Hoidon ihmisläheisyys KYS:ssa - Kuinka potilaat sen kokevat?

Terveydenhuollon palveluja ei voida kehittää, jollei tiedetä, miten potilaat itse hoidon kokevat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on asetettu tavoitteeksi mm. ihmisläheisen hoidon kehittäminen, ja ihmisläheisen hoidon määrittelemiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen ovat osallistuneet sekä potilaat että henkilökunta. Potilaskyselyn perusteella ihmisläheisyys toteutuu hoidossa pääosin hyvin, mutta selviä puutteitakin on. Varsinkin hoitoon liittyvää vuorovaikutusta on syytä kehittää, kun terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmää luodaan. Myös suhtautumisessa vanhimpiin vuodepotilaisiin on parantamisen varaa.

Tuovi Sohlberg, Eeva Töyry, Viljo Rissanen

Englannin terveydenhuollon uudistus II - Asiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista

Kahden vuoden kokemukset Englannin terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ovat tuoneet esiin solmukohtia ja kehittämistarpeita, vaikka näin lyhyen ajan perusteella ei kovin selkeitä päätelmiä voidakaan tehdä. Säästöä uudistus ei vielä näytä tuoneen, eikä kilpailuakaan ole juuri ilmennyt muutoin kuin suurten kaupunkien sairaaloiden kesken. Ongelmia tuntuu kasautuvan toisaalta suuren organisaation keventämiseen, toisaalta tietotuotantoon, jota tarvitaan toiminnan pohjaksi. Brittiasiantuntijoissa on pessimistejäkin, ja eräs heistä siteerasi roomalaista Gaius Petroniusta vuodelta 66 jKr.: "Kun muutetaan rakenteita tai organisaatiota, aina luullaan sen johtavan edistykseen. Tosiasiassa toistuvilla muutoksilla saadaan aikaan vain hämmennystä ja tehottomuutta."

Mauno Konttinen

Työ ja TULE-sairaudet - miten välttää ruumiillisen rasituksen riskit

Työterveyslaitoksen tutkimukset eri teollisuuden aloilta antavat mielenkiintoista tietoa työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisymahdollisuuksista. Uusimmat tulokset on julkaistu lihanjalostus-, laivanrakennus- ja kokoonpanoteollisuudesta, joilla kaikilla esiintyy paljon tukielinten rasitussairauksien ja rappeumamuutosten aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Tuloksilla on laaja terveydellis-taloudellinen merkitys siksi, että raskas ruumiillinen työ tunnetusti on keskeisiä TULE-sairauksille altistavia tekijöitä.

STM tutki laman vaikutuksia Työttömien mielenterveysongelmat lisääntyneet selvästi vuodessa

Työttömien mielenterveys-ongelmat ovat lisääntyneet selvästi viimeksi kuluneen vuoden aikana; jonkinasteisista masennusoireista kärsii jo noin kolmannes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömistä oireita on peräti 40 %:lla. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä laman terveysvaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta, jota varten haastateltiin noin 1 550:tä 18-74-vuotiasta suomalaista.

Tampereella priorisointiluokitusta pidetään työvälineenä

Julkisin varoin tuotettavien terveydenhuoltopalvelujen rajaamiseen on tunnetusti esitetty malleja viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Vaikka Suomessa terveydenhuollon rakenteelliset muutokset ja voimavarojen käytön tehostaminen on nähty ensisijaisiksi tehtäviksi, myös valintoihin on paineita. Näkemyksiä priorisointiluokituksista erikoissairaanhoidossa ja kunnallisessa terveydenhuollossa esiteltiin joulukuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Hämeen lääninhallituksen järjestämässä seminaarissa.

Lääkärintöitä kesäksi sai alle puolet opiskelijoista

"Työn saanti on mahdotonta. 212 työpaikkahakemusta, 50 puhelinsoittoa, eikä työtä." Näin kuvaa eräs lääketieteen opiskelija tilannettaan viime kesänä. Lääkäriliitto ja Medisiinariliitto ovat tehneet vuodesta 1991 lähtien tutkimuksen opiskelijoiden kesäloman aikaisesta työnsaannista. Juuri valmistunut selvitys osoittaa, että lääkärin sijaisuuksia on tarjolla paljon vähemmän ja lyhyemmäksi aikaa kuin ennen ja että yhä harvempi opiskelija saa kesäaikana kokemusta lääkärintyöstä.

Alfa-interferonista lisää terveyttä non-Hodgkinin lymfoomaa sairastaville potilaille

Follikulaariset lymfoomat (FL) muodostavat lähes 40 % kaikista non-Hodgkin lymfoomista. Näiden taudinkulku on hidasta ja suhteellisen oireetonta, mutta sairaus johtaa useimmiten kuolemaan 10 vuoden kuluessa toteamisesta. Monesti näitä potilaita ei edes aktiivisti hoideta, koska potilaat pysyvät kauan hyväkuntoisina ja oireettomina. Pitkälle edenneen sairauden ennuste on enää muutama vuosi.

Lisää vaihtoehtoja tulossa kasvutekijä-hoitoon

Valkosolujen kasvutekijät ovat kuuluneet nykyaikaiseen hematologiseen ja onkologiseen hoitoon jo puolen vuosikymmentä. Käytettävissä ovat olleet granulosyyt- tikasvutekijä (filgrastiimi) ja granulosyytti-makrofaagikasvutekijä (molgramostiimi). Näiden lääkkeiden pääasiallinen indikaatio on sytostaattihoitojen aiheuttaman valkosolukadon korjaaminen. Kasvutekijöitä käytetään myös luuytimensiirtopotilailla.

Itsemurhien ehkäisyprojekti kokosi laajan asiantuntija-verkoston

Suomessa vuonna 1986 käynnistyneessä itsemurhien ehkäisyhankkeessa on edetty tutkimusvaiheesta käytäntöön. Vuonna 1992 julkaistussa strategisessa toiminta- ja tavoiteohjelmassa lähtökohtina ovat itsemurhan monitekijäinen tausta ja elämänongelmien kasautuminen, ja sen pohjalta itsemurhien ehkäisytyössä korostetaan moniammatillisuutta. Itsemurhien ehkäisyprojektin yhdeksi käytännön työvälineeksi koottiin viime syksynä asiantuntijoista moniammatillinen yhteysverkko. Siihen ilmoittautui yli 1 100 asiantuntijaa eri puolilta maata.

Asbestisairaudet yleinen vaara rakennusalalla pitkään työskennelleillä

Työterveyslaitoksen vuosina 1990-92 tekemän seulontatutkimuksen mukaan lähes kaikki talonrakennusalalla yli kymmenen vuotta työskennelleet ovat merkittävästi altistuneet asbestille. Seulonnassa tutkittiin lähes 19 000 henkilöä. Vuonna 1987 käynnistetyn Asbestiohjelman osana tehty seulonta on laajin Euroopassa.