78828 osumaa

Ebola-virusta etsitään taas

Norsunluurannikolla on varmistettu Ebola-viruksen aiheuttama verenvuotokuumetapaus. Sairastunut on naapurimaasta Liberiasta tullut 25-vuotias pakolainen. Hänet tuotiin lähellä rajaa Norsunluurannikon puolella sijaitsevaan sairaalaan joulukuun alussa ja hän on jo toipumassa taudista. Hänen kanssaan Liberian puolella samassa taloudessa asuneet viisi ihmistä ovat ehkä myös saaneet tartunnan; heistä ainakin kolmella on Ebola-infektioon sopivia oireita.

SYLVA julkaisi oppaan Wilmsin tuumorista

Syöpäsairaiden lasten vanhempien yhdistys, SYLVA, on julkaissut uuden opaskirjan Wilmsin tuumorista. Wilmsin tuumori eli nefroblastooma on lasten yleisin pahanlaatuinen munuaiskasvain. Se todetaan vuosittain noin kymmeneltä lapselta Suomessa. Wilmsin tuumorin ilmaantuvuus on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Tyypillisin sairastumisikä on 3-4 vuotta, mutta kasvaimia voi esiintyä vastasyntyneisyyskaudelta kouluikään asti.

o Virusepidemioiden fylogeneettinen analyysi - tehokas ja kallis

Viruskantojen keskinäisiä suhteita ja sukulaisuuksia voidaan tutkia varsin tarkoin fylogeneettisen analyysin avulla. Analyysi perustuu viruskannan genomin sekvenssin määrittämiseen ja sukulaisuussuhteiden matemaattiseen tutkimiseen. Niiden avulla tartuntaketjuja voidaan selvittää jopa yksilötasolle saakka. Tällä on jo lähitulevaisuudessa suuri merkitys niin tartuntojen leviämisen selvittelyssä kuin torjuntakeinojakin suunniteltaessa ja arvioitaessa.

Pauli Leinikki

o Lasten vakavat bakteeri- ja sieni- infektiot

Lasten vakavien bakteeri-infektioiden seuranta (Hib-tehoseuranta) on ollut käynnissä vuosina 1985-94. Se on toteutettu KTL:n infektioepidemiologian osaston, mikrobiologisten laboratorioiden ja lastensairaaloiden yhteistyönä. Vuosilta 1985-89 on analysoitu 2 836 tautitapausta, joiden tärkeimmät pääpiirteet esitetään tässä. Vuosien 1990-94 osalta aineiston tarkastelu on vielä kesken.

Merja Saarinen

Yksikätisestä kaksikätiseksi Lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttö

TYKS:n piiriin kuuluvien 11 tynkäraajaisen lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä selvitettiin toimintaa mittaavalla arviointimenetelmällä sekä vanhempia haastattelemalla. Myoelektristä proteesia erinomaisesti tai hyvin käytti kuusi lasta, keskitasoisesti kolme ja heikosti kaksi. Noin puolella lapsista oli selvää puolieroa ryhdissä ja yläraajojen lihasvoimissa. Haastattelun mukaan vanhemmat kaipasivat tietoa vammasta ja sen hoitomahdollisuuksista heti lapsen syntymän jälkeen. Parhaina tukimuotoina pidettiin eri tavoin, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssein järjestettävää perheiden välistä kanssakäymistä ja säännöllisenä toistuvaa terapiaa.

Taija Helminen, Heta Toikka, Johanna Jokinen, Jouko Viljanto

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä?

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

Veijo Saano, Markku Javanainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat