Väitelleitä

LL Pia Helena Jaatinen, Interactions of aging and chronic ethanol exposure. A histological study on the myocardium and the sympathetic nervous system. (gerontologia), Tampereen yliopisto.

Toivonpilkahdus flunssakurjuuteen

Ruotsalaisen lääkärin Nils Åbergin alustava tutkimus natriumkromoglikaattivalmisteen tehosta flunssaoireisiin herätti huomiota A-virusepidemian koettelemissa pohjoismaalaisissa.

Sydäntautigeenit selvillä 10 vuoden kuluttua?

Suomalaisilta löytyy 3-7 sydän- ja verisuonitaudeille altistavaa geeniä ja tärkeimmät niistä tunnetaan jo kymmenen vuoden kuluttua. Näin arvioi molekyylibiologian professori Leena Palotie Kansanterveyslaitokselta. Palotie sai yhdessä LKT Riitta Lassilan kanssa valtimoveritulpan syntyä koskevaan tutkimukseensa Paavo Nurmen Säätiön 250 000 markan juhlastipendin.

Vuosisadan pisimmäksi venynyt kolerapandemia jatkuu

Vuonna 1961 Indonesiasta alkanut seitsemäs dokumentoitu kolerapandemia on levinnyt Aasian lisäksi lähes kaikkiin Etelä- ja Keski-Amerikan maihin ja 25:een Afrikan maahan. Euroopasta on viime vuosina raportoitu jonkin verran tapauksia Romaniasta ja Ukrainasta, tänä vuonna yksittäisiä, muualla saatuja tartuntoja myös monista muista maista.

Helsingin johtosääntökiista loppuunkäsitelty

Helsingissä vuoden 1991 alusta voimaan tullut uusi johtosääntö poisti nimenomaisesti lääkärin tutkinnon pätevyysvaatimuksista. Asiasta syntyi silloin kiista Lääkäriliiton ja kaupungin välillä. Lääkäriliitto julisti terveysviraston virat ensin hakukieltoon ja myöhemmin hakusaartoon. Tilanne laukesi väliaikaisesti, kun kaupunginhallitus määräsi vuoden 1993 loppuun saakka kaksi lääkäriä hoitamaan avoinna olleita terveysjohtajien virkoja ja asetti työryhmän miettimään terveysviraston johtamisen ja organisaation kehittämistä. Keskeiset ammattijärjestöt olivat edustettuina työryhmässä.

Ammattitautien ilmoittamiseen muutos

Ammattitautien ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty laissa työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa (131/73, 22 pykälän 2. momentti): "Milloin lääkäri on todennut työn suorittajassa ammattitautilaissa (1343/88) tarkoitetun ammattitaudin tai työstä johtuneen muun sairaalloisen tilan, on hänen viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus lääninlääkärille ja työsuojelun piiriviranomaiselle vahvistettua lomaketta käyttäen. Lääkärin on epäillessään sairautta ammattitaudiksi perehdyttävä työntekijän työolosuhdetietoihin niiden haittatekijöiden osalta, jotka voivat vaikuttaa ammattitaudin syntyyn."

Lääketieteen jatkokoulutus uudistuu Turussa

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlan yhteydessä marraskuussa sovittiin jo pitkään vireillä olleen hankkeen toteuttamisesta.

EL:n terveyspolitiikka tähtää ennaltaehkäisyyn

Euroopan liitto aikoo keskittyä terveyspolitiikassaan ennen kaikkea sairauksien ennaltaehkäisyyn. Euroopan liiton komissio piirsi liiton terveyspolitiikalle väljät kehykset viime vuoden lopussa. Komission näkemyksen mukaan ravitsemus-, alkoholinkäyttö-, tupakointi-, hygienia- ja liikuntatottumusten muutoksilla voidaan paitsi parantaa yksilöiden hyvinvointia, myös pienentää jäsenvaltioiden terveyskuluja.

IPPNW laajentaa toimikenttäänsä

Suomen Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -järjestön kansainvälisen kattojärjestön IPPNW:n kokous on pidetty Meksikossa. Kokous oli järjestön tulevan toiminnan kannalta erityisen merkittävä, sillä asialistalla oli järjestön tavoitteiden muuttaminen. Viimeisten vuosien aikana on noussut esiin tarpeita laajentaa järjestön toimintakenttää myös muuta sotaa kuin ainoastaan ydinsotaa vastaan ja tämä haluttiin sisällyttää myös järjestön tavoitepykälään. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja kehityskysymykset ovat myös nousseet keskeisiksi uusiksi aiheiksi. Kokouksen pääsisältöjä olivatkin sodan ja rauhan, saastumisen ja ympäristön sekä köyhyyden ja kehityksen kolme teemaparia.

Hoidon ihmisläheisyys KYS:ssa - Kuinka potilaat sen kokevat?

Terveydenhuollon palveluja ei voida kehittää, jollei tiedetä, miten potilaat itse hoidon kokevat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on asetettu tavoitteeksi mm. ihmisläheisen hoidon kehittäminen, ja ihmisläheisen hoidon määrittelemiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen ovat osallistuneet sekä potilaat että henkilökunta. Potilaskyselyn perusteella ihmisläheisyys toteutuu hoidossa pääosin hyvin, mutta selviä puutteitakin on. Varsinkin hoitoon liittyvää vuorovaikutusta on syytä kehittää, kun terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmää luodaan. Myös suhtautumisessa vanhimpiin vuodepotilaisiin on parantamisen varaa.

Tuovi Sohlberg, Eeva Töyry, Viljo Rissanen