Kunnianosoituksia

Apulaisprofessori Yrjö Collan on kutsuttu asiantuntijajäseneksi (Fellow) Iso-Britanniassa toimivaan jatkokoulutuskollegioon The Royal College of Pathologists.

Sairaanhoidon porrastus

Tutkimuksessa käsitellään kotisairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuollon kustannuksia. Sairaanhoidon porrastusta tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhajoki esimerkkikuntana. Tutkimusajankohta oli vuosi 1991, joka oli erikoissairaanhoitolain ensimmäinen voimassaolovuosi.

Simo Harju

Beetasalpaaajien reseptorimiehitys ja vaikutukset

Beetasalpaajat koostuvat kahdesta tai useammasta avaruusrakententeeltaan poikkeavasta yhdisteestä, jotka eroavat merkittävästi toisistaan sekä vaikutuksiltaan että kineettisiltä ominaisuuksiltaan. Kanta-aineen lisäksi aktiiviset metaboliitit myötävaikuttavat useasti lääkevaikutuksen syntymiseen elimistössä. Perinteiset analyysime-netelmät eivät ota huomioon eroja yhdisteiden reseptori-sitoutumisvoimakkuudessa. Väitöskirjassa kuvattiin aktiivisen beetasalpaajan kinetiikkaa ja reseptorivaikutuksia. Menetelmät perustuivat aktiivisen salpaajan ja tritiumilla leimatun beetasalpaajan kykyyn sitoutua kaniinin keuhkon beeta1- ja rotan retikulosyyttien beeta2-adrenergiseen reseptoriin.

Timo Kaila

Systeemisten reumasairauksien neurologiset ilmenemismuodot

Vaikkakin useaan systeemiseen reumasairauteen tai sidekudos-sairauteen tiedetään liittyvän neurologisia ilmenemismuotoja, on näiden keskus- ja ääreishermosto-oireiden kliininen kirjo yleensä puutteellisesti tai ristiriitaisesti määritelty. Hoitavalle kliinikolle tai potilaalle itselleen on usein epäselvää, onko neurologinen oire merkki perustaudin aktivoitumisesta vai täysin irrallinen ja itsenäinen ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisten oireiden esiintyvyys ja luonne kolmessa sidekudossairaudessa: progressiivisessa systeemisessä skleroosissa (skleroderma), Sjögrenin oireyhtymässä ja systeemisessä lupus erythematosuksessa (SLE).

Aki Hietaharju

Tunteet ja terveys

Teoria aleksitymiasta syntyi psykosomaattisen lääketieteen piirissä parikymmentä vuotta sitten. Kreikankielestä johdettu sana aleksitymia tarkoittaa kyvyttömyyttä tai vaikeutta tunnistaa omia tunteita ja ilmaista niitä sanoin. Aleksityymisten henkilöiden on sanottu tulkitsevan omia sisäisiä tunne-elämyksiä helposti fyysisinä oireina. Toisaalta psykosomaattisen sairausmallin mukaan aleksitymian on arveltu johtavan lisääntyneeseen alttiuteen sairastua eräisiin somaattisiin sairauksiin.

Jussi Kauhanen

Pikkulasten maitoallergia

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Hanna Suomalainen

Kannattaako normaaliraskauden kaikukuvausseulonta?

Vuosikymmen sitten Yhdysvalloissa keskusteltiin kiihkeästi siitä, ovatko normaaliraskauksien ultraääniseulonnat hyödyllisiä ja kannattavia. Koska tietoja ei ollut, jäi loogiseksi vaihtoehdoksi tehdä asiaa valaiseva tutkimus. Näin ihailtavana johdonmukaisesti toimittiin NIH:ssa ja Amerikan gynekologiyhdistyksessä.

... ja pitäisikö tutkimusten määrää rajoittaa?

Australiassa on puolestaan tutkittu sitä, onko vastasyntyneen terveys parempi, jos kaikututkimus tehdään kerran raskauden aikana (18. viikolla, n = 1 419) vai jos se tehdään viisi kertaa raskauden eri aikoina ja vieläpä niin, että tutkimukseen yhdistetään dopplertekniikalla saatavia virtaustietoja (n = 1 415). Tutkijat näet arvelivat, että tarkka tieto sikiön verenkierrosta raskauden eri aikoina edistäisi oikea-aikaisia obstetrisia ratkaisuja ja siten sikiön vointia ja vastasyntyneen tilaa.

Radikaali kystektomia - turhaanko?

Elimen säästävän syövänhoidon on viime vuosina useissa syöpätyypeissä havaittu johtavan samanlaiseen elinaikaan, mutta parempaan elämän laatuun verrattuna elimen radikaaliin poistoon (rintasyöpä, kookkaat kurkunpäänsyövät, peräaukon syöpä ja raajojen sarkoomat). Seuraavaksi tähän listaan lisätään ehkä rakkokarsinooma.

Koliikkilapsi ja psykososiaalinen ympäristö

Osana laajaa suomalaista sosiaalilääketieteellistä tutkimusta on Turussa kerätty prospektiivisesti tietoja varsinaissuomalaisten perheiden ns. koliikkivauvoista ja heidän vanhemmistaan. 1 443 äidiltä ja 1 279 isältä kysyttiin raskauden 10. ja 28. viikolla sekä viikko ja kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen erilaisia parisuhteeseen, raskauden hyväksymiseen, terveyteen ja raskaudenaikaisiin oireisiin, itsekuvaan ja sosiodemografisiin muuttujiin liittyviä asioita. Kaikki naiset olivat ensisynnyttäjiä. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin erilaiset psykososiaaliset muuttujat assosioituvat koliikkilasten ilmaantuvuuteen - ei näet ole lainkaan varmaa, että huutavat, rauhattomat pikkulapset häiriköivät juuri gastrointestinaalivian takia, vaan huutamisen syy voi olla muuallakin.