Potilaan tutkiminen ympäristöperäistä sairautta epäiltäessä

Ympäristöperäistä oiretta valittavaa potilasta tutkittaessa tulisi huolellisella anamneesilla saada selville, onko kyseessä ympäristöperäinen sairaus. Anamneesin avulla tulisi löytää myös ympäristöperäisen sairauden todennäköinen aiheuttaja.

Jorma Tikkanen

Onko ihmisellä oikeus päättää elämänsä?

John Locke on esittänyt kolme perustavaa laatua olevaa oikeutta: oikeus elämään, oikeus vapauteen ja oikeus omistukseen - myös itsensä omistamiseen. Näihin nojautuen kirjoittaja kysyy, eikö itsemurhapäätöstä tulisi pitää moraalisesti tuomittavana vain, jos se loukkaa joidenkin yksilöiden oikeuksia tai rikkoo jotakin moraalista sitoumusta.

Veikko Launis

Lääketiedetapahtuman avajaiset: Säästötoimet ja eurolääkärikoulutus esillä

Näköalattomuudesta ja perpektiivittömyydestä säästötoimien edessä varoitti sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen avatessaan Lääketiede 95 -tapahtuman. Globaalisesti tarkastellen Suomi kuuluu edelleen vauraiden kansakuntien joukkoon ja terveydenhuollon toimintaa voidaan kehittää talouden lamasta huolimatta. Hän korosti laadunarvioinnnin merkitystä, kun on tuotettava yhä enemmän yhä pienemmillä resursseilla.

Lääketiedetapahtumassa palkittuja

Matti Äyräpään palkinto myönnettiin professori Jouni Uitolle hänen mittavista tieteellisistä ansioistaan sekä vuosikausia kestäneestä lukuisten suomalaisten tutkijoiden koulututtamisesta Yhdysvalloissa. Hän on ihotautien, biokemian ja molekyylibiologian professori ja toimii Thomas Jefferson Universityn ihotautiklinikan esimehenä Philadelphiassa. Palkinnon suuruus on 60 000 markkaa.

Pieniä muutoksia työttömyys- päivärahan tasoon vuonna 1995

Työttömyysturvan peruspäiväraha nousi vuoden alussa 116 markasta 118 markkaan. Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu perusosasta (= peruspäiväraha), ansio-osasta ja mahd. lapsikorotuksesta. Ansio-osa on 42 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun päivärahan perusteena oleva palkka kuukaudessa ylittää 90 kertaa peruspäivärahan (10 620 mk), on ansio-osa yli menevältä osalta 20 %.

Eläke-Kansan vakuutukset

Kun Eläke-Kansa on asetettu konkurssiin, vakuutuksenottaja voi irtisanoa lakisääteisen TEL- tai YEL-vakuutuksensa 31.3.1995 mennessä. Vakuutus alkaa silloin uudessa yhtiössä 1.4.1995.

Ryhmähenkivakuutus uudistuu

Lääkäriliiton vakuutusjaos on yhdessä Pohjola-yhtiöihin kuuluvan Suomi-Salaman kanssa neuvotellut ryhmähenkivakuutukseen muutoksen, joka astui voimaan vuoden 1995 alusta. Keskeinen uudistuksen sisältö on se, että naisvakuutetuille on muodostettu oma maksuluokkansa. Tämä on mahdollistanut naisvakuutettujen perusryhmän vakuutusmaksujen alentamisen, joka vakuutetun iästä riippuen on 50-100 mk vuodessa. Etu tulee välittömästi voimaan vakuutuksessa jo oleville naisvakuutetuille ja myötävaikuttaa toivottavasti siihen, että vakuutuksen ulkopuolella vielä olevat liiton naisjäsenet tai jäsenten puolisot kokisivat vakuutuksen tekemisen entistä mielekkäämmäksi.

Oikaisu

Lääkärilehden nrossa 1-2/95 (s. 57-61) julkaistiin Suomen urologiyhdistyksen suositus hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua (hyperplasia prostatae) sairastavien potilaiden tutkimisesta ja hoidosta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös oireiden kyselykaavake, mutta puutteellisena. Seuraavilla sivuilla ko. kaavake kokonaisuudessaan.

Uutiskirje Yhdysvalloista: WHO:n globaaliset terveystavoitteet ennen vuotta 2000

WHO on valmistellut toimintasuunnitelman globaalisten terveysolojen parantamiseksi viisivuotiskautena 1996-2000. Tämä on viimeinen jakso vuonna 1981 hyväksytyssä toimintastrategiassa Terveyttä Kaikille Vuonna 2000. Suunnitelmassa todetaan terveysolojen nykytilanne, esitetään ennusteet vuodelle 2000 ja määritellään toimintatavoitteet keskeisimmillä terveyden ongelma-alueilla.

Toimittanut Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Geneve

Auttajan ongelmat

Auttamistyö on syvästi humaania ja eettistä - sitä ei tarvitse sinänsä problematisoida. Auttajan osaa sen sijaan kannattaa pysähtyä pohtimaan tarkemminkin. Tässä ei pyritä käsittelemään auttajan kaikkia ongelmia, joista monet ovat samoja kuin ihmisillä yleensäkin. Tavoitteena on tarkastella auttajan pulmia siltä osin, kuin ne liittyvät auttajan persoonallisuuteen. Erityisesti keskitytään siihen, kuinka auttamishaluinen persoona muista huolehtiessaan samalla paradoksaalisesti saattaa edistää omaa uupumistaan. Tarkoitus ei ole patologisoida eikä syyllistää auttajia, vaan rohkaista heitä turvallisella tavalla aistimaan oman sisäisyyden liikahteluja itsereflektoinnin avulla.

Jorma Mönkkönen