Väitelleitä

Medical doctor (Zagazig University, Egypti) Saleh Ibrahimin, Binding of immunoglobulins by staphylococcal protein A (immunologia), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Mikko Juhani Rossi.

Nivelten liikkeiden mittaaminen

Jokainen yleislääkäri, moni eri- koislääkäri, lääketieteen opis- kelija ja lääkintävoimistelija törmää nivelten liikeiden mit- taamiseen. Liikekulmien ar- vioinnissa, liikkeen nollakoh- dan valinnassa, liikeiden ja asentojen nimityksissä ja mit- taustulosten ilmoittamistavas- sa vallitsee edelleen kirjavuut- ta. Näistä saattaa aiheutua vää- rinkäsityksiä ja virheitä ja esim. työkyvyttömyyden tai vammaisuuden arvioinnissa voi tapahtua epäoikeudenmukaisia ratkaisuja.

Tampereen lääkärikoulutus lopetettava?

Maamme lääketieteellisissä tiedekunnissa aloitti vielä viime vuonna runsaat 500 uutta opiskelijaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III päätyi viime huhtikuussa ehdottamaan 350 uuden opiskelijan sisäänottoa lääketieteellisiin tiedekuntiimme. Kattoraja ei pitänyt, tiedekuntiin otettiin tänä vuonna 382 uutta opiskelijaa.

Nuorisopsykiatria, Suomi ja Euroopan Yhteisö

Suomessa nuorisopsykiatriasta tuli itsenäinen suppea erikoisala ensimmäisenä Euroopassa. Tältä pohjalta on myös kehittynyt omaleimainen palvelujärjestelmä, joka on selvästi edellä muun Euroopan kehitystä. Nuorten psykiatrisen hoidon erityispiirteitä on meillä voitu ottaa hoidon rakenteissa selvästi enemmän huomioon kuin niissä maissa, joissa nuorten hoitojärjestelmä on eriytymätön osa lasten- tai aikuispsykiatriaa.

Kari Pylkkänen, Veikko Tähkä, Erkki Pulkkinen, Veikko Aalberg, Gustav Amnell

Måste läkarutbildningen i Tammerfors upphöra?

Ännu i fjol inledde drygt 500 nya studerande sin utbildning vid landets medicinska fakulteter. Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta tredje prognosgruppen med uppgift att se över läkarbehovet rekommenderade i april i fjol att antalet nya medicine studerande begränsas till 350 per år. Planen sprack emellertid och 382 nya studenter antogs 1993.

Taito Pekkarinen

Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Miten infektiomuuttujat käyttäytyvät täysiaikaisessa alatiesynnytyksessä?

Kohdunsisäisen tulehduksen toteaminen ajoissa on tärkeää synnyttäjän ja lapsen ennusteen kannalta. 30 täysiaikaisella alatiesynnyttäjällä tehty tutkimus osoittaa, ettei infektiota voida todeta pelkän positiivisen lapsiveden bakteeriviljelyn avulla, sillä bakteereita esiintyy lapsivedessä yleisesti muulloinkin. Myöskään valkosolujen määrittäminen lapsivedestä ei ole vedenpitävä menetelmä: synnytys sinänsä saattaa lisätä valkosolujen määrää ja esteraasiaktiivisuutta.

Leea Keski-Nisula, Sakari Suonio, Maija Makkonen, Arja Kuronen Marja-Leena Katila, Eino Puhakainen

Alaraajan syvän laskimotukoksen diagnostiikka ja esiintyvyys

Tutkimuksessa selvitettiin 202:n keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan alaraajan syvän laskimotukoksen oireiden takia tulleen potilaan oireita, löydöksiä, tutkimustuloksia ja selviytymistä. Diagnosointi pelkän kliinisen kuvan perusteella osoittautui vaikeaksi eikä anamneesista tai laboratorioarvoista ollut merkittävää apua. Sairaalan ulkopuolelta hankitun syvän laskimotukoksen vuosittaiseksi esiintyvyydeksi arvioitiin tutkimuksen perusteella 80-90 tapausta 100 000:ta henkeä kohden.

Jouni Silvennoinen, Leo Tarssanen