Euroistuva vai euroileva lääkäri?

Kaukoviisaimmat kollegat hankkivat kansainvälisiä pätevyyksiä. Vaikka Eurooppa ei olekaan maailman napa, kannattaa siihen tuijottaa. Kaukana ei liene aika, jolloin kaksoispätevyys, sekä koti- että euromainen, vaaditaan direktiivein. Yhtä lähellä on mahdollisuus, että globaalipätevyydet ovat multispesialiteetteja mikäli aikoo toimintaympäristökseen Euroopan tuonpuoleisen. Tällainen kansainvälistyminen on hyvä välttämättömyys. Sen kehitystä vauhdittaa sentrifugaalina voimana Suomessa lääkärityöttömyys ja sentripetaalina tuonpuoleisen inhimillinen verotus ja kohtuulliset fiskaaliresurssit. Työttömien olisi hiottava kielitaitojaan ja pidettävä iskunsa ja pätevyytensä terässä.

Uusi yhdistys - Palo- ja pelastusalan asiantuntijalääkärit

28.5.93 perustettiin Palo- ja pelastusalan asiantuntijalääkärit -niminen yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää palo- ja pelastusalan työterveyshuoltoa ja toimia asiantuntijana erityisesti työ- ja toimintakyvyn sekä terveydentilan arvioimisessa. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää lääketieteellisten asiantuntijoitten rekisteriä, järjestää alaan liittyvää koulutusta ja neuvontaa sekä seuraa alaan liittyvää tutkimustoimintaa.

Patrick Sourander

Professori Patrick Sourander on kuollut Göteborgissa 76 vuoden iässä.

1.12.1993 Sepelvaltimotaudin suomalainen paradoksi

Suomi on ollut johtavia maita sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Niinpä keski-ikäisen väestömme sepelvaltimotautikuolleisuus on parina viime vuosikymmenenä pienentynyt puoleen. Onko sepelvaltimotauti siis häviämässä maastamme? Valitettavasti ei ole. Suomalaiset miehet ovat edelleen kansainvälisten sepelvaltimokuolleisuustilastojen kärkipäässä, joskaan eivät enää ensimmäisellä sijalla.

1.12.1993 Kranskärlssjukdom - en paradoxal situation i Finland

Finland har gått i täten när det gällt att förebygga koronar hjärtsjukdom. Tack vare detta arbete har dödligheten till följd av kranskärlssjukdom under de senaste två decennierna minskat med hälften i landets medelålders befolkning. Man kan fråga sig om vi är på väg att bli kvitt denna sjukdom? Svaret blir dessvärre nekande. Finländska män toppar fortfarande den internationella statistiken över mortalitet i koronar hjärtsjukdom, även om de inte längre återfinns på första plats.

1.12.1993 Irtisanominen julkisella sektorilla

Keskustelua julkisen sektorin tehottomuudesta - todellisesta tai luullusta - on käyty aina aika ajoin parin viime vuosikymmenen ajan. Tämä keskustelu ei johtanut käytännössä juuri mihinkään. Julkinen sektori eli omaa elämäänsä, jonka yksi keskeisimmistä piirteistä oli suunnittelun keskittyminen uusien hankkeiden toteuttamiseen säännönmukaisesti lisäresurssoinnilla. Terveydenhuollossa kehiteltiin vuosikymmenen loppupuolella suoritteiden ja työn tuottavuuden laskemista sekä vaikuttavuuden arviointia, joita voi pitää jonkinlaisina ensiaskeleina olemassa olevan toiminnan evaluoinnille. Näiden yritelmien merkitys jäi vähäiseksi. Yleisen hyväksynnän saaneita terveydenhuollon mittareita ole vieläkään pystytty kehittämään.

Sepelvaltimotautikuolleisuus ja sydäninfarktin ilmaantuvuus Suomessa vuosina 1983-1988

FINMONICA-projekti päättyi vuosi sitten. Tutkimusta varten perustetun sydäninfarktirekisterin ensimmäiset analyysit osoittavat kesksi-ikäisen väestön sepelvaltimotautitilanteen edelleen parantuneen 80-luvulla. Miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni tässä artikkelissa tarkasteltuna kuuden vuoden jaksona 5 % vuodessa. Muutos oli sama sekä Itä- että Lounais-Suomessa. Naisten luvuissa oli samansuuntaista kehitystä, joskin vähäisempää ja tapahtumien pienten määrien vuoksi se oli vaikeammin arvioitavissa. Kun sydän- ja verisuonitautien väheneminen näytti 1970-luvulla olevan lähinnä elintapamuutosten ansiota, on nyt todettuihin entistä parempiin tuloksiin vaikuttanut myös sydäninfarktipotilaiden hoidon kehitys viime vuosikymmenellä.

Veikko Salomaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Heikki Miettinen Harri Mustaniemi, Matti Ketonen, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa Esko Kaarsalo, Matti Niemelä, Jorma Torppa, Kalevi Pyörälä Jaakko Tuomilehto

Pre-eklampsian varhaisen toteamisen ja ehkäisyn mahdollisuudet

Vaikka pre-eklampsian patofysiologiaa on opittu viime vuosina syvällisesti tuntemaan, taudin etiologia on edelleen epäselvä. Osa pre-eklampsiatapauksista voidaan ennakoida anamneesin ja kohtuvaltimoiden verenvirtausmittausten avulla raskauden puolivälissä. Muuttamalla näissä tilanteissa pieniannoksisella asetyylisalisyylihappohoidolla äidin prostaglandiiniaineenvaihduntaa raskaudelle suosiolliseen suuntaan on mahdollista parantaa tilanteen ennustetta ja osassa tapauksia kokonaan ehkäistä pre-eklampsian syntyminen. Ennen tarkempien selvitysten valmistumista asetyylisalisyylihappoprofylaksia on syytä antaa hyvin valikoidulle potilasryhmälle.

Pertti Kirkinen

In vitro -testit allergisen kosketusihottuman diagnostiikassa

Lapputesti on ollut kosketusallergian diagnostiikan peruskivi kohta 100 vuotta. Korvaavia tai täydentäviä in vitro -testejä on etsitty pitkään. Käytetyin in vitro -testeistä on ollut lymfosyyttien transformaatiotesti ja eniten tutkittu allergeeni nikkeli. Esittelemme potilaan, jolla oli lapputestein todettu kulta-allergia, jota osoitettiin myös lymfosyyttien transformaatiotestillä. Vaikka in vitro -testeistä ei ole tullut viivästyneen yliherkkyyden rutiinidiagnostiikan käytännön työkaluja, kulta kuuluu niihin aineisiin, jotka näyttävät soveltuvan in vitro -diagnostiikkaan.

Håkan Granlund, Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Timo Aro, Lasse Kanerva

Tinnituspotilaan hoito ja kuntoutus

Korvan ja kuulojärjestelmän vaurioon liittyy usein korvan soiminen, suhina tai humina, jota kutsutaan tinnitukseksi. Sillä tarkoitetaan ääntä, joka ei aiheudu ulkopuolisesta äänilähteestä. Ulkomaisten tilastojen pohjalta arvioiden maassamme voi olla noin 100 000 henkeä, joilla tinnitus on jatkuvaa ja häiritsevää. Vaivan hoito on pulmallista, koska tarkoitukseen sopivaa lääkettä ei ole, ja monet lääkärit eivät paneudukaan tinnitusvaivoihin riittävän perusteellisesti. Potilaat kokevat usein, ettei tätä näkymätöntä ja vaikeasti mitattavaa oiretta oteta vakavasti.

Tapani Jauhiainen, Sari Levänen, Päivi Yli-Pohja