Oikaisu

Professori Kai J.E. Krohn on Suomen Lääkärilehdessä (36/93) käsitellyt mielenkiintoisella ja ansiokkaalla tavalla lääkärikoulutuksen järjestämistä tilanteessa, jossa ainakin tilapäisesti näyttäisi olevan koulutuksen ylitarjontaa. Kirjoituksensa tueksi hän on koonnut taulukon lääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen kustannuksista Suomessa vuonna 1992. Taulukko sisältää myös Työterveyslaitosta koskevaa tietoa, joka on kuitenkin otsikon mukaiseen käyttöön nähden virheellistä.

Vastine edelliseen

Kiitän professori Jorma Rantasta hänen korjauksistaan lääketieteen tutkimusta ja koulutusta koskevaan puheenvuorooni. Itse asiassa olin saanut Työterveyslaitosta koskevat budjettiluvut Rantasen ehdottamalla tavalla, eli soittamalla talousasioista vastaavalle henkilölle. Ilmeisesti en ollut osannut asettaa kysymystäni oikein. Professori Rantasen antama tieto osoittaa nyt, että Työterveyslaitos käyttää tutkimukseen n. 50 prosenttia kokonaisbudjetistaan. Tämä luku on itse asiassa lähellä lääketieteellisten tiedekuntien arvioitua 55 prosentin panosta tutkimukseen (45 prosenttia arvioidaan kuluvan opetukseen).

Lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian erikoislääkärikoulutus

Kun Lääkärilehdessä ja muuallakin on virinnyt keskustelua nuorten psykiatrisesta hoidosta ja sen suhteesta lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian erikoisaloihin, on syytä tarkastella mainittujen erikoisalojen lääkäreiden edellytyksiä ja valmiuksia nuorten hoitamiseen. Luontevimmin tämä käy erittelemällä kyseisten erikoisalojen teoreettista ja käytännöllistä koulutusta.

Nuorisopsykiatrian uskottavuusongelma

SLL julkaisemien kahden pääkirjoituksen johdosta muutama kommentti lasten- ja nuorisopsykiatrian tiimoilta.

Hoidon ja huoltajuuden rajanvedon kriisi

Luin hämmästyneenä STAKES:n ylilääkärin, lastenpsykiatri Matti Kaivosojan kirjoituksen oman vastuualueensa kehittämisnäköaloista. Quo vadis STAKES? Ovatkohan kehittämiskeitoksen puurot ja vellit nyt sekaisin?

Var Paavo Nurmi dopad?

Inte nog med att svenskarna var mycket aktiva när det gällde att få Paavo Nurmi förklarad professionell, så att han inte kunde tävla i de Olympiska spelen 1932, utan den 13 december 1990 påstod Dagens Nyheter att Paavo Nurmi under sin aktiva karriär var dopad med testosteron. Först i februari 1991 fick jag tag på DN:s artikel och skrev ett genmäle, men detta blev aldrig publicerat. För att inte detta inlägg skall gå förlorat för eftervärlden ber jag att få publicera den opublicerade texten i Finlands Läkartidning som ett inlägg i den ständigt fortgående dopingdebatten.

Suomalainen oikeuslääketieteen oppikirja

Viimeaikaiset hallinnollisten rakenteiden uudelleenjärjestelyt ja lainmuutokset sekä tieteellinen ja laboratoriotekninen kehitys ovat johtaneet siihen, että uusi oikeuslääketieteen perusteisiin keskittyvä oppikirja on todella tarpeen. Kirjan ilmestymisajankohta on sikäli hyvä, että tällä hetkellä kehitysprosessissa oltaneen tietynlaisessa suvantovaiheessa. Kirja on tarkoitettu lääketieteen perusopetukseen mutta soveltuu myös poliiseille, oikeustieteen opiskelijoille, juristeille sekä hallinto- ja sosiaaliviranomaisille, sillä tekstissä on vältetty lääketieteellisen ammattisanaston liiallista käyttöä.

Toimittanut Timo Klaukka

Käytännön opas väriaistin häiriöiden diagnostiikkaan

Kirja on tiivis yleisesitys väriaistista ja sen häiriöistä. Se on suunnattu lähinnä silmälääkäreille, mutta kiinnostaa myös työterveyshuollossa ja ammatinvalinnanohjauksessa työskenteleviä lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Kirjassa selostetaan lyhyesti värinäön teorioita sekä synnynnäisiä värinäön häiriöitä ja näiden periytymistä. Tiiviiseen tekstiin on saatu mahtumaan muutama hauska anekdootti.

Toimittanut Timo Klaukka

Ajanmukaista immunologian perustietoa

Tekijät ovat uusineet jo aiemmin hyvämaineisen immunologian oppikirjansa perusteellisesti. Tieto on tässä painoksessa vuoden 1991 lopun tasolla, eli painovaihe ei ole ollut ylettömän pitkä. Kaikkein uusinta tietoa puuttuu esimerkiksi sytokiineistä ja immuunisolujen pintamerkkiaineiden toiminnasta. Näillä alueilla tutkimus on edennyt kiivaasti jo tänä aikana. Näistä aiheista, samoin kuin HLA-antigeeneista, on kirjan loppuosassa kirjoitusajankohdan mukaiset tiedot hyvinä taulukkoina. Tämäkin riittää useimmille kirjan käyttäjille.

Toimittanut Timo Klaukka

Viestintäoppia lääkäreille

Jos eivät vielä muut lääkärit tai alan tutkijat niin ainakin kuopiolaiset transgeenistä lehmää tehneet ymmärtävät viestinnän arvon. Tämän kuuluisan lehmän piti lypsää jotakin hyvin kallisarvoista hormonimaitoa. Lehmäkokeen suunnitteluvaihe, lehmän syntyminen ja lopulta kokeen epäonnistuminen, kaikki ylittivät uutiskynnyksen. Viime joulun alla näimme taas uutisista (TV1), että uusi transgeeninen lehmä oli syntynyt. Loistava viestinnällinen saavutus, vaikkei mitään konkreettista saatukaan aikaan! Ja päättäjille jäi lopulta mieleen vain, että Kuopiossa - siellä vasta osataan! Etteikö viestintä muka kannata?

Toimittanut Timo Klaukka