Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestelyt

Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 4.3.1992 kolmen vuoden toimikaudeksi suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon työryhmän, jonka toiminta jatkuu nyt STAKESin alaisuudessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset toiminnan muutoksista sekä selvittää erikoissairaanhoidon porrastus suun terveydenhuollossa. Työn tuloksena sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille on lähetetty 7.5.1993 suositus suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestämisestä, hoidosta perittävistä maksuista ja hoidon porrastuksesta.

Anne Nordblad

Ostoslista auttaa erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen ennustamisessa

Monet kunnat suunnittelevat erikoissairaanhoidon palvelujen hankkimista ostosopimuksin ja käyvät asiasta neuvotteluja. Usein tehtävä lankeaa perusterveydenhuollon yksiköille. Tässä työssä suunnittelijoita ja neuvottelijoita auttaa ostoslista, jonka avulla voidaan ennustaa vuodeosastopalvelujen käyttöä. Ostoslista on jo käytössä noin 1,5 miljoonan asukkaan alueella, mm. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Pekka Paunio, Ilkka Sahi

Kokemukset Etelä-Pohjanmaan lääkärikoulutuksesta innostavia

Kaikki Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijat saavat osan koulutuksestaan - kolme kahden viikon tiivistä jaksoa - Seinäjoella. Lääkärien peruskoulutuksen osien siirtäminen yliopistokaupungin ulkopuolelle on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vakaana tavoitteena on parantaa lääkärin peruskoulutusta, ja ensimmäiset kokemukset yhteistyöstä eteläpohjalaisten kanssa ovat innostavia.

Kari Eskola, Kari Mattila, Amos Pasternack Matti Rekiaro, Saara Sippola, Veikko Viljanen

Seuranta ja harkittu mikrobilääkkeiden käyttö avaimet resistenttien bakteerien torjumiseen

Vanhat tartuntataudit ovat viime vuosina vallanneet uutisotsikoita uusien ohella, kun rokotusohjelmien ja hoitojärjestelmien pettämisen myötä polio ja tuberkuloosi ovat ilmaantuneet uudelleen uhkaamaan myös rikkaita länsimaita. Kehitysmaissa samat taudit tosin leviävät aivan eri mittasuhteissa. Tartuntatautitilannetta meillä ja muualla tarkasteltiin Helsingissä VI valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä 16.-17.11.

Mielenterveyden Keskusliiton selvitys: Avohoitopotilaat käyvät vastaanotolla harvakseltaan

Yli puolet avohoidossa olevista mielenterveyspotilaista käy vastaanotolla kerran kuukaudessa tai vieläkin harvemmin. Lisäksi joka viides avohoitopotilas kokee, että avohoidon palvelujen saatavuus on tänä vuonna heikentynyt. Tämä ilmenee Mielenterveyden Keskusliiton mielenterveysviikolla julkistamasta selvityksestä.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 18.11.1993 käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Neuvottelutilanne Kunnallisen alan sopimusneuvottelut eivät olleet hallituksen kokoukseen mennessä juuri edenneet lähtöasetelmistaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tarjonnut palkansaajajärjestöille kaksivuo-tista sopimusta, joka leikkaisi palkkakustannuksia keskimäärin 13 %:lla, vaikka kuntien ensi vuoden budjetit eivät edellytä näin rajuja palkkasäästöjä. Lääkäriliiton KT:n kanssa käymissä lääkärien omaa sopimusta koskevissa neuvotteluissa ydinkysymyksiksi ovat nousseet lääkärien palkkojen irrottaminen Y-palkkataulukosta, päivystyskorvausjärjestelmän kehittäminen sekä väestövastuusopimuksen turvaaminen.

Akavan kehittäminen

Akavan hallitus oli 30.9. päättänyt, että keskusjärjestön tehtävistä erotetaan pääsopijajärjestöjen tehtävät, joita varten perustetaan omat elimet valtiota (Akava-V), seurakuntia (Akava-S), kuntia (Akava-K) ja opetusalaa (Akava-OAJ) varten. Päätöksen jälkeen on akavalaisten luottamushenkilöiden taholta kuitenkin vedottu Akavan julkisen sektorin yhtenäisyyden puolesta ja todettu, että jakautuminen neljään eri pääsopijajärjestöön saattaisi vaarantaa paikallisen luottamusmiesjärjestelmän.

Valtionosuus-järjestelmä

Hallitus antoi vuoden alussa terveyspoliittisen valiokunnan tehtäväksi valmistella liiton kannanottoja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmään. Valiokunnan hallitukselle antamassa väliraportissa todettiin, ettei tässä vaiheessa ole saatavissa yhtenäistä ja luotettavaa tietoa valtionosuusuudistuksen vaikutuksista, sillä terveydenhuollon palvelujen ja palvelurakenteiden muutokset ovat pääosin tapahtuneet julkisen talouden säästöjen ja voimavarojen leikkausten nimissä. Valtionosuusuudistuksen vaikutusten selvittelyä jatketaan terveyspoliittisessa valiokunnassa, joka mm. järjestää asiaa koskevan seurantaseminaarin ensi keväänä.

Yrittäjien työttömyysturvan valmistelu

Lääkäriliiton hallitus on nimennyt oman työryhmänsä seuraamaan yrittäjien työttömyysturvajärjestelmän valmistelua sekä valmistelemaan ammatinharjoittajien ottamista Lääkärien työttömyyskassan jäseniksi. Asian käsittely ministeriön työryhmässä on kuitenkin viivästynyt, joten liiton työryhmä ei ole voinut saada lääkäreitä koskevia esityksiään valmiiksi. Työryhmän määräaikaa päätettiin jatkaa helmikuun -94 loppuun.

Erikoislääkärien koulutustarve

Lääkärityövoiman laskentatyöryhmässä on arvioitu erikoislääkärien määrän kehitystä vuoteen 2010, ja lähes kaikilla aloilla spesialistimäärien ennakoidaan kasvavan koko tarkastelujakson ajan. Liiton hallitus katsoi, että nykyinen spesialistikoulutuskapasiteetti on säilytettävä ja että ammattikunnalla tulisi olla nykyistä keskeisempi asema koulutusvirkojen säätelyssä ja koulutuksen laadun valvonnassa. Ylituotantoalojen virkoja voidaan ohjata muiden spesialiteettien koulutukseen, mutta koulutuskapasiteetti kokonaisuudessaan tarvitaan erikoislääkärituotoksen varmistamiseksi myös vuoden 2010 vaiheilla suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.