Vanhusten suun tila huolestuttava

Suomen hammaslääkärit ovat huolestuneita vanhenevan väestön suun terveydentilasta. Proteeseja käyttävistä 65-vuotiaista huomattava osa ei ole tarkastuttanut suunsa terveyttä kymmeneen vuoteen. 75 %:lla niistä oululaisista 65-vuotiaista, joilla vielä on hampaita suussaan, on pitkälle edenneitä iensairauksia. Helsingissäkin tulehduspesäkkeitä on lähes puolella niistä vanhuksista, joilla vielä on hampaita.

Vain joka kolmas masennuspotilas on hoidossa

Depressio on suomalaisilla yhtä yleinen, mutta ei yleisempi kuin muiden teollisuusmaiden väestössä. Kliinisesti merkittävän depression esiintyvyysluvut vaihtelevat tutkimuksissa miehillä 2,0 %:sta 5,5 %:iin ja naisilla 6,0 %:sta 11,1 %:iin; keskiarvo kaikista on 6,0 %. Ilmaantuvuustutkimusten perusteella vuosittain 1-2 % aikuisväestöstä sairastuu depressioon. Kliinisesti merkittävään depressioon sairastuu elämänsä aikana noin viidesosa ihmisistä. Naiset sairastuvat masennukseen useammin kuin miehet - elinikäinen riski on naisilla lähes kaksinkertainen. Depression epidemiologiaa selvitti tutkimusprofessori Ville Lehtinen Suomen Akatemian ja Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin marraskuun lopulla järjestämässä konsensuskokouksessa, jossa käsiteltiin depression tunnistamista ja hoitoa.

Teknologian arviointiyksikkö STAKESiin

Useissa mietinnöissä ja julkilausumissa - viimeksi priorisointiryhmän raportissa - tärkeäksi todettu terveydenhuollon teknologian arvioinnin kansallisen organisaation perustaminen on liikahtanut eteenpäin. Ensi vuoden alusta STAKESissa aloittaa projektiluonteinen teknologian arviointiyksikkö. Yksikön johtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori, dosentti Pekka Karp. Hänen apunaan toimii kehittämispäällikkö, FK Virpi Räisänen. Lisäksi yksikköön tuovat terveystaloustieteen ja terveydenhuollon asiantuntemusta apulaisprofessori, VTT Harri Sintonen ja ylilääkäri, dosentti Martti Kekomäki.

Säteilyloma säilyy ennallaan

Nykyisen säteilylomakäytännön kahdeksi vuodeksi vakiinnuttava uusi asetus tuli voimaan joulukuun alusta. Sairaalassa tai terveyskeskuksessa ns. säteilytyötä tekevälle on annettava normaalin vuosiloman lisäksi lomaa yksi arkipäivä jokaista kuukautta kohden, jonka hän on vähintään kuuden kuukauden ajan ollut säteilytyössä. Säteilylomaoikeus säilyy niissä tehtävissä, joihin se on tänä vuonna tosiasiallisesti liittynyt. Myös niihin rinnastettaviin uusiin tehtäviin voidaan myöntää lomaoikeus.

Epäilyjä on, näyttöä ei Silmätipoilla huumattuja etsitään kiivaasti

Mitä tehdä, kun ihmisiä ilmiselvästi huumataan silmätipoilla, mutta näyttöä ei tahdo löytyä? Tätä mietitään Kansanterveyslaitoksella. Valvotun kokeen järjestämistä harkitaan jo.

Psykiatrian opetuksen sisältö lääketieteen peruskoulutuksessa

Psykiatrian perusopetusta lääkärikoulutuksessa on pyritty parantamaan keskittymällä oleellisiin opetusteemoihin. Oulun yliopiston psykiatrian klinikan opettajat laativat 42 tärkeän opetusteeman luettelon. Psykiatrian kurssin loppuvaiheen opiskelijat, heidän opettajansa sekä kokeneet terveyskeskuslääkärit arvioivat näiden opetusteemojen tarpeellisuutta. Kaikki ryhmät pitivät välttämättöminä opetusteemoina akuuttipotilaiden ensiapua ja oikeaa porrastusta, tahdosta riippumatonta hoitoa, psyykenlääkkeiden käyttöä sekä potilaan arvioinnin periaatteita. Yleistä tautioppia, diagnostiikka ja hoitoa pidettiin tarpeellisina opetusteemoina. Opettajat pitivät haastattelutaitojen, potilas-lääkärisuhdeopetuksen, porrastuksen ja psykoterapiataitojen opettamista tärkeämpänä kuin opiskelijat ja terveyskeskuslääkärit.

Matti Isohanni, Ari Kauppila, Helinä Hakko, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Ilkka Winblad, Pentti Nieminen

Psykiatrisen hoidon porrastus

Psykiatrisen hoidon porrastuksesta ei ole olemassa kattavia valtakunnallisia suosituksia. Erikoissairaanhoidon toimintojen jo tapahtunut supistuminen edellyttää perusterveydenhuollon henkilökunnalta mielenterveysongelmiin liittyvää kiinnostusta ja osaamista. Psykiatrinen hoito edellyttää potilaan perusteellista tutkimusta, jonka perusteella muotoillaan hoito-ongelma. Psykiatriseen diagnoosiin pohjaavaa porrastusta paremmin saattaisi toimia malli, jossa hoitopaikan valinta perustuu potilaan psykososiaaliseen toimintakykyyn ja hoitopaikan mahdollisuuksiin auttaa potilaan ahdistuneisuuden ja muiden oireiden sitomisessa ja hoitamisessa.

Heimo Viinamäki, Kyösti Väänänen

Lääkärijohtajien asenteet johtamiskoulutukseen

Suomessa lääkärien johtamisen ja hallinnon täydennyskoulutuksen tarjonta on niukkaa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Maailman terveysjärjestö. Terveyskeskusten ja sairaaloiden johtaville lääkäreille tehdyssä kyselytutkimuksessa lääkärijohtajat pitivät lääkärien johtamistaidon ja hallinnon täydennyskoulutusta tarpeellisena ja kaikkia hallinnon osaamisalueita koulutuksellisesti tärkeinä. Lääkärijohtajien arviot johtamisen ja hallinnon koulutuksen kustannuksista olivat epärealistisia ja halu osallistua koulutuksen kustannuksiin oli vähäistä.

Mats Brommels, Taina Mäntyranta

Erikoistujan lokikirja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa

Helsingin yliopiston yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa on otettu käyttöön tavoitteisto, jossa määritellään käytännön koulutukseen liittyvät minimitavoitteet ja metodit niiden saavuttamiseksi. Tavoitteistoon liittyy ns. lokikirja, johon kirjataan mm. koulutuksen aikana tehdyt toimenpiteet.

Ohjeita perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta

ETA-sopimuksen mukaan vuoden 1995 alusta lähtien valmistuvien lääkärien on suoritettava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Tämä koulutus antaa ns. europätevyyden eli oikeuden toimia ETA-maissa yleislääkärinä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkistivat marraskuun lopussa yhteisen muistion perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta ja siitä maksettavista korvauksista.