Täydennyskoulutusprojekti evaluointivaiheessa

Uudenlaiset täydennyskoulutusohjelmat ovat saaneet osallistujilta myönteistä palautetta, ja mukana olleet lastenlääkärit ovat myös kiinnostuneita jatkamaan. Alustavia kokemuksia Duodecim-seuran ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen jatkuvan täydennyskoulutuksen kehittämisprojektista esiteltiin Lääketiede 95 -tapahtumassa.

Veteraanikuntoutus lähemmäksi geriatrista kuntoutusta

Veteraanikuntoutusta on hyvin saatavilla. Lähes jokainen kuntoutukseen hakeutunut on osallistunut siihen, jotkut monestikin. Sen sijaan kuntoutus kohdistuu huonosti niihin, jotka sitä eniten tarvitsisivat tai siitä eniten hyötyisivät. Lisäksi veteraanikuntoutus on varsin erillään muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta, ilmenee rintamaveteraanien kuntoutusta koskevasta raportista.

Lääketieteen opiskelijoiden stressiä tasapainottavat tekijät

Tärkeimpänä apuna stressiä vastaan kliinisen vaiheen opiskelijat pitivät ihmissuhteita ja liikuntaa. Seuraavalle sijalle varsinkin vanhemman kurssin opiskelijat ja miehet asettivat tiedolliset keinot, kuten järkeilyn ja teoriatiedon. Vaikka nautintoaineita, kuten alkoholia ja kahvia ei juuri pidetty stressilääkkeinä, alkoholin käyttö kuitenkin lisääntyi selvästi varsinkin miehillä opintojen edetessä. Lääkäri tarvitsee stressin hallinnan taitoa työssään, ja siihen tulisi koulutuksessa valmentaa. Oulun yliopistossa tehtyyn kyselyyn vastasi 88 lääketieteellisen tiedekunnan kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijaa.

Katja Nevala, Esa Leinonen, Virpi Pokkinen, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Vaikeasti huumeongelmaisen potilaan arviointi ja hoidon suunnittelu

Viime vuosina on mm. Suomen Lääkärilehdessä käyty vilkasta keskustelua huumeongelman lisääntymisestä ja terveydenhuoltomme kyvystä vastata tästä johtuviin tarpeisiin. A-klinikkasäätiön alaisuudessa toimivalla Kettutien A-poliklinikalla aloitettiin vuonna 1993 erityinen projekti selvittämään vaikeasti huumeongelmaisten kohtaamista ja tutkimista sekä hoidon järjestämistä. Tämän projektin myötä on hahmottunut malli siitä, kuinka huumeiden käyttäjän kohtaaminen ja hoito olisi järjestettävissä perusterveydenhuollon näkökulmasta.

Kristiina Kajesalo, Tuula Kieseppä

Arvot ja tosiseikat

Tieteen arvosidonnaisuudesta keskustellaan aika ajoin, eikä kukaan kai enää vakavissaan aseta kyseenalaiseksi sitä, että tieteet yleensä, formaalisia tieteitä (esimerkiksi matematiikka ja logiikka) lukuun ottamatta, ovat arvosidonnaisia.

Pekka Louhiala

Palkitut posterit

Lääketiede 96 -tapahtuman posteripalkinnon voitti H. Heikkisen, A. Tekayn, E. Volpin, H. Martikaisen ja P. Jouppilan posteri: "Transvaginal salpingosonogra-phy for the assessment of tubal patency". Palkinnon suuruus on 4 000 mk.

Sairaala sodan keskellä

Sisällissota Ruandassa kiihtyi keväällä 1994 ja joukkomurhat lamaannuttivat myös sairaalat, kun henkilökunta pakeni muualle. Kansainvälinen Punainen Risti perusti Kigaliin sotakirurgisen kenttäsairaalan, joka toimi kesällä taistelujen pahimmassa myrskynsilmässä. Suomalaislääkäri toimi sairaalassa kolme kuukautta, pitkään ainoana kirurgina. Hän kertoo tässä sodan keskellä sijainneen sairaalan toiminnasta, alusta päätökseen.

Seppo Salminen

Syövän hoidon kulttuuri Aasiassa: huipputiedettä ja kansanparannusta

Aasiassa onkologian ongelmatkin ovat erilaiset kuin länsimaissa, syöpätautien jakaumaa myöten. Tosin rikkaiden maiden ja suurkaupunkien tilanne muuttuu länsimaiseen suuntaan. Aasian ja Tyynenmeren valtioiden syöpäkokous käsitteli syövän hoitoa monipuolisesti, Singaporen huippusairaaloista kansanparantajien konsteihin. Aasian maiden polarisoituminen on selvä: Japani, Etelä-Korea, Singapore, Australia ja Uusi-Seelanti ovat oma joukkonsa. Kiina ja Intia valtavine väestöongelmineen ovat aivan eri sarjassa. Pienemmissä Aasian maissa kansanlääketieteellä on vielä hyvin vahva asema. Etu-Aasiassa on omat koulukuntansa ja vahva perinnekulttuuri.

Eeva Salminen

Java on kuuma

Haave ohjelmistosta, joka toimisi kaikissa tietokoneissa herää henkiin noin viidentoista vuoden välein. Uusin tarjokas yleiskieleksi on Internetin puitteissa syntynyt Java.

Erkki Karjalainen

Vapaaehtoisesta geneerisestä määräämisestä

Päätoimittaja Taito Pekkarisen vapaaehtoista geneeristä määräämistä käsittelevä pääkirjoitus (SLL 35/95) sisälsi valitettavasti useita virheitä ja väärinkäsityksiä.

Terhi Hermanson, Kimmo Leppo