Värttinäluun vaikean distaalisen murtuman hoito

Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen tapaturma varsinkin vanhuksilla. Sen tavanomainen hoitotapa on sulkeinen repositio ja kipsaus, joilla käden toiminta saadaan yleensä palautetuksi ennalleen. Jos murtuma on pirstaleinen, vaikeasti dislokoitunut tai jos perinteinen menetelmä ei tuota tyydyttävää tulosta, on valittavana joukko muita hoitomuotoja, joilla vaikeatkin murtumat voidaan hoitaa tyydyttävästi. Vaikka murtuman primaarihoito epäonnistuisi, korjausleikkauksella voidaan usein helpottaa käteen jääneitä invalidisoivia haittoja.

Timo Raatikainen

Vaginaalinen kohdunpoisto

Vaginaalista kohdunpoistoa on Suomessa perinteisesti harkittu abdominaalisen toimenpiteen sijasta silloin, kun potilaalla on kohdunlaskeuma ja kohtu on normaalin kokoinen, mutta monissa muissa maissa vaginaalista menetelmää käytetään paljon laajemmin. Laparoskooppisen kohdunpoistoleikkauksen yleistymisen myötä kiinnostus myös vaginaalisen hysterektomian käytön laajentamiseen on lisääntynyt. Vaginaalisella kohdunpoistomenetelmällä on etunsa sekä perinteiseen abdominaaliseen leikkaukseen että uuteen tähystyskirurgiaan verrattuna.

Pentti Kiilholma, Jorma Paavonen

Nuoruusiän psyykkinen kehitys - monivivahteinen prosessi

Nuorisopsykiatria käsittelee nuoruusikää, erillistä kehitysvaihetta, joka sijoittuu lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian kohteena olevien elämänvaiheiden väliin. Kliininen nuorisopsykiatrinen toiminta on Suomessa melko uutta, mutta Euroopan mitassa arvioituna olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä. Yksi nuorisopsykiatrian haasteista on lisätä nuorisopsykiatrian erityistietämystä perusterveydenhuollossa ja näin helpottaa nuorten kliinistä arviointia ja hoitoonohjausta. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan työryhmä on usean vuoden ajan kehittänyt nuorten kliinistä arviointia ja siihen soveltuvia menetelmiä. Tämä artikkeli on katsaus nuorisopsykiatriseen teoreettiseen ajatteluun. Myöhemmin julkaistavassa artikkelissa käsitellään nuoren kliinistä arviointia.

Marjatta Kiuttu, Päivi Rantanen

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuutta tutkittiin kahdessa kuntoutuslaitoksessa seuraamalla 60 tutkittavan kuntoutumisen edistymistä puolentoista vuoden ajan. Edistymistä arvioivat kuntoutusryhmät, kuntoutujat ja lähettäjät. Kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus ilmeni useimmiten kuntoutumisen käynnistymisenä, kuntoutussuositusten tyydyttävänä toteutumisena, koetun terveyden, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn paranemisena sekä ammatillisen toiminnan lisääntymisenä.

Mirja Niemelä

Persoonallisuushäiriöiden epidemiologia

Tiedot persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä ovat vähäisiä. Tietojen niukkuus johtuu diagnostisten kriteerien muuttumisesta, väestötutkimuksiin liittyvistä vaikeuksista ja persoonallisuushäiriöiden runsaasta samanaikaisesta esiintymisestä sekä keskenään että muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että erilaiset persoonallisuushäiriöt ovat väestössä yleisempiä kuin psykoosit mutta harvinaisempia kuin neuroosit. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja ne näyttävät kasautuvan alimpiin sosiaaliryhmiin. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla.

Matti Joukamaa

Kyynelistä helmiä Kriisihoito TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa

Lapsen tekemät ratkaisu- ja selviytymisyritykset ylivoimaisessa tilanteessa voivat ilmetä stressioireina ja kriisireaktioina. Miten hän tulee kuulluksi terveydenhuollossa? TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa on kehitetty lastenpsykiatrisen kriisihoidon palvelulinja, jossa hoito toteutetaan avo- tai osastohoitona. Tulosyyn perusteella lasten ongelmatilanteet ryhmitellään kolmeen luokkaan: ratkaisematon kehityskriisi, traumaattinen kriisi ja vaikea elämänmuutoskriisi. Prosessina kriisihoito etenee lapsi- ja perhekeskeisesti, joustavasti, intensiivisenä moniammatillisena ryhmätyönä yhteisesti asetettuja tavoitteita kohti. Laadukkaan lasten mielenterveystyön turvaamiseksi olisi huolehdittava myös lasten kriisihoidon alueellisten palveluketjujen ja palveluverkkojen järjestämisestä.

Mervi Rutanen, Tuula Tamminen, Seppo Leisti

Diureettien ja beetasalpaajien käyttäjien äkkikuoleman vaara

Diureetit laskevat verenpainetta ja vähentävät aivoperäisten katastrofien esiintyvyyttä, mutta kiistatonta näyttöä siitä, että diureetit suojaisivat sydäntä, on ollut vaikea löytää. Itse asiassa MRFIT-tutkimuksessa viitataan mahdollisuuteen, että tiatsididiureetit jopa lisäävät äkillisten sydänkuolemien esiintyvyyttä. Myös beetasalpaajien turvallisuudesta on esitetty ristiriitaisia tutkimustuloksia ja arveluja.

Klorokiinimyrkytys ja hypokalemia

Klorokiini on suurina annoksina myrkyllinen, ja tämä myrkkyvaikutus liittyy klorokiinin kalvoja stabiloivaan vaikutukseen. Käytännössä tämä merkitsee, että klorokiinin seurauksena kehittyy hypotonia, kardiogeeninen sokki ja fataaleja rytmihäiriöitä. Klorokiinin yliannostukseen liiittyvät muut toksiset vaikutukset (vatsa, hermosto, hengitys) johtavat harvemmin kuolemaan.

Rokotuksin huumeita vastaan?

Heti alkuun on sanottava, että ei vielä ihmisillä. Mutta idealtaan tämä tutkimus on mainio. Kyllähän immuunivaste syntyy monelle lääkeaineelle, kuten erilaiset allergiset reaktiotkin osoittavat. Mutta aktiivisen immunisaation käyttö huumeita vastaan on tuoretta ajattelua: ikäänkuin kokaiini olisi mikrobin kaltainen taudinaiheuttaja, jota voi rokottamalla torjua. Tutkimuksessa annettiin koe-eläimille kokaiinirokotetta ja todettiin myöhemmin annetun kokaiinin vaikutus selvästi vähentyneeksi.

Mikä PNH?

Paroksysmaalinen yöhemoglobin-uria (PNH) ei todellakaan kuulu tavallisiin sairauksiin, ja niinpä tämän harvinaisen taudin luonnollista kulkua ei oikein hyvin tunnetakaan. Brittihematologit ovat seuranneet 80 PNH-potilasta vuodesta 1940 ja ovat näin onnistuneet muodostamaan käsityksen PNH-taudista suurehkon potilasmäärän perusteella.