75801 osumaa

Onko virtsatiekivien hoito Suomessa ajan tasalla?

Kehonulkoisella kivenmurskauksella joko yksinään tai yhdessä tähystysmenetelmien kanssa voidaan hoitaa noin 90 % oireita aiheuttavista virtsatiekivistä. Kuitenkin kolmen kuukauden otos Suomessa hoidetuista virtsatiekivipotilaista vuodelta 1992 osoittaa, että ensi kertaa hoidetuista 166 virtsatiekivestä vain 60,2 %:n hoidossa oli käytetty kivenmurskainta. Virtsanjohdinkivipotilaita hoidettiin kivenmurskaushoidossa suhteessa vieläkin vähemmän. Yksi syy tähän lienevät sairaaloitamme kahlitsevat säästötoimet.

Niilo Hendolin, Ossi Lindell

Tekoläppäpotilaan antikoagulaatio

Antikoagulaatiohoidon virittämisessä on eräänä perusperiaatteena pidetty sitä, että läppäproteesipotilaan antikoagulaation tulee olla kireä. Muutoin läpän ympärille syntyy helposti trombeja, jotka ponkaisevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle lopunikäistä haittaa. Silti läppäpotilailla esiintyy luvattoman paljon tromboembolioita: 2-3 %:lla potilaista ilmenee jokin vaikea tromboembolia asianmukaisesta liuotushoidosta huolimatta. Asia on haluttu korjata lisäämällä hoitoon dipyridamolia tai asetyylisalisyylihappoa.

Parkinson-lääkkeet ja vaikea hyponatremia

68-vuotias mies sairastui Parkinsonin tautiin ja hänelle aloitettiin amantadiinihoito 100 mg kahdesti päivässä. Ennen hoitoa seerumin natriumpitoisuus oli 140 mmol/l. Kahden viikon kuluttua potilas tuli sairaalaan kollapsitaipumuksen ja huimauksen takia. Natrium mitattiin ja se oli 124. Amantadiini lopetettiin ja tilalle laitettiin L-dopa/karbidopa-lääkitys. Seuraavana päivänä potilas pyörtyi ja natriumpitoisuus oli 123 mmol/l. Osasyynä tähän oli sepelvaltimotauti. Kuitenkin haluttiin selvittää vielä amantadiinin vaikutus ja potilas altistettiin suostumuksensa mukaisesti amantadiinille muutaman päivän ajan. Natriumarvo laski 116 mmol:iin/l ja natriumin eritys virtsaan kasvoi. Samoin kävi, kun L-dopa/karbidopa-lääkitys aloitettiin.

Ruokatorven tukoksen uusi hoito

Syövän aiheuttamaa dysfagiaa on hoidettu toistuvilla laserkäsittelyillä, ulkoisella ja ruokatorven sisäisellä sädehoidolla, sekä ruokatorven sisään asetettavilla muoviproteeseilla. Viime aikoina käyttöön on tullut metalliverkosta tehtyjä proteeseja perinteisten muoviproteesien rinnalle. Ennen paikalleen asetusta verkkoproteesi on kiedottu vain 3 mm:n läpimittaiseksi kääröksi kalvon sisään, mutta kalvon poiston jälkeen metalliverkko laajenee ruokatorvessa huomattavasti laajentaen ahtaumakohdan.

Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.

Elimistössä liukenevat luun kiinnitysvälineet

1960-luvulta alkaen on pyritty kehittämään metalleja elastisempia materiaaleja luun murtumien kiinnittämiseen. Luuta 10-kertaisesti jäykempi metalli aiheuttaa luun haurastumisen ja murtumariskin ellei kiinnitysvälineitä poisteta uusintaleikkauksessa. Poly-alfa-hydroksihapot ovat hydrolyyttisesti hajoavia polymeerejä, joista voidaan valmistaa selvästi metallia elastisempia luun kiinnitysvälineitä. 25 vuotta jatkuneen tutkimustyön aikana elimistössä liukenevat polyglykolihappo (PGA) ja poly-L-laktidihappo (PLLA) ovat osoittautuneet näistä lupaavimmiksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030