Mitä suoritepalkkaus voi tarjota sairaalalääkärille?

Suoritepalkkaus on aiheuttanut runsaasti keskustelua mm. Lääkäriliiton internet-sivuilla. Keskeinen syy tähän lienee se, ettei kentällä ole ollut juurikaan objektiivista tietoa lääkärintyön suoritteistamisen mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Erikoislääkäriyhdistyksiltä kysyttiin viime kuussa suhtautumista suoritepalkkaukseen.

Olli Meretoja

Voiko lääkärintodistukseen luottaa?

Julkisuuteen on runsaan kuukauden sisällä tullut kaksi oikeudenkäyttöön liittyvää tapausta, joissa lääkärintodistuksilla on ollut merkittävä osuus. Palomieslakon aikana pyrki viisi lakkopaikalla ollutta palomiestä välttämään hätätyökutsun kuulemisen. Seuranneen syyteharkinnan yhteydessä neljä heistä esitti tuolle ajalle osuvan sairauslomatodistuksen, joista ainakin kaksi käytettävissä olevien tietojen mukaan oli kirjoitettu takautuvasti. Toisessa tapauksessa kolme talousrikoksesta syytettyä oli poissa tuomion julistamisistunnosta lääkärintodistuksen perusteella. Nämä tapaukset ovat johtaneet esittämään otsikossa mainitun kysymyksen.

Santero Kujala

Är läkarintyget trovärdigt?

Inom loppet av en dryg månad har massmedierna uppmärksammat två rättsfall där läkarintyg spelat en framträdande roll. Under brandkåriststrejken undvek fem brandmän på en strejkbelagd arbetsplats att reagera på en kallelse till nödarbete. Detta ledde till åtalsprövning varvid fyra av brandmännen företedde läkarintyg över att de varit sjukskrivna vid den aktuella tidpunkten. Åtminstone två av intygen hade veterligen utfärdats retroaktivt. I det andra fallet uteblev tre personer som åtalats för ekonomiska brott från rätten då domen avkunnades och hänvisade då till läkarintyg. Dessa fall motiverar rubrikens fråga.

Epilepsialääkkeiden yhteisvaikutukset

Tavanomaisilla epilepsialääkkeillä on useita kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia keskenään ja muiden sairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa. Seurauksena voi olla sivuvaikutuksia, lääkkeiden tehon heikkeneminen tai plasman lääkepitoisuuksien suurentuessa myrkytys. Erityistä valppautta tarvitaan maksan entsyymituotantoa lisäävien tai estävien lääkkeiden yhdistämisessä. Myös alkoholi muuttaa maksavaikutusten kautta tiettyjen epilepsialääkkeiden aineenvaihduntaa.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Raskaudenaikainen toksoplasmainfektio

Raskaudenaikainen primaari toksoplasmainfektio on sekä pienen että suuren toksoplasmariskin maissa uhka sikiölle. Suur-Helsingin alueella tehtiin prospektiivinen seulontatutkimus, jossa toksoplasmavasta-aineita löytyi joka viidenneltä odottavalta äidiltä. Parantuneiden laboratoriomenetelmien ansiosta raskaudenaikaisten primaari-infektioitten ilmaantuvuus kyettiin määrittämään tarkasti. Ilmaantuvuus oli 2,4/1 000 seronegatiivista raskautta, joten Suomessa on vuosittain noin 130 raskaudenaikaista primaarista toksoplasmainfektiota. Kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että valtakunnallinen seulonta tuottaisi vuotuiseksi nettosäästöksi noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Raskaudenaikaisten toksoplasmainfektioitten valtakunnallinen seulonta Suomessa on suositeltavaa.

