Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito

Ahdistuneisuushäiriöitä on totuttu hoitamaan pääasiassa bentsodiatsepiineilla, jotka ovat olleet laajassa käytössä jo noin 30 vuoden ajan. Ne ovat yleensä tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä lyhytaikaisessa käytössä, mutta tiedot pitkäaikaiseen bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvistä ongelmista, kuten sedaatiosta ja mahdollisista kognitiivisten toimintojen heikkenemisestä, lääkeriippuvuudesta sekä vieroitusoireista, antavat aihetta lyhentää hoitojaksoja, pienentää annoksia ja parantaa potilasseurantaa. Tietyt antidepressiivit ja kemiallisesti uudentyyppiset anksiolyytit näyttävät hyviltä vaihtoehdoilta ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidossa. Myös eräitä muita ahdistuneisuusoireita vähentäviä lääkkeitä voi määrätä tarvittaessa.

Simo Saarijärvi, Erkka Syvälahti

Synnyttäjien sairaalainfektiot Kanta-Hämeen keskussairaalassa

Kanta-Hämeen keskussairaalassa kartoitettiin synnytysvuodeosaston potilaiden sairastamia sairaalainfektioita. Tulehdukset liittyivät pääosin sektiosynnytyksiin; sektiopotilaiden infektioriski oli lähes kuusinkertainen alateitse synnyttäneiden riskiin verrattuna. Virtsatietulehdusten vähentämiseksi kirjoittajat suosittelevat kestokatetroinnista luopumista.

Outi Palomäki, Marja-Liisa Hirvioja, Henrik Rosendahl

TULES-potilaiden mielenterveysongelmat

Psyykkiset ongelmat ovat TULES-potilailla tavallisia. Fysiatrian poliklinikan potilaita käsittäneessä tutkimuksessa niitä oli lähes kahdella kolmasosalla. Yleisimpiä ne olivat selkäsairailla. Mielenterveysongelmaiset kokivat taloudellisen tilanteensa huonommaksi sekä oireilunsa voimakkaammaksi kuin muut, heidän oireensa olivat myös psykosomaattisia useammin kuin aineiston muilla potilailla.

Heimo Viinamäki, Seppo Tenhonen, Leo Niskanen

Suu- ja leukakirurgian mahdollisuudet tuumoripotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa

Kasvojen keski- ja alaosan tautien diagnostiikka ja hoito edellyttävät erikoislaatuisuutensa vuoksi odontologian ja leukakirurgian perusteellista tuntemusta. Syömis-, nielemis- ja puhetoiminnan säilyttäminen on potilaan elämänlaadun vuoksi erittäin tärkeä. Tämän vuoksi suun seudun tuumorien hoidoissa tarvitaan suu- ja leukakirurgin sekä erikoisproteetikon läheistä yhteistyötä jo leikkauksen suunnitteluvaiheesta lähtien.

Anna-Lisa Söderholm, Christian Lindqvist

Äidinmaidon ympäristömyrkyt ja lasten terveys

Vaikka rintamaito sisältää saasteita enemmän kuin lehmänmaito ja vastikkeet, se ei ole osoittautunut lapselle epäedullisemmaksi. Äidinmaidon osuus terveyshaittojen aiheuttajana on nykytiedon valossa vähäinen. Sen terveyttä edistävät vaikutukset ovat sen sijaan selvät.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Onko probioottibakteereista hyötyä terveydelle

Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka hyödyttävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Probioottien terveysvaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta uusimmat tutkimukset osoittavat tiettyjen maitohappobakteerien olevan hyödyllisiä erilaisten suolisto-oireiden hoidossa. Probioottien vaikutusmekanismeja koskevan tiedon lisääntyessä tämä käsitys on vahvistunut ja avannut uusia mahdollisuuksia valmisteiden käytölle.

Hannu Korhonen, Seppo Salminen, Erika Isolauri Heikki Vapaatalo

Sklerohoito vai kuminauhaligeeraus ruokatorvikohjuihin?

Vuotavat ruokatorvikohjut voidaan tehokkaasti hoitaa skleroterapialla gastroskoopin kautta. Vaikka hoito lopettaakin vuodon ja vähentää mortaliteettia, noin puolet potilaista saa sivuvaikutuksia (striktuura, perforaatio, keuhkotoiminnan huononeminen) ja puolella hoito on toistettava uusintavuodon takia. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin sklerohoitoa ja suonikohjujen kuminauhaligeerausta. Silloin todettiin hoidot ainakin yhtä hyviksi, ja kuminauhahoidolla oli vähemmän sivuvaikutuksia.

Entä jollei epilepsiaan annetakaan lääkettä?

Kollegat Keränen ja Riekkinen KYS:sta ovat käyneet läpi kaikkien sairaalapiirinsä aikuisepilepsiadiagnoosin saaneiden potilaiden sairauskertomukset hakien vastausta mm. kysymykseen, miten käy niiden potilaiden, joille epilepsialääkitystä ei aloiteta jostain syystä.

Holterointi vai elektrofysiologinen testaus?

Kammiotakykardiasta selvinneiden ja sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden antiarytmisen lääkityksen tehon mittaaminen on ongelmallista. Toisaalta olisi tarpeellista tietää, tepsiikö anti-arytminen lääke, sillä mainitut rytmihäiriöt ovat hengenvaarallisia.

Vaikean ortostaattisen hypotonian hoito

Ortostaattisen hypotonian tavallisimpia syitä on diabeettinen autonominen neuropatia ja sen aiheuttama verenpaineen säätelyhäiriö. Näiden potilaiden plasmavolyymiä voidaan lisätä ja verenpainetta siten nostaa mineralokortikoideilla, joista saadaan joskus hyväkin vaste, muttei aina, eikä ainakaan niillä potilailla, joilla plasmavolyymi on normaali.