Niin metsä vastaa kuin se kaadetaan

Ei, en puhu metsistä. Voisimme mennä, yllättyä ja saada agorafobian. Puolen miljoonan mentävistä avohakkuuaukoista. Hallitus on saanut filosofien raportin tilastamme. Se tietää nyt, että olemme neuvottomia. Me olemme tunteneet päättäjien neuvottomuuden nahoissamme ja rahoissamme ainakin parin hallituksen eliniän ajan. Ja nyt myös terveydessämme.

In memoriam Heikki Mättö 12.2.1946-5.11.1993

Kun Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän uudet psykiatriset sairaalaosastot otettiin käyttöön 1.11.93, me kaikki piirin psykiatrian alalla työskentelevät olimme järkyttyneitä. Vuodesta 1985 sairaanhoitopiirin psykiatrisen toiminnan ylilääkärinä toiminut Heikki Mättö oli loukkaantunut vakavasti liikenneonnettomuudessa 30.10. Hänen elämänsä päättyi 5.11.93.

Tieteellisen artikkelin kuvitus I Piirrostyypit ja niiden käyttö

Mikrotietokoneella on helppo muuttaa numerot kuvioiksi, mutta tulos ei ole aina paras mahdollinen julkaistavaksi. Viime vuosina tiedejulkaisujen kuvitus onkin suorastaan huonontunut, koska grafiikkaohjelmat ovat jokaisen ulottuvilla mutta perustietämys kuvioiden laadinnasta on monilla heikko. Tässä alkavassa kolmiosaisessa artikkelisarjassa käydään seikkaperäisesti läpi, mitä vaatimuksia tieteellisen julkaisun kuvitukselle asetetaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan erityyppisiä kuvioita ja niiden käyttöä. Lehden seuraavissa numeroissa käydään läpi kuvanteon teknisiä näkökohtia.

Svante Stenman

Ovatko suomalaisten selkä- ja nivelvaivat sittenkään lisääntymässä?

Koettujen selkä- ja nivelvaivojen esiintyvyys on Kansanterveyslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan pysynyt suomalaisilla 14 viime vuoden ajan melko muuttumattomana. Myöskään lääkärin toteamat selän kulumaviat ja muut selkäsairaudet eivät näytä yleistyneen. Useissa väestöhaastatteluissa todettu tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntyminen johtunee siten ainakin osittain muista syistä kuin varsinaisen sairastavuuden kasvusta.

Päivi Leino, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksilla tutkitut potilaat vuosina 1981-1992

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia on OYKS:ssa tehty tällä vuosikymmenellä yli seitsemän kertaa enemmän kuin 80-luvun alkuvuosina. Lisääntyneen kapasiteetin ansiosta tutkimusaiheita on voitu laajentaa. Silti kuvauksia on edelleen saatavissa liian vähän. Odotusajat ja niistä johtuva työkyvyttömyys ovat usein liian pitkiä, ja epäselviä rintakipuoireita voidaan selvittää angiografian avulla vain harvoin.

Juhani Airaksinen, Markku Linnaluoto, Markku Ikäheimo, Heikki Huikuri, Juhani Koistinen, Juha Takkunen

Kroonisen toiminnallisen unettomuuden oirekuva ja hoito

Unettomuus on oire. Hoidon suunnittelussa on keskeistä unettomuutta synnyttävien ja ylläpitävien tekijöiden selvittäminen. Kroonista toiminnallista unettomuutta pidetään ehdollistuneena häiriönä, johon jotkut ihmiset ovat erityisen taipuvaisia ongelmia sisäistävän ja somaattiselle oireilulle altistavan persoonallisuuden sekä uni-valverytmin lievän häiriön vuoksi. Toiminnallista unettomuutta voidaan lievittää unirytmiä palauttavin ja vireystilaa tasaavin kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Unilääkkeiden käyttö kroonisen unettomuuden hoidossa edellyttää huolellista harkintaa.

Soili Kajaste

Kannattaako katkokävelypotilaan verisuonirekonstruktio

Katkokävelyoire on sinänsä vaaraton, joskin kiusallinen alaraajojen arterioskleroosin ilmentymä. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti, toisin kuin kriittistä iskemiaa, joka uhkaa jalan elinkelpoisuutta. Kun potilaan työkyky tai yleensä selviytyminen päivittäisissä askareissa vaikeutuu, on aihetta harkita joko valtimorekonstruktiota tai radiologista interventiota oireiden lievittämiseksi. Näillä hoidoilla voidaan saavuttaa mittavaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä.

Tarja Peräkylä, Mauri Lepäntalo, Olof Lindfors

Käsiin kohdistuva tärinä ja tärinälle altistuneiden seuranta työterveyshuollossa

Työkoneiden ja -laitteiden käytön arvioidaan aiheuttavan terveydellisesti merkittävää käsiin kohdistuvaa tärinää noin 50 000 suomalaiselle työntekijälle. EY:n direktiivien mukainen varoitusmerkintä haitallisesta tärinästä helpottaisi riskin tunnistamista meilläkin. Tärinän ominaisuuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu työterveyshuollossa - tärinän haitallisuuden arviointi on painottunut yksipuolisesti altistumisaikaan. Työntekijöiden tärinälle altistumista ja terveydentilaa on edelleenkin syytä seurata, jotta tärinävaurioita ei syntyisi.

Hannu Virokannas, Hannu Anttonen

Huttusen säästöehdotukset

Käsitellessään koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 1991-1996 viime kesän alussa valtioneuvosto päätti, että lääketieteellisen koulutuksen resursseja vähennetään 20 % vuoteen 1998 mennessä. Päätöksen taustalla oli mm. lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n muistio, jossa tiedekuntiin otettavien opiskelijoiden vuosittaiseksi määräksi rajattiin 350 uutta opiskelijaa ainakin vuoteen 1999 saakka. Kuopion yliopisto jätettiin näiden säästötoimenpiteiden ulkopuolelle, sen katsotaan menettäneen jo tarpeeksi hammaslääkärikoulutuksen lopettamisen mukana. Opetusministeriö nimesi 7.9.1993 Kansanterveyslaitoksen ylijohtajan Jussi Huttusen selvitysmieheksi valmistelemaan valtioneuvoston päätöksen toteuttamista. Ylijohtaja Huttusen työ valmistui vuodenvaihteessa, ja ehdotukset ovat tulleet nyttemmin julkisiksi.

Huttunens sparplan

Förra sommaren behandlade regeringen en utvecklingsplan för utbildningen och den forskning som bedrivs vid högskolorna och beslöt då, att anslagen för den medicinska utbildningen skall minskas med 20 procent fram till år 1998. Bakgrunden för beslutet var bl.a. förslaget från den senaste prognosgruppen för läkarutvecklingen att begränsa antagningen av nya läkarstuderande till 350 årligen fram till år 1999. Universitetet i Kuopio skall likväl inte beröras av nedskärningen eftersom det redan anses ha förlorat tillräckligt då tandläkar-utbildningen där slopades. I september utnämnde undervisningsministeriet Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen till utredningsman med uppdrag att bereda frågan om hur regeringens sparbeslut skall verkställas. Huttunens sparplan blev färdig vid årsskiftet och hans promemoria har getts offentlighet.