Akavalaiset järjestöt vetosivat: Ylin opetus ja tutkimus vaarassa taantua

Korkeakoulujen rahoitusta on leikattu niin paljon ja nopeasti, että se jo nyt vaarantaa vakavasti perustavaa laatua olevaa tutkimustamme ja ylintä opetusta, toteaa 16 akavalaista järjestöä kannanotossaan, joka helmikuun lopulla toimitettiin kaikille ministereille ja suurimmille puolueille. Allekirjoittajana oli myös Suomen Lääkäriliitto.

Ympäristölääketie-dettä nyt myös Saksassa

Ympäristön aiheuttamien sairauksien lisääntymisen myötä kasvavat myös paineet lääkäreiden pätevöitymiseen tällä alueella jatkuvasti. Saksan Lääkärikamarin puheenjohtaja Dr Karsten Willmar on vaatinut lisää varoja yhteiskunnalta ja teollisuudelta ympäristölääketieteeseen.

Malariarokotetutkimukset edistyvät

Kolumbialaisen biokemistin, professori Manuel Patarroyon kiistelty malariarokote SPf66 on läpäissyt I ja II vaiheen kliiniset tutkimukset Kilomberossa Tansaniassa. Tulokset tansanialaisten, sveitsiläisten, espanjalaisten ja englantilaisten tekemistä kokeista on julkaistu Vaccine-lehdessä helmikuussa. Rokotteen todettiin saavan aikaan voimakkaan immuunivasteen malariaa kohtaan eikä haittavaikutuksia ilmennyt. III vaiheen tutkimukset ovat jo käynnissä ja tuloksia odotetaan loppuvuodesta. Tutkimuksissa selvitetään rokotteen tehoa sairastuvuuden määrän ja sairaustapausten vakavuuden vähentämisessä 600 pikkulapsen aineistossa.

Kuntien priorisointiratkai-suista tutkimus

STAKESin priorisointiprojekti tekee yhdessä Kuopion yliopiston kanssa kenttätutkimuksen kuntien priorisointiratkaisujen taustoista, prosessista ja vaikutuksista. Tutkimusta johtaa professori Pauli Niemelä Kuopiosta.

Terveyskeskustoimintojen arvojärjestys Käyttäjien, päättäjien ja henkilökunnan näkemys

Potilaiden ja toimintojen priorisointi on jo nyt arkipäivää suomalaisessa terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa valintoja joudutaan tekemään vielä ratkaisevasti enemmän. Emme pääse koskaan täydelliseen yksimielisyyteen siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä, mutta oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää keskustelua päättäjien, palvelujen käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Riihimäellä tehty selvitys osoitti, että perinteisiä kansanterveystyön toimintoja arvostavat sekä päättäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöstö että kuntalaiset. Kuitenkin esimerkiksi vuodeosastohoidon suhteen ryhmien arvostukset eroavat toisistaan merkittävästi.

Tarja Rienoja, Sirkka Kukkola

Saneerauksen aika kansanterveystyössä

Kansanterveystyön säästöt ja saneeraukset ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttaneet käyttömenojen kehityksen suunnan vauhdilla miinusmerkkiseksi. STAKESin viime syksynä tekemässä kyselyssä kunnat ja kuntayhtymät kertoivat, miten muutos on saatu aikaan. Yleisimmin on tingitty henkilöstö-, laite- ja tarvikemenoista - entistä kovemmin ottein. Yhä useammin on ryhdytty myös saneerauksiin, ja tällöinkin keskeinen kohde on henkilöstö. Vaikka palvelujärjestelmä näyttää entiseltä, leikkausten on ollut pakko vaikuttaa toimintaan.

Tuire Sihvo

Yksityislääkärillä käyntien kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 1981-92

Sairausvakuutuksesta korvattujen yksityislääkärillä käyntien määrän kehityssuunnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat olleet viime vuosikymmenen alusta varsin yhtenevät. Viime vuosina asukaslukuun suhteutettu yksityislääkärillä käyntien määrä on jatkuvasti vähentynyt talouslaman myötä. Väestövastuuseen julkisessa perusterveydenhuollossa siirtyneissä suurissa kaupungeissa vähenemä on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin muissa. Yksityisen ja julkisen sektorin muutosten vuorovaikutus on otettava huomioon myös terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltaessa. Jos yksityislääkärillä käyntejä, ei enää subventoida sairausvakuutuskorvauksin, paine näidenkin palvelujen tuottamisesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Yksityispalvelujen sairausvakuutuskorvauksista säästyneillä varoilla ei kuitenkaan samaa palvelumäärää pystytä julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan.

Aki Linden

Ylilääkäri Koskenvuo pitää puolustusvoimien terveydenhuollosta tehtyä selvitystä tarkoitushakuisena "Jos enemmän ruuvataan, sotilaslääketieteen taso romahtaa"

Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmä on suurennuslasin alla. Järjestelmän rationalisointi- ja kehittämisohjelmalle suuntaviivoja piirtäneet selvitysmiehet esittävät kovia supistuksia ja siirtymistä ostopalveluihin. Puolustusvoimien ylilääkärin Kimmo Koskenvuon mielestä selvitystä johtaneet juristi ja talousmies eivät voi tuntea puolustusvoimien terveydenhuollon erityispiirteitä.

Hallituksen päätöksiä 24.2.94 Puolustusvoimat tarvitsee oman erikoissairaanhoidon

Lääkäriliiton hallitus käsitteli puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmän rationalisointia koskevaa ehdotusta, josta oli Akavan kautta pyydetty liiton lausuntoa. Puolustusministeriön työryhmä esittää, että eikoislääkärijohtoisten sotilassairaaloiden toimintaa supistettaisiin merkittävästi ja että varuskuntien tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut tulevaisuudessa hankittaisiin pääosin ostopalveluina.

Styrelsebeslut den 24 februari Försvarsmakten behöver egen specialsjukvård

Ett förslag angående rationalisering av militärsjukvården hade sänts på remiss till Akava som bett om förbundets utlåtande. En arbetsgrupp vid försvarsministeriet föreslår att verksamheten vid de specialiserade militärsjukhsuen inskränks betydligt och att den specialistvård garnisornerna behöver skulle ordnas som köptjänster.