78650 osumaa

Lymen borrelioosi - monimuotoinen sairaus myös silmässä

Lymen borrelioosin aiheuttama silmätulehdus kuvattiin ensimmäisen kerran runsaat kymmenen vuotta sitten. Edelleenkin silmän borrelioosi on varsin huonosti tunnettu ja ilmeisesti myös alidiagnosoitu sairaus. Borrelioosi voi aiheuttaa oireita ja löydöksiä missä tahansa silmän kudoksessa tai rakenteessa. Usein silmän borrelioosissa esiintyy epätavallisia löydöksiä, jotka voivat muistuttaa silmän syfiliksessä tavattavia. Diagnoosi perustuu huolelliseen anamneesiin ja kliinisiin löydöksiin, sekä borreliainfektiota tukeviin laboratoriolöydöksiin. Vaikeita ja näköä uhkaavia silmätulehduksia hoidetaan yleensä suonensisäisellä keftriaksonilla. Mikäli diagnoosi ja hoito viivästyvät, näkö saattaa heikentyä pysyvästi.

Helena Mikkilä, Anni Karma

Alkuvaiheen kokemuksia veren kantasolujen siirroista KYS:ssa

Intensiivinen solunsalpaajahoito veren kantasolujen siirron tuella on tullut tärkeäksi hoitomuodoksi erityisesti lymfoomissa, myeloomassa, rintasyövässä ja eräissä pediatrisissa syöpätaudeissa. KYS:ssa veren kantasolujen siirrot aloitettiin vuoden 1995 alussa. Alkuvaiheen kokemukset osoittavat, että kantasolujen mobilisaatio on onnistunut yleensä hyvin ja riittävänä pidettävä keräyssaalis on useimmiten saatu yhdellä tai kahdella afereesillä. Potilaiden toipuminen siirron jälkeen on vastannut kansainvälisiä kokemuksia.

Esa Jantunen, Päivi Paakkunainen, Tapio Nousiainen, Pekka Riikonen, Leena Voutilainen, Eija Mahlamäki

Trombolyysi vai pallolaajennus akuutissa sydäninfarktissa?

Useat pienehköt tutkimukset ovat viitanneet siihen, että välitön pallolaajennus olisi akuutin infarktin hoidossa tehokkaampi hoito kuin trombolyysi. Pitkäaikaisseurantoja on kuitenkin vähän. Toisaalta riittävän kattavan satunnaistetun vertailututkimuksen tekeminen olisi todella vaativaa. USA:ssa tehty kohorttitutkimus tuo tässä mielessä tervetulleen lisän keskusteluun.

Robert Paul

Mutaatio interferoni-gamma- reseptorin geenissä altistaa mykobakteeri-infektioille

Yksi suurimmista arvoituksista infektiotautien alalla on se, miksi vain murto-osa tuberkuloosibakteerin keuhkoihinsa saaneista sairastuu tuberkuloosiin. Sairastumisalttiuden on todettu kulkevan suvuittain ja näin olevan ainakin osittain perinnöllistä. Vaikka hiiristä on löytynyt useitakin mykobakteriooseille altistavia geenimuutoksia, ihmisen genomista ei vastaavia kohtia ole löydetty.

Matti Viljanen

Uudet tappajamikrobit kuriin DNA-rokotuksin?

DNA-rokotus, tai ehkä oikeammin geneettinen rokotus, on joidenkin mielestä historiallinen edistysaskel ehkäisevässä lääketieteessä. Siinä käytetään rokotteena mikrobin antigeeneja koodaavia geenejä sellaisenaan. DNA pistetään lihakseen plasmidiin ympättynä. Lihassolut rakentavat geeneistä proteiineja, jotka tarjotaan immuunijärjestelmälle. Seurauksena on tehokas immuunivaste ja infektiosuoja.

Heikki Arvilommi

Uutta ajateltavaa hyljinnän estoon ja hoitoon

Lääketieteelle näyttää olevan ominaista, että keksintöjen on seurattava toisiaan tietyssä järjestyksessä, ennen kuin varsinaisesta edistyksestä voidaan puhua. Eihän nuolenpääkirjoitusten löytämisestä ollut mitään hyötyä ennen kuin kirjoitusta opittiin lukemaan. Ja sormustinkukkakin kasvoi luonnossa kaiken kansan poimittavana satojen ihmissukupolvien ajan ennen kuin Withering hoksasi käyttää sen uutetta anasarkan hoitoon.

Hammashoidon sairausvakuutus laajenee

Vuodesta 1992 asti jäissä ollut hammashoidon sairausvakuutusuudistus on nyt hiukan edennyt. Eduskunta hyväksyi joulukuun alussa hammashoidon sairausvakuutusta laajentavan lakiesityksen, jossa korvauksia ulotetaan myös vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneille. Lokakuun 1997 alusta alkaen nämä potilaat saavat KELAlta korvausta kerran kolmessa vuodessa hampaiden tutkimukseen ja ehkäisevään hoitoon käytetystä enintään 20 minuutista. Korvaus on 75 % nykyisen taksan mukaisesta 157 markasta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat