78822 osumaa

Vastine H. Tapio Hanhelan kirjoitukseen Haitat ja mahdolliset edut

On todella aika taas viritellä keskustelua väestövastuujärjestelmästä. Muutospaineen pitäisi syntyä juuri kentällä, jotta se kohdistuisi oikein. H. Tapio Hanhela ehdotti väestövastuukeskustelussa siirtymistä otsikointiin haitat ja mahdolliset edut. Neljä vuotta väestövastuulääkärin työtä tehneenä näen itse edelleen hyödyt ja mahdolliset haitat. Onhan enemmistö jo useassa kyselyssä todennut, ettei siirtymishalukkuutta entiseen juuri ole.

Pirkko Valtola

Huumausaine-lääkemääräys nimenä epäonnistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelmassa 1995:48 (Pharmaca Fennica I, 1999) todetaan, että varsinaisia huumausaineita saa määrätä vain vahvistetulla huumausainelääkemääräyslomakkeella (nimihirviö!). Kuitenkaan käytännössä huumausaineita ei käytetä reseptillä juuri muuhun kuin syöpäkipuun. Syöpäkivun hoidossa Suomi on edelleen - valitettavasti - osittain kehitysmaa voimakkaimpien kipulääkkeiden käytön suhteen, vaikka kehitys on mennyt selvästi parempaan suuntaan.

Väinämö Nikkanen

Työkyky hallintaan

Vaikka yleinen terveydentila Suomessa on parantunut ja odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt molemmilla sukupuolilla, on kuitenkin varhaiseläkkeellä olevien osuus suomalaisesta työväestöstä kasvanut. Vain noin 10 % työntekijöistä jää vanhuuseläkkeelle 65 vuoden ikäisenä. Lisäksi väestömme ikääntyy ja esimerkiksi 50-64-vuotiaiden määrä tulee lähivuosina lisääntymään noin 170 000 henkilöllä. Kun työelämä samanaikaisesti kehittyy ja asettaa lisääntyviä vaatimuksia työkyvylle, on työikäisen väestön työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähentäminen kansallisestikin tärkeä tehtävä. Muuten kilpailukykymme ei säily. Työkykyä ylläpitävästä eli tyky-toiminnasta puhutaan ja kirjoitetaan nykyään melko paljon ja siihen panostetaan maamme työpaikoilla, mutta valitettavan usein tyky-toiminnan tulokset eivät vastaa odotuksia. Osittain tämä johtunee siitä, että toiminta ei useinkaan ole järjestelmällistä, se ei painotu riittävästi henkilöstön kehittämiseen eikä se luontevasti liity yrityksen muuhun toimintaan ja sen johtamisjärjestelmiin.

Paavo Jäppinen

Laatua keittokirjasta

Voiko perusterveydenhuollon lääkäri tai työryhmä kehittää työnsä laatua? Maailman lääkärien järjestön WONCA:n eurooppalainen laatutyöryhmä haluaa vastata kysymykseen myönteisesti ja on koonnut tarkoitusta varten keittokirjan. Kirjan tarkoituksena on antaa vinkkejä työtään kehittäville lääkäreille. Teos koostuu työryhmän keräämistä esimerkeistä laadun kehittämishankkeista eri puolilla Eurooppaa.

Osmo Saarelma

Täydennyskoulutukseen voimavaroja ja suunnitelmallisuutta

Elinikäinen oppiminen on lääkärikunnan keskuudessa ollut itsestäänselvyys jo kauan ennen kuin tästä on alettu yleisemmin puhua. Lääkäri on pisimmän aikaa ammatillisella urallaan täydennyskoulutuksen piirissä. Lääkärin peruskoulutus kestää reilut 6 vuotta ja liiton selvitysten mukaan aika perustutkinnosta erikoislääkärin oikeuksien saamiseen on keskimäärin 10 vuotta. Näin ollen täydennyskoulutusvaihe kestää keskimäärin 25 vuotta. Täydennyskoulutus eli CME (Continuing Medical Education) on periaatteeltaan eri tyyppistä kuin perus- ja jatkokoulutus. Kyseessä on ammatissa toimivien aikuisten oppijalähtöinen oppiminen, jonka lähtökohdat ovat toiset ja joka edellyttää uusia menetelmiä.

Hannu Halila Jaakko Halonen

Kompletteringsutbildning med resurser och systematik

Behovet av livslångt kunskapsinhämtande har inom läkarkåren varit en självklarhet redan långt innan detta mer allmänt började diskuteras. En läkare tillbringar under sin yrkeskarriär den längsta tiden inom ramen för kompletterings-utbildning. Grundutbildningen omfattar drygt sex år och enligt utredningar på förbundets försorg är tiden från avslutad grundutbildning tills specialistkompetens erhålls genomsnittligt tio år. Den kompetenshöjande utbildningen tar följaktligen genomsnittligt 25 år i anspråk. Kompletteringsutbildning, så kallad CME (Continuing Medical Education) kan principiellt inte jämställas med grundutbildning och fortsättningskurser. Det handlar om utbildning för yrkesverksamma vuxna individer utifrån vederbörandes kompetensnivå där utgångspunkten är given och nya metoder behövs.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat