären alueen tukoksista havaitsematta (2,3).

Auvo Rauhala, Pia Kivelä, Mari-Anne Vaittinen

Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumien endovaskulaarinen hoito

Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumia hoidetaan nykyään aktiivisesti leikkauksella, sädehoidolla tai endovaskulaarisesti embolisaatiolla tai sitten näiden hoitomuotojen yhdistelmällä. Useimmille potilaille ensimmäinen hoito on endovaskulaarinen, sillä näin voidaan pienentää suurikin epämuodostuma leikkaukseen tai sädehoitoon soveltuvaksi. Aktiivisen hoidon riskit ovat nykymenetelmin pienemmät kuin taudin luonnollisesta kulusta aiheutuvat ongelmat. Toimenpidevälineiden kehittymisen ja ennen kaikkea toimenpiteiden tekijöiden kokemuksen karttumisen myötä hoidon tulokset ovat selvästi parantuneet ja komplikaatiot ovat vähentyneet.

Tapani Saari, Petri Saari

Poskiontelotulehduksen diagnostiikka avoterveydenhuollossa

Akuutin poskiontelotulehduksen diagnostiikkaan on käytettävissä useita menetelmiä, joiden luotettavuudessa on huomattavia eroja. Nykyisin diagnoosi perustuu Suomessa usein pelkästään potilaan kuvaamiin oireisiin ja kliiniseen tutkimukseen, mikä johtaa antibioottien liialliseen käyttöön. Hoidon laatua ja osuvuutta voidaan parantaa käyttämällä diagnostiikassa muita menetelmiä kliinisen tutkimuksen lisäksi. Kaikututkimus on käyttökelpoisin nykyisin avoterveydenhuollossa saatavilla olevista menetelmistä. Vähäisten haittojen, tutkimuksen nopeuden ja toistettavuuden vuoksi sen käyttöä avoterveydenhuollossa olisi edistettävä. Jotta kaikututkimus olisi luotettava menetelmä poskiontelotulehduksen diagnostiikassa, sen käyttöä tulee harjoitella perusteellisesti ja diagnostiikan laatua on syytä seurata aika ajoin vertaamalla löydöksiä NSO-röntgenkuvauksen tuloksiin tai poskionteloiden punktioon.

Helena Varonen, Seppo Savolainen

Depression etiologia, patofysiologia ja psykopatologia - psykosomaattinen näkökulma

Depressio on yksi suomalaisten tärkeimmistä kansansairauksista. Tässä artikkelissa esitetään depression syitä, mekanismeja ja oireita yhteen nivova psykosomaattinen malli. Depression laukaisevat tekijät saavat aikaan merkityskokemuksen, jonka aiheuttama tunne-elämys johtaa biologisiin neuroniverkostojen säätelyhäiriöihin. Toisaalta tällainen säätelyhäiriö voi johtua lääkityksen ja ruumiillisen sairauden suorasta vaikutuksesta. On tärkeää huomata, että depressio on sekä psykologinen että biologinen sairaus, jolla on myös merkittäviä vaikutuksia yksilön sosiaaliseen elämään ja toimintakykyyn.

Hasse Karlsson, Raimo K. R. Salokangas

Jäänhoitokoneen aiheuttama altistuminen ilman epäpuhtauksille Helsingin jäähallissa

Jääkiekko-ottelun aikana Helsingin jäähallissa mitatut ilman hiilimonoksidi-, typpidioksidi- ja hiilivetypitoisuudet olivat selvästi suurentuneet. Jäänhoitokoneen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet olivat jopa suuremmat kuin ruuhkaisimmilla Helsingin kaduilla. Kolmen katsojan ja kolmen pelaajan hiilimonoksidialtistusta seurattiin ennen ottelua ja sen jälkeen otetuista verinäytteistä. Jääkiekko-ottelun aikana veren karboksihemoglobiinipitoisuus kaksinkertaistui, mikä vastaa sen pitoisuutta tupakoivilla henkilöillä. Yhdellä kuudesta tutkitusta havaittiin vähäinen veren bentseenipitoisuuden suureneminen.

Antti Pönkä, Ismo Syvähuoko, Risto Kostiainen

Uutta potkua osteoporoosin hoitoon

Osteoporoosin hoitoon ovat nykyään käytettävissä estrogeenit, kalsitoniini ja bisfosfonaatit. Näille lääkkeille on ominaista, että ne ensisijaisesti estävät luun resorptiota. Fluoridi vahvistaa myös luustoa ja sen vaikutusmekanismina on luun uudismuodostumisen lisääntyminen. Fluorin vaikutus on kuitenkin tunnetusti odottamaton ja voi olla, että vaikka luumassa lisääntyy, luun kestävyys ei parane. Siksi fluoria ei ainakaan Suomessa käytetä liiemmälti osteoporoosin hoidossa.

Robert Paul