Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä vuonna 1996

Hoitoilmoituksen tietosisältö on valtakunnallisesti kerättävä yhtenäinen vähimmäistieto sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta ja sitä korvaavista hoitomuodoista. Vuonna 1996 eniten muutoksia hoitoilmoitusjärjestelmään aiheuttaa uusien tauti- ja leikkausluokitusten käyttöönotto. Ainoa merkittävä tiedonkeruun laajennus on koko päiväkirurgisen toiminnan ottaminen mukaan hoitoilmoitusjärjestelmään. Rekisteriaineiston tarkistamista ja palautetuotantoa nopeutetaan uusilla ohjelmilla.

Reijo Salmela

Oikaisu Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa -artikkeliin

Lääkärilehden numerosta 5/96 on kirjapainossa pudonnut mikrogramman merkeistä myy-kirjain pois. Pekka Lähteenmäen artikkelissa Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa sivulla 401 mainitut hormonaalisessa jälkiehkäisyssä käytettävät annokset ovat siis 100 myyg etinyyliestradiolia ja 500 myyg levonorgestreelia.

KT:n ohjeet edelleen riidanalaiset Työtuomioistuin ratkaisee päivystyskerran tulkinnan

Vuodenvaiheessa syntyneellä lääkärisopimuksella korjattiin sairaaloiden päivystyskorvauksia turvaamalla harvoin päivystävien lääkärien oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Sopimukseen liitetyn pöytäkirjamerkinnän mukaan korvauksen laskentajakso ei voi olla useampia viikkoja kuin lääkärin päivystyskertojen lukumäärä työjakson aikana. Näin ollen esimerkiksi kerran kolmessa viikossa päivystävän lääkärin laskentajakso on yksi viikko, jolloin hänelle maksetaan ensimmäiseltä kolmelta aktiivipäivystystunnilta yksinkertainen tuntipalkka, sitä seuraavilta 5 tunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeisestä aktiivipäivystyksestä 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Lääkärit eivät ole olleet mitenkään ihastuneita erikoistyöryhmän, Pew Health Professions Commissionin, syyskuussa tekemään ehdotukseen toimilupien muuttamiseksi. Työryhmä totesi, ettei perinteinen laillistamistapahtuma takaa, että lääkärin tai muiden terveydenhuollossa toimivien henkilöiden tiedot ja taidot olisivat ajan tasalla koko työuran ajan. Työryhmän mielestä yksilön työsuorituksia olisi seurattava nykyistä tehokkaammin ja myös praktiikan luonteen olisi oltava joustavampi. Lainmuutoksia on jo esitetty, Mainessa tällainen esitys on päässyt jo kuvernöörin työpöydälle asti.

Tuula Fabrizio

Ohjelmistojen kuninkaat

On vain kourallinen yrityksiä, jotka sanelevat pelin säännöt. Valta ja raha seurailevat sellaisia valmistajia, joilla on hallussaan ohjelmiston liitospinta.

Erkki Karjalainen

Kommentti artikkeliin "Väestö valmis rationaaliseen mikrobilääkehoitoon"

Lääkärilehden Lääkeinfo-palstalla (SLL 1-2/96) Kelan lääkäritutkija, dosentti Timo Klaukka esitteli julkaisemamme tutkimuksen "Väestön asenteet mikrobilääkehoitoon" tuloksia sekä omia tulkintojaan niistä. Kyseessä ei ollut lehtireferaatti eikä kirja-arvostelu, vaan alkuperäisjulkaisun muotoon kirjoitettu lyhennelmä raportistamme. Kirjoitus sisälsi osin suoria lainauksia raportista (lainausta ei ollut selkeästi merkitty) ja osin Klaukan omia yhteenvetoja, johtopäätöksiä, tulkintoja ja asiavirheitä.

Riitta Ahonen, Erkki Palva, Lea Tuomainen, Kari Wallenius

Timo Klaukan vastine

On erikoinen väite, että olisin toiminut moraalittomasti referoidessani julkaistua tutkimusraporttia. Tutkijaryhmähän piti raportin valmistuttua tiedotustilaisuuden viime vuoden lopulla, minkä jälkeen asiaa käsiteltiin mm. päivälehdissä ja sähköisissä viestimissä. Myös Farmasialiiton lehti Semina referoi tuloksia näyttävästi aukeaman kokoisessa jutussa. Koska raportissa oli ajankohtaisia ja tärkeitä tietoja antibiootteja määrääville lääkäreille, katsoin aiheelliseksi saattaa tiivistetyt tulokset nopeasti Lääkärilehden lukijoille. Samalla tutkimus sai julkisuutta lääkäreiden keskuudessa, minkä olettaisin olleen tutkijoiden tarkoituskin.

Päätoimittajan kommentti

Olen pahoillani siitä, että Lääkärilehdessä julkaistu teksti saa osakseen näin kovaa kritiikkiä. Kritiikin silmään joutunut dos. Timo Klaukka on vastannut edellä. Päätoimittajan puolesta kuitenkin pari kommenttia lehdelle osoitettuihin kysymyksiin.

Pelastava lääkärintodistus

Helsingin Sanomain pääkirjoitussivulla 22.1.96 Keijo Himanen kirjoittaa "pelastavasta lääkärintodistuksesta". Merkintöjä-palstalla julkaistu kirjoitus hämmmästytti ja hetkautti suuresti mieltäni. Jutussa käsitellään viime kevään palomieslakon yhteydessä sattunutta ikävää välikohtausta, jolloin "viisi lakkolaista kieltäytyi hätätyöstä matkustaja-alus Tallinkin jouduttua aamulla merihätään Helsingin edustalla. "Miehet juoksivat karkuun pelastuslaitoksen edustalta, kun päivystävä palopäällikkö yritti määrätä heitä hätätyöhön..." "Asia eteni aikanaan käräjäoikeuteen..." Yksi palomies tuomittiin maksamaan 20 päiväsakkoa, yhteensä 1 821 markkaa. Oliko vain yksi viidestä kieltäytyneestä syyllinen? Ei, vaan hän oli muita terveempi. Neljä muuta syyllisiksi epäiltyä hankkivat jälkikäteen lääkärintodistukset onnettomuuspäiväksi. Syyttäjä ei voinut heitä syyttää, koska sairaita ei voi komentaa hätätyöhön..." Edelleen pääkirjoitus ihmettelee "miten sairaat miehet jaksoivat aamutuimaan lähteä kaupungille" ja sitä "kuinka pienistä vaivoista miehet saivat monen päivän sairauslomat".

Jaakko Kinnunen

Vastoin vakaumusta ja parempaa tietoa

Olemme valmistautumassa toisen maailmansodan päättymisen 50- vuotisjuhlallisuuksiin. Saksa antautui lopullisesti keväällä 1946. Koko maailmalle alkoi silloin paljastua mihin kaikkiin hirveyksiin saksalaiset olivat syyllistyneet. Puolen vuosisadan ajan me lääkäritkin olemme pohtineet, kuinka oli mahdollista, että eurooppalaisen lääketieteen huippuyksiköissä Wienissä, Berliinissä jne. koulutetut kollegamme tekivät sellaista kuin tekivät.

Esko Länsimies