Uniform Requirements for Manuscripts Submitted to Biomedical Journals

In January 1978 a group of editors from some major biomedical journals published in English met in Vancouver, British Columbia, and decided on uniform technical requirements for manuscripts to be submitted to their journals. These requirements, including formats for bibliographic references developed for the Vancouver group by the National Library of Medicine, were published in 1979. The Vancouver group evolved into the International Committee of Medical Journal Editors. Over the years, the group has revised the requirements slightly; this is the fourth edition.

Additional Statements from the International Committee of Medical Journal Editors

Editors must assume initially that authors are reporting work based on honest observations. Nevertheless, two types of difficulty may arise.

Selected Journals following Uniform Requirements

This list also serves as a guide to abbreviation of journal titles. Only journals indexed in Index Medicus are given.

Meteoriittijohtaminen ja taistelu mielten tiloista

Rationointitarve ja talouslama ovat pakottaneet sairaalakapasiteettien alasajoihin. Erikoissairaanhoito nähdään elitistisenä ja kalliina. Ekonomistiset paineet sen vähentämiseksi eivät uhkaa ohentaa vain potilaiden sairaansijoja vaan myös heidän päitään. Henkilökunta löytänee aina töitä, erikoisosaavaa kun on. Psykiatriassakin ollaan perimmäisten kysymysten äärillä.

10.12.1993 HYKS Helsingille - tai sitten ei

Viime keväänä terveydenhuollon palvelurakenteita selvittivät sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta useat ns. selvitysmiehet. Uudenmaan ja Helsingin selvitysmiehet totesivat alueella olevan merkittävää erikoissairaanhoidon toimintojen päällekkäisyyttä ja ylikapasiteettia. Tilanteen korjaamiseksi selvitysmiehet ehdottivat mm., että HYKS tulisi liittää Helsingin sairaanhoitopiiriin. Ministeriö ei jahkaillut asian kanssa pitkään. Se asetti nyttemmin Uuras-nimen itselleen ottaneen työryhmän, jonka tehtäväksi määrättiin laatia HYKS:n ja Helsingin liitosta koskevat käytännön ehdotukset ensi huhtikuun loppuun mennessä. On huomattava, että työryhmä ei toimeksiantonsa perusteella mieti, mikä olisi järkevin ratkaisu, vaan tekee konkreettista liittämissuunnitelmaa.

10.12.1993 10.12.1993 HUCS till Helsingfors?

Social- och hälsovårdsministeriet utredde förra våren med hjälp av flera så kallade utredningsmän hälso- och sjukvårdens servicestrukturer. Utredningsmännen i Nyland och Helsingfors konstaterade att avsevärd överlappning av funktioner inom den specialiserade sjukvården och även överkapacitet förelåg. För att råda bot på detta föreslog utredningsmännen bland annat att HUCS skulle införlivas med Helsingfors sjukvårdsdistrikt. Ministeriet tragglade inte saken särskilt länge utan tillsatte en arbetsgrupp. Denna antog sedermera namnet Uuras-gruppen och fick till uppgift att före utgången av april 1994 skissera förslag till praktiska tillämpningar för alliansen HUCS-Helsingfors. Märk, att arbetsgruppen inte inom ramen för sitt uppdrag funderar över vad som kunde vara den vettigaste lösningen, utan endast tänker ut en konkret anslutningsmodell.

ISIS-4 ja GISSI-3, mitä tulosten jälkeen

Beetasalpaajat, trombolyysit ja asetyylisalisyylihappo pienentävät merkitsevästi sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden kuolleisuutta. ACE-estäjillä, nitraateilla ja magnesiumilla on saatu lupaavia tuloksia, mutta rutiinikäyttöön oikeuttava selvä näyttö on puuttunut.

Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla

Samanaikaisesti kuin sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on keski-ikäisessä väestössämme vähentynyt, on sydäninfarktien ja muiden sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoitoa tarvittu vuosittain yhä enemmän ja entistä iäkkäämmille potilaille. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin mukaan näitä hoitopäiviä kertyi sairaaloissamme 1980-luvun lopulla noin 550 000 vuosittain. Eniten lisääntyivät yli 74-vuotiaiden naisten hoidot. Eliniän piteneminen ja suurten ikäluokkien tulo riski-ikään lisäävät lähivuosikymmeninä edelleen sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sairaaloiden kuormitusta.

Pertti Palomäki, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Veikko Salomaa Markku Mähönen, Jorma Torppa, Harri Mustaniemi, Jaakko Tuomilehto Kalevi Pyörälä

Kannattaako verisuonikirurgiaa käyttää kriittisen alaraajaiskemian hoitoon?

Kannattavuusajattelu on tunkeutumassa suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Asioita pitää nyt arvioida paitsi kliiniseltä, myös taloudelliselta kannalta. Verisuonikirurgiassa asia kärjistyy monessa suhteessa. Toisaalta kyseessä on usein raajan elinkelpoisuutta ja siis potilaan liikkuvuutta uhkaava tilanne. Toisaalta kyseessä on usein iäkäs potilas, jonka leikkausriski on kohonnut ja jäljellä oleva elinaika suhteellisen lyhyt. Onko tässä tilanteessa perusteltua tehdä kallista, resursseja ja pitkiä sairaalahoitoja vaativaa verisuonikirurgiaa vai pitäisikö tyytyä halvempaan amputaatioon? Mikä on kliininen, sosiaalinen ja taloudellinen lopputulos?

Michael Luther

Paikallisen rintasyövän hoidon valinta

Paikallisten eli rintaan rajoittuneiden rintasyöpien osuus kaikista rintasyövistä on kasvanut varhaisemman toteamisen vuoksi 10 vuodessa 55 %:sta 70 %:iin, ja potilaiden ennuste on hyvä. TAYS:ssa paikallisista rintasyövistä leikataan säästävästi yli 70 %. Leikkauksen jälkeen annetuista liitännäishoidoista on hyötyä osalle potilaista, mutta niiden antaminen kaikille ei ole perusteltua. Ennustetekijöiden avulla voidaan määrittää korkean uusimisriskin potilaat, joille liitäntähoitoa tulisi tarjota. TAYS:ssa on laadittu nk. biologinen aggressiivisuusluokitus, joka kasvaimen koon ja histologian ohella auttaa paikallisen rintasyövän hoidon valinnassa.

Kaija Holli, Jorma Isola, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Rauni Saaristo