Terveyskeskuksen ja sen väestövastuuryhmien tulosten mittaus

Vastuu perusterveydenhuollon järjestämisestä on kunnalla. Se toimii palvelujen maksajana ja tätä kautta myös terveyskeskuksen asiakkaana. Palvelujen käyttäjä, kuntalainen, taas on terveyskeskuksen todellinen asiakas ja toimii verovaroillaan epäsuorasti myös maksajana. Terveyskeskuksen tulisi tuottaa mahdollisimman hyviä perusterveydenhuollon palveluja molemmille "asiakkailleen", joiden edut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eivät välttämättä aina ole yhtenevät.

Klas Winell, Pertti Soveri

Syöpärekisterin kattavuus poistoilmoitusten valossa

Suomen Syöpärekisteriä on pidetty kattavana ja sen rekisteröimiä tietoja kohtuullisen virheettöminä. Laadun takeena ovat olleet syöpäilmoitusten tunnollinen lähettäminen ja yli nelikymmenvuotisen toiminnan myötä hioutuneet tiedonkeräys- ja -käsittelyrutiinit. Käsitys Syöpärekisterin täydellisyydestä on perustunut pitkälti tutkijoiden klinikkakohtaisten erityisaineistojen ja Syöpärekisterin vertailuihin. Yleensä kaikki klinikka-aineistojen syöpätapaukset ovat löytyneet Syöpärekisteristä, ja joskus Syöpärekisterin kautta on saatu jopa huomattavaa täydennystä klinikkakohtaisiin sarjoihin. Syöpärekisteristä puuttuneet tapaukset ovat yleensä osoittautuneet lopulta vääriksi syöpäepäilyiksi. Vertailu poistoilmoitusrekisteriin antoi pitkälti samansuuntaisia tuloksia, mutta tehostamisen varaa näyttää olevan erityisesti hematologisten syöpien ilmoittamisessa. Ilmoittamatta on jäänyt varsin paljon myös hyvänlaatuisia aivokasvaimia ja kokonaissyöpälukujen ulkopuolelle jääviä mutta rekisteröitäviä tauteja, kuten myelofibroosi ja virtsateiden papillooma.

Eero Pukkala, Marja Lehtonen, Lyly Teppo

Eurokoulutusta nuorille

Tuhannelle nuorelle on tarkoitus antaa ns. kärkijoukkokoulutusta Europilot-projektilla, jonka yhteistyötahoina ovat mm. työmarkkinajärjestöt.

Liukastelua Hollannissa

Hollanti on pysynyt liberaalin eutanasiapolitiikkansa takia otsikoissa. Vaikka eutanasia ei ole laillista edelleenkään, ei sen harjoittamisesta saa rangaistusta, jos tietyt varsin tiukat ehdot täytetään.

Pekka Louhiala

Sota ja lasten oikeudet

Sarajevon piiritys alkoi huhtikuussa 1992; tähän mennessä se on kestänyt vajaat kaksi vuotta. Tänä aikana kaupungissa on surmattu yli 1 500 lasta ja yli 15 000, neljäsosa kaupungin lapsista, on haavoittunut. Ruoan, puhtaan veden ja lämmön puute on lisännyt lasten kärsimyksiä. Haavoittuneiden hoitoa ovat haitanneet sairaaloihin kohdistuneet kranaatti-iskut sekä resurssien puute.

Toimittanut Leena Tuuteri

Klassikkoja Internetistä

Internet on maailmanlaajuinen tietokoneverkko, josta voi saada vaikkapa kirjallisuuden klassikoita sähköisessä muodossa. Kirjaa voi lueskella esimerkiksi lentokentällä kannettavan koneen näytöltä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Lääkärilehden linja

Sairastamisen ja hoitamisen tärkein todellisuus on sosiaalinen, kulttuurisidonnainen todellisuus. Jos terveydenhuoltomme aikoo selvitä länsimaisen yhteiskuntamme historiallisesta kriisistä, ovat kulttuuriset - sosiologian ja humanististen tieteiden kompetenssiin kuuluvat - näkökulmat välttämättömiä lisävälineitä tämän kriisin ratkaisupyrkimyksissä.

Tutkivalle kirjoittajalle

Kaipailet Lääkärilehteen nykyistä enemmän poikkitieteellisyyttä, mitä se sitten käytännössä merkinneekään. Kun vanhenee, oppii yhä enemmän kunnioittamaan kaikkea tietämistä ja osaamista. Lääketiede antaa yhden ikkunan tarkastella ihmisenä olemista. Vaikka tieteenalamme on ollut kiistatta menestyksekäs sairauksien hoidossa, sen rajallisuus on kuitenkin aina muistettava. Hedelmällistä ajattelu- ja tutkimustyötä tehdään myös lääketieteen ulkopuolella. Tästä ei liene kenelläkään epäilyksiä. Toisaalta myös lääkäri voi kasvaa melkoisiin tautioppikirjoja laajempiin henkisiin mittoihin, aivan arjen työssä.

Karjala-adressi ja Lääkärilehti

Kollega Kaltiala-Heino tuo numerossa 6/94 esille kantanaan, että Lääkärilehdessä ei tulisi keskustella tämäntapaisista asioista. Perusteluina hänellä on, "ettei asia liity lääketieteeseen eikä lääkäreiden edunvalvontaan" ja että siinä on "kyse politiikasta". Erityisenä vaarana hän pitää sitä, "että joku saattaisi pitää sitä liittomme yhteisenä kannanottona."

Viive vai viipe?

Lehtikirjoittelussa on viime aikoina ryhdytty käyttämään viipe-termiä perinteisen viive-termin sijasta. Joku peruste tälle menettelytavalle lienee, vaikkei kukaan sitä julkisuudessa ole tietääkseni vaivautunut selittämään. Asian uutuutta ja outoutta kuvastaa se, että Hirvosen ym. sydäninfarktin liuotushoitoa käsittelevän artikkelin (Suom Lääkäril 1994;49:419-423) otsikossa mainittiin viipe, mutta itse tekstiosassa kumpaakin termiä käytettiin sekaisin. Tällaiseen suohon joudutaan helposti, kun vakiintuneita asioita lähdetään muuttelemaan.