Hallituksen kokous 26.1.96: Päivystyssopimuksen yksityiskohta edelleen auki

Kuinka monta päivystyskertaa voi kuulua viikonlopun päivystysrupeamaan? Tästä yksityiskohdasta neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa olivat edelleen auki Lääkäriliiton hallituksen kokoontuessa 26.1., vaikka asiasta oli määrä antaa yhteinen soveltamisohje helmikuun alkuun mennessä. Kiista koski joulukuun lopulla syntyneen lääkärisopimuksen pöytäkirjamerkintää, jolla on tarkoitus turvata harvoin päivystystävien lääkärien oikeus kohtuulliseen korvaukseen.

Styrelsebeslut den 26 januari 1996 Detalj i jouravtalet fortfarande öppen

Hur många "jourer" består ett veckoslutsjourpass av? Förhandlingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket om denna detalj hade inte slutförts då styrelsen sammanträdde den 26 januari, trots att avsikten ursprungligen var att utfärda gemensamma tillämpningsdirektiv före utgången av januari. Tvisten gäller en protokollsanteckning i läkaravtalet som slöts i slutet av december. Syftet med protokollsanteckningen är att säkra en rimlig jourersättning för läkare som sällan har jour.

Lääkärit uuden työaikalain piiriin?

Parhaillaan valmistellaan uutta työaikalakia, jonka kaavaillaan koskevan myös pääosaa lääkärikunnasta. Syynä uudistukseen on EU:n työaikadirektiivi (93/103/EY), jonka periaatteiden kanssa yhteensopivaksi jäsenvaltioiden on muokattava oma työaikalainsäädäntönsä marraskuuhun 1996 mennessä. Suomessa tavoitteena on ajaa uusi laki läpi vielä tämän kevään aikana.

Lääkäri-itseä etsimässä

Lääketieteen etiikka -kirjoituskilpailu lääketieteen opiskelijoille järjestettiin viime vuonna kolmannen kerran. Suomen Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunta päätti palkita voittajana Petri Sipolan Oulun yliopistosta. Lisäksi palkittiin Marja Kautto Kuopion yliopistosta, Carola Olander Helsingin yliopistosta ja Pia Rahkila Tampereen yliopistosta. Voittanut kirjoitus julkaistaan tässä.

Petri Sipola

Turvallisuuden kehitys liikenteessä

Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen kirjoitti aiheesta "Turvallisuuden kehitys liikenteessä" (SLL 35/95:3864-66). Artikkeli koski liikenteen historiaa ja tilastoja menneinä vuosikymmeninä ja erityisesti asennemuutosten merkitystä liikenneturvallisuudelle ja seurausvaikutuksille (yksilön vapaus autoilla, juopuneena ajaminen, sosiaalinen liikennerikkomusten paheksunta, turvavyön käyttö, ympäristöhaitat, taloudelliset rajoitukset).

Aaro Kiuru, Martti Parvinen, Leena-Maija Parvinen

Mikkonen kommentoi

On ilahduttavaa nähdä turkulaistohtorien lukeneen kirjoitukseni liikenneturvallisuuden kehityksestä. Dos. Aaro Kiuru sekä LKTt Martti ja Leena-Maija Parvinen eivät tosin puutu siihen, mitä kirjoitin, vaan siihen, mitä he olisivat toivoneet minun kirjoittavan.

Valde Mikkonen

Huipputason lääkärinlausunto?

Tasavallan presidentin kanslia julkisti 4.10.95 yleisen kansalaismielipiteen melkoisesti painostamana tiedotuksen presidentti Martti Ahtisaaren terveydentilasta. Asiakirja oli osoitettu tiedotusvälineille. 4.10.95 päivätyssä tiedotuksessa lääkintöneuvos Jukka Suihkonen sanatarkasti toteaa:

Kalle Jokