Hypoksiseen aivovaurioon liittyvät biokemialliset markkerit

Koomapotilaiden lopullisen selviämisen ennustamisen tarve on korostunut tehohoidon kehittymisen myötä. Pitkittyneellä koomalla sinänsä on usein huono prognoosi. Tämä näkyy selvästi myös seurattaessa niiden potilaiden neurologista toipumista, joille äkillisen sydän- ja verenkiertopysähdyksen jälkeen on hemodynamiikan palauduttua globaalisen aivoiskemian seurauksena kehittynyt hypoksinen aivovaurio. Vaikka kyseessä on yleinen kliininen tilanne, itse tapahtuman tutkiminen on sen dynaamisen luonteen vuoksi hankalaa ja nykyisin käytössä olevilla menetelmillä standardointivaikeuksien vuoksi ja myös eettisistä syistä ihmisellä vaikeaa.

Leukemiasolujen kasvutekijäreseptorigeenien kromosomiasemat ja ilmeneminen

Syöpään sairastuu vuosittain yli 17 000 suomalaista. Näistä noin 10 % edustaa hematologisia maligniteetteja. Näiden tautien syntymekanismit tunnetaan edelleen yksityiskohdiltaan huonosti.

Ravintotekijät ja tulpan muodostus - asiaa ja sen vapaampaa tulkintaa

Kunnon juhla-ateria voi lisätä veren hyytymisaltiutta riskitasolle asti. Kohtuullisuutta tulisikin harrastaa syömisessä myös joulun aikaan.

Matti Uusitupa

Inhalaatiohoitolaitteet hyötykäyttöön

Spira-laitteen kotiin saaneille astmapotilaille tehtiin kysely laitteen käytöstä ja hyödystä sairauden hoidossa. Tuloksista ilmeni muun ohessa, että joka viides inhalaatioannostelija oli ollut vähintään kyselyä edeltäneet puoli vuotta käyttämättömänä. Ne pyydettiin takaisin sairaalaan muita potilaita varten. Apuvälineiden käyttöä seuraamalla saavutetaan merkittäviä kuntoutusmenojen säästöjä.

Tari Haahtela, Kirsti Soini, Jussi Männistö

Mitä Suomi voisi oppia? Ruotsin terveydenhuolto tienhaarassa

Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan terveydenhuollon organisoinnista ja rahoituksesta, mutta etenemisjäjestys on erilainen. Ruotsissa lähdetään liikkeelle periaatteiden ja tavoitteiden määrittelystä, Suomessa tehtiin ensin valtionosuusuudistus, ja pelisäännöt ovat yhä epäselvät. Voitaisiinko Ruotsin tavasta ottaa oppia?

Klas Winell, Simo Kokko

Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Terveyskeskusten ja keskussairaaloiden koulutusmäärärahat

Suomen Lääkäriliiton koulutusosasto on jo kymmenen vuoden ajan järjestelmällisesti seurannut terveydenhuollon laitosten koulutusmäärärahojen kehitystä. Tänä vuonna kerätyt tiedot vuosilta 1991 ja 1992 osoittavat ensimmäisen kerran laskevaa suuntausta.

Pirjo Kannisto

Kysy lääkkeistä -kampanja käynnistyy

WHO/EURO on lähtenyt viemään eteenpäin Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmaa nyt myös lääkkeiden oikean käytön edistämiseksi. Teemalla "Ask about your medicines" se järjestää farmasian eurooppalaisen yhteysjärjestön EuroPharmForumin kanssa kampanjan, jossa ihmisiä kehotetaan varmistamaan eräitä peruskysymyksiä lääkäriltä ja apteekista erityisesti ennen uuden lääkehoidon aloittamista.

Julkiselle sektorille virkaehtosopimukset

Torstai-iltana 25.11.1993 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat signeerasivat kunnallista virkaehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen. Lääkäriliiton hallitus käsitteli syntynyttä ratkaisua jo torstaina ja hyväksyi sen pitkällisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen perjantaina 26.11.1993. Neuvotteluissa Lääkäriliiton tavoitteena oli toisaalta lääkäreiden ansiotason turvaaminen niin hyvin kuin mahdollista. Samalla nimenomaan Lääkäriliiton taholta pyrittiin ratkaisuun, jolla mahdollisimman suuressa määrin olisi vähennetty tarvetta paikallisiin neuvotteluihin ja jolla samalla olisi helpotettu luottamusmiesten asemaa.

Avoimet ovet: Kreikkalainen jäsenilta

keskiviikkona 12.1. klo 18.00-20.00, Mäkelänkatu 2, 8. kerros.