Lääkäriliitto: Hoitotakuujärjestelmä Suomeen

Lääkäriliitto pyrkii saamaan hoitotakuujärjestelmän käyttöön Suomessa. Se turvaisi potilaille oikeuden sairautensa edellyttämään hoitoon tietyn, ennalta määrätyn ajan kuluessa. Lääkärikunta määrittelisi eri sairauksien edellyttämät kohtuulliset hoitoonpääsyajat. Ellei oma terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri kykene ottamaan potilasta tässä ajassa hoitoon, hänellä olisi oikeus hakeutua hoitoon muualle. Lääkäriliitto esitteli hoitotakuujärjestelmää 28.2. vuosipäiväseminaarissaan, jossa siihen suhtautuivat myönteisesti myös sosiaali- ja terveysministeriön, STAKESin, Kuntaliiton ja Kansaneläkelaitoksen edustajat.

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n hallitus ja valtuuskunta kokoontuivat joulukuussa New Orleansissa käsittelemään etupäässä virallisia asioita. Kuten odottaa sopii, punainen muste on edelleen levinnyt AMA:n tilikirjojen lehdille. Tällä hetkellä vajaus on jo lähes 5 miljoonan dollarin luokkaa. Niinpä jäsenmaksuja katsottiin aiheelliseksi korottaa 20 dollarilla; maksu on nyt 420 dollaria vuodessa.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Morita-psykoterapia - Idän mystiikkaa vaiko meillekin neuroosien hoitoon soveltuva vaihtoehto?

'Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito. Eikä sekään ole niin tärkeää.'

Asiantuntijoista ja piilomainonnasta

Päätoimittaja Pekkarinen on varsin perusteellisesti vastannut Suomen Lääkärilehden numerossa 7/94 esittämääni poleemiseen puheenvuoroon koskien lehden käyttämää referee-järjestelmää. On aivan erinomaista, että järjestelmä kehittyy ja laadunvalvontaan vastaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös psykiatrian alalla.

Ranan Rimónille

Tulkitsin alkuperäisen kirjeesi oleellisimmaksi asiaksi huolestumisesi Lääkärilehden artikkelien yleisestä laadusta. Siihen kysymykseen vastasin mielestäni tyhjentävästi. Sen sijaan en pidä tarkoituksenmukaisena jatkaa julkista keskustelua yksittäisen artikkelin hyväksymismenettelystä. Jos julkaistussa artikkelissa on puutteita, niitä lukija toki voi ja tuleekin kommentoida. Vastaajaksi on silloin ensisijaisesti haastettava artikkelin kirjoittaja, jolla on hallussaan kirjoituksensa substanssi.

Kohtuus kaikessa

Viime aikoina on Suomen Lääkärilehden Keskustelua-palstalla hyökätty lehden päätoimittajaa ja toimitusta vastaan. Allekirjoittaneen artikkelia moitittiin mm siitä, ettei lääkkeen valmistajafirmaa ole mainittu. Nyt vaaditaan toisesta artikkelista, että lääkkeen geneeristä nimeä ei olisi pitänyt mainita, koska se on mainostamista. Vastasimme artikkeliamme koskevaan kritiikkiin lyhyesti. Tyhjään kinasteluun lehden palstoilla meillä ei ole mielenkiintoa. Mielestämme Lääkärilehti vastaa tarkoitustaan, ja kuten kysely osoitti, yli 90 % vastaajista piti Lääkärilehden tarkoitusta ja tieteellistä tasoa hyvänä tai tyydyttävänä. Yhdymme tähän arvioon.

Homo mulieri lupus

Suonion ym. artikkelissa "Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot" (SLL 32/93) kerrotaan tulevien äitien peloista, jotka koskevat joko yleisiä asioita tai synnytykseen liittyviä seikkoja. Tärkeimmäksi synnytykseen liittyvien pelkojen aiheuttajaksi esitetään (mulier mulieri lupus!) toiset naiset, jotka ovat pelotelleet kanssasisa- riaan. Kirjoittajat vetävät johtopäätöksen, että keskeistä ei ole, miten synnytys hoidetaan, vaan perussyy löytyy äitien elämää haittaavista epärealistisista peloista.

Vastine edelliseen

Kiitän varsin arvovaltaisen naistutkijakaartin osoittamasta huomiosta artikkeliamme kohtaan. Korjaan kuitenkin heti keskeisimmät väärinkäsitykset:

Miksi lääkärit ohjaavat potilaat vanhanaikaiseen fysioterapiaan?

Fysioterapia näyttää olevan jonkinlaisessa vastatuulessa: mm Kelan taholta on julkaistu kirjoituksia, joiden mukaan "fysioterapia ei auta mitään". Tällöin on puhe lähinnä niska- ja selkävaivoista. Asiassa lienee perää sikäli, että eräiden klassisten fysikaalisten hoitojen on tietyissä tilanteissa todettu auttavan vain hetkeksi, jonka jälkeen potilaan tila nopeasti palautuu ennalleen.

Viipurin lastensairaala suomalaisen osaamisen näyteikkunaksi

Suomen Lääkärilehden numerossa 20.2.1994 oli kriittinen kirjoitus muutamien suomalaisten lääkärien halusta vaatia Karjalaa takaisin. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Mitä me sillä tekisimme. Mieleeni tulee varoittava esimerkki Saksojen yhdistymisestä. Samalla haluan kertoa viisaudesta, jonka kinnaskauppias opetti minulle Haapajärven markkinoilla noin 1960. Hän sanoi: "Poikani, muista aina tämä neuvo: rahattomien kanssa älä ole missään tekemisissä, sillä silloin ei ole, keneltä vipata."