Lääkärikoulutuksen laajuus ja varat suhteutettava tiedekuntien väestöpohjaan ja tuotokseen.

Päätoimittaja Taito Pekkarinen ehdottaa lääkärien liikakoulutuksen ratkaisuksi Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan lopettamista ja penää asiassa keskustelua. Ongelmaa on jo kuitenkin käsitelty niin tiedeyhteisön kuin päättäjien ja poliitikkojen piirissä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 18.6.93 torjutaan yksiselitteisesti Korkeakouluneuvoston aiemmin tekemä samansuuntainen ehdotus. Päätöksen mukaisesti sekä lääkärikoulutusta että koulutuksen vaatimia resursseja supistetaan 20 prosentilla.

Tampereen yliopiston lääkärikoulutus lopetettava?

Suomen Lääkärilehden päätoimittaja esittää oman lehtensä numerossa 33/93 Tampereen lääkärikoulutuksen lopettamista. Motiivina Pekkarisella on nykyinen lääkärityöttömyys ja siitä johtuva tarve laskea aloituspaikkoja 300-350 aloittavaan opiskelijaan vuodessa. Pekkarinen perustelee seuraavasti: 'Selkein ratkaisu on yhden tiedekunnan peruskoulutuksen lopettaminen'. 'Kuopiolla ja Oululla on oma vahva alueellinen pohjansa. Helsinki ja Turku ovat taasen vanhoja tiedekuntia, joiden tutkimusperinne on vahva.'' Yleistä kaikkien viiden tiedekunnan yhteistä sisäänottojen laskua Pekkarinen ei halua nähdä, koska '50-60 opiskelijan sisäänotto johtaa kaikkien koulutusyksiköiden hiljaiseen näivettymiseen.' Eikö pienemmät kurssit mahdollistaisi opetuksen laadun paranemisen?

Edellisten johdosta

Kiitos erityisesti prof. Kai Krohnille perusteellisesta vastineesta taannoiseen pääkirjoitukseeni. Pääkirjoitukseni ensisijainen tarkoitus oli saada aikaan ammattikuntamme vakava keskustelu lääkärien ylikouluttamisesta maassamme. Asialla on hyssytelty, milloin mistäkin syystä. Tampereen puheenvuoron kannanotto on selkeä: kannatatte viiden tiedekunnan järjestelmää, sisäänotettavien määrään pieni lisäys Helsingissä ja Tampereella, muiden kohdalla vähennykset verrattuna esim. tämän vuoden sisäänottoihin ja vaadittujen koulutusmenojen säästöjen aikaansaaminen karsimalla menoja opinahjon tuotoksen perusteella. Tästä on hyvä jatkaa keskustelua.

Arvosteluja Ajanmukainen ja kattava tietolähde rintasyövästä

Selkeiden piirrosten, kaavakuvien ja valokuvien ansiosta Hayesin rintasyövän etiologiaa, diagnostiikkaa ja hoitoa laaja-alaisesti käsittelevä kirja on kätevä ja helppolukuinen. Rintasyövän ja sen ongelmat perinpohjaisesti tuntevalle lääkärille tämä atlas ei ilmeisesti tarjoa merkittävää uutta, mutta muille asiasta kiinnostuneille se sen sijaan on hyvä tietolähde.

Toimittanut Timo Klaukka

Suppea ja epätasainen korva-, nenä- ja kurkkutautien kertauskurssi

Huolimatta siitä, että kirjanen on reilua A4-kokoa, sen 58 sivua (joista 4 sisällysluetteloa ja yksi tyhjä välisivu) kykenevät valitettavasti antamaan varsin suppean ja epätasaisen kuvan esittelemästään erikoisalasta.

Toimittanut Timo Klaukka

Lontoon esimerkki terveydenhuollon muutoksesta

Kaikissa teollistuneissa maissa pyritään parantamaan terveydenhuollon tehokkuutta ja leikkaamaan sen kustannuksia hoidon tasoa huonontamatta. Suomessa sosiaali- ja terveyshallituksen rakennetyöryhmän muistio antaa uusia näkemyksiä kehittämistarpeesta ja selkeitä esityksiä muutoksen toteuttamiseksi. Ruotsissa terveydenhuollon suunnitteluun ja keskusteluun on tuonut uusia ajatuksia maakuntahallinnon tuottama Vägval-projekti.

Toimittanut Timo Klaukka

Mielisairaat etulinjassa

Mielisairaiden heikko asema yhteiskunnissa kärjistyy lamojen ja sotien aikana. Suomessa oli viime sotiemme aikana vaarallisempaa olla mielisairaalapotilas kuin rintamasotilas. Jälkimmäisistä kuoli noin 16 %, edellisistä yli 20 % (pääosin nälkään ja infektiotauteihin laitoksissa ei musta pörssi toimi ja tuo lisäruokaa). Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Suomen mielisairaaloiden akuuttipotilaista ansaitsee kuukaudessa vähemmän kuin sairaalamaksun ja 50-70 % joutuu hakemaan köyhäinapua selviytyäkseen näistä.

Toimittanut Timo Klaukka

Lahjoita kirja Namibiaan

Lääkäriliiton kirjakeräys Pohjois-Namibiassa sijaitsevan Oshakatin sairaalan kirjastoa varten jatkuu. Kirjastoon tarvitaan englannin- ja saksankielistä uudehkoa (ei ennen 80-lukua julkaistua) lääketieteellistä kirjallisuutta.

Nivelten liikkeiden mittaaminen

Jokainen yleislääkäri, moni eri- koislääkäri, lääketieteen opis- kelija ja lääkintävoimistelija törmää nivelten liikeiden mit- taamiseen. Liikekulmien ar- vioinnissa, liikkeen nollakoh- dan valinnassa, liikeiden ja asentojen nimityksissä ja mit- taustulosten ilmoittamistavas- sa vallitsee edelleen kirjavuut- ta. Näistä saattaa aiheutua vää- rinkäsityksiä ja virheitä ja esim. työkyvyttömyyden tai vammaisuuden arvioinnissa voi tapahtua epäoikeudenmukaisia ratkaisuja.

Ohjeita kirjoittajille

Tämän numeron irtoliitteenä ovat Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet; edellisten laajojen ohjeiden julkaisemisesta onkin ehtinyt vierähtää yli kymmenen vuotta. Lisäksi tässä lehdessä julkaistaan vuonna 1993 valmistunut neljäs laitos kansainvälisistä ohjeista, Uniform Requirements for Manuscripts Submitted to Biomedical Journals, jotka on laatinut International Committee of Medical Journal Editors, ns. Vancouver-ryhmä. Lääkärilehden kirjoitusohjeet noudattavat pääpiirteissään Vancouver-ryhmän ohjeita, mutta yksityiskohdissa on pieniä eroja.