Maija Lappalainen, Klaus Hedman, Pentti Koskela, Vilho Hiilesmaa, Pirkko Ämmälä, Kari Teramo, Marjaleena Koskiniemi

Lasten diabeteksen hoito ja Kelan etuudet

Hyvä hoitotasapaino turvaa diabetesta sairastavan lapsen normaalin kehityksen, ja sillä voidaan myös vähentää taudin haittavaikutuksia tai myöhentää niiden ilmenemistä. Kelan etuuksia diabetesta sairastaville lapsille ovat lääkekorvaukset, huoltajan ansionmenetystä korvaava erityishoitoraha sekä lapsen hoitotuki. Kansaneläkelaitos kustantaa sopeutumisvalmennustoimintaa tavallisesti vasta aikuistuville nuorille diabeetikoille. Kirjoituksen tarkoituksena on selventää lasten ja nuorten diabeteksen nykyisiä hoitolinjoja sekä perustella diabeetikkoperheelle aiheutuvaa lisärasitusta. Tarkoituksena on osaltaan helpottaa päätöksentekoa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa.

Ulla Kaski, Marja-Liisa Käär, Marita Lipsanen-Nyman, Saara Onnela

Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa

Kaikututkimus on rintasyövän varhaisdiagnostiikassa mammografiaa selvästi herkempi menetelmä, ja ainoa luotettava tutkimus se on runsaasti normaalikudosta tai mastopaattista kudosta sisältävien rintarauhasten tutkimuksena. Kaikuohjauksessa otettu ohutneulanäyte lisää menetelmän spesifisyyttä. Helsingin Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin yleisimpien rintasyöpädiagnostiikan menetelmien luotettavuutta. Kolmena tutkimusvuotena leikattiin noin 3 300 tutkitun henkilön aineistosta 108 rintamuutosta, joista 95 todettiin histologisessa tutkimuksessa syöväksi. Kaikki mammografialla todetut syövät näkyivät myös kaikututkimuksessa, kun taas neljäsosa kaikututkimuksella todetuista olisi jäänyt toteamatta mammografiassa.

Heikki R. Laine

Ongelmalliset lääkitykset mielenterveyshäiriöiden avohoidossa

Mielenterveyspotilaiden lääkehoitoa arvioitiin Kuopion mielenterveyskeskuksen aineistossa neljän laatukriteerin avulla. Kaksi kolmasosaa potilaista sai samanaikaisesti useampaa kuin yhtä psyykenlääkettä. Selvästi vasta-aiheisia lääkeyhdistelmiä ei ollut ja mahdollisesti haitallisiakin oli vähän. Neurolepteja käytettiin yleisesti myös ei-psykoottisten häiriöiden hoidossa; kahden tai useamman neuroleptin yhdistelmät olivat tavallisia. Noin kymmenesosa potilaista käytti unilääkkeitä yli puolen vuoden ajan, ja suurin osa heistä oli käyttänyt niitä jo useita vuosia.

Ulrich Tacke, Petri Palovaara, Hannes Enlund, Eino Venäläinen

Oikaisu

M.O. Halisen artikkelissa Akuutin sydäninfarktin lääkehoitojen sekundaaripreventiivinen hyöty (Lääkärilehti 6/96) oli virheelliset viitetiedot ja pieniä numerovirheitä taulukon 1 riveillä Nitraatit ja ACE:n estäjät. Lisäksi kirjallisuusluettelossa oli virheitä viitteissä 22 ja 23.

Vatsa-aortan aneurysman leikkausten laatuvaatimukset

Pohjoismaisen kirurgiyhdistyksen verisuonikirurgian jaoston kokouksessa vuonna 1993 päätettiin käynnistää keskustelu verisuonikirurgian laatuvaatimusten luomiseksi, ja ensimmäiseksi kohteeksi ehdotettiin vatsa-aortan aneurysmakirurgiaa. Työryhmä tarkasteli vatsa-aortan aneurysman leikkausten komplikaatiotiheyttä pohjoismaisten tilastotietojen ja kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Nordisk Medicin -lehdessä vuonna 1994 ilmestyneestä selvityksestä julkaistaan nyt suomeksi toimitettu versio.

Nordisk Kirurgisk Forening Verisuonikirurgian Jaosto