Takaako hoitotakuu samanlaisen pääsyn hoitoon?

Hoitotakuusta, kuten mistä tahansa uudesta asiasta, on esitetty erilaisia, erilaiseen perustietoon pohjaavia käsityksiä. Jokin järjestelmä ei sinänsä tietenkään takaa mitään, mutta yleensä järjestys on parempi kuin kaaos. Ja kaoottiseksi leikkausjonotilannetta voidaan hyvin sanoa. Hoitotakuusta yleisesti puhuttaessa on muistettava, että se ei tietenkään koske vain "kirurgin veitsellä" hoidettavia potilaita.

Antti Alho

Miten vaikea verenpainetauti lääkettä saaneilla oli?

Suomen lääkärilehdessä 18-19/94 Veikko Salomaa ym. käsittelivät sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä verenpainepotilailla ja muussa väestössä vuosina 1982-1992. Tutkimusaihe on tärkeä ja tulokset mielenkiintoisia.

Vastine Hans Blombergille

Kiitämme kollega Hans Blombergia mielenkiinnosta artikkeliamme kohtaan ja näin tarjoutuneesta mahdollisuudesta selventää erästä sen keskeistä kohtaa. Artikkelimmehan perustui kymmenen vuoden välein suoritettujen toisistaan riippumattomien väestön satunnaisotosten tutkimiseen eikä siihen sisälly samojen yksilöiden seurantaa. Näin ollen meillä ei ole tietoa lääkehoidossa olevien potilaiden verenpaineen vaikeusasteesta ennen lääkkeiden aloittamista verrattuna muiden korkeaverenpaineisten taudin vaikeusasteeseen. Juuri tämän takia asiaa koskevat päätelmämme oli muotoiltu varovaisin sanakääntein. Artikkelimme pohdintaosassa, Blombergin siteeraamaa lausetta seuraavassa kappaleessa, aineiston luonteesta johtuvat rajoitukset on kyllä selvästi tuotu ilmi.

Veikko Salomaa

Kaularangan manipulaatiohoito ei sovi reumapotilaalle

Kiitän Kari Hurskaista selkeästä ja mielenkiintoisesta artikkelista nimeltä Kaularangan manipulaatio: vaikuttavuus, komplikaatiot ja vasta-aiheet (SLL 1994;49:3311-3316). Haluaisin kuitenkin painottaa reumasairauksia manipulaatiohoidon vasta-aiheina esitettyä enemmän.

Markku Kauppi

Kalloröntgen on lähes arvoton tutkimus

Markus Färkkilä on kirjoittanut valaisevan selvityksen aivokasvainten oireista, diagnostiikasta ja hoidon porrastuksesta (SLL 32/94). Färkkilän sinänsä ansiokkaan kirjoituksen osaa radiologisesta diagnostiikasta haluaisin kommentoida seuraavaasti.

Martti Kormano

Kenellä on riski saada painehaavauma?

Anne Pellinen ja Pertti Kekki ovat tämän lehden numerossa 31 esitelleet tutkimustaan painehaavaumien eli makuuhaavojen esiintymisestä suomalaisilla vuodeosastoilla ja samalla selvittäneet osastojen henkilökunnan tietoja ja käsityksiä makuuhaavojen ehkäisemisestä ja hoitamisesta. Asia on erittäin tärkeä, sillä hyvin läpiviedyllä ehkäisyllä säästetään paljon "aikaa ja rahaa" eli työtä, mutta ennen kaikkea estetään monen potilaan kärsimykset.

Ilmari Ruikka

Ilmari Ruikalle

Vastineena Ilmari Ruikan kirjoitukseen haluamme tarkentaa muutamia seikkoja.

Anne Pellinen, Pertti Kekki

Nyfödd klassiker i pediatrik

Efter åtta år har det kommit ut en ny moderniserad upplaga av Nordisk lärobok i pediatrik, den 10 upplagan - 52 år efter det den första såg dagens ljus år 1941. Boken är som tidigare skriven på danska, norska och svenska. Varje kapitel har genomgått någon för-ändring sedan år 1985, flera kapitel är nyskrivna och flera författare har bytts ut.

Merit Förars

Väestökysymyksissä väki jää ilman valtaa

Kirja julkaistiin viime syyskuussa Kairon väestökongressin aikaan. Kairon kongressin julkinen anti jäi lähinnä kiistelyksi sopivista perhesuunnittelun peiteilmaisuista. Tässä kirjassa sen sijaan väestöongelmaan perehdytään laaja-alaisesti ja poikkitieteellisesti. Toimittajat ovat onnistuneet rajaamaan yhtenäisen ja luettavan kokonaisuuden väestö- ja kehityskysymysten valtavasta aihepiiristä.

Kirsi Viisainen

Henrik Harpestraeng, Pohjoismaiden ensimmäinen lääkäri

Tanskalainen Henrik Harpestraeng, joka kuoli vuonna 1244, oli tiettävästi Pohjoismaiden ensimmäinen tunnettu lääkäri. Hänellä oli useiden kirjoitustensa vuoksi merkittävä vaikutus Pohjoismaiden lääkintätaitoon omana elinaikanaan ja vieläpä kolmen vuosisadan ajan sen jälkeen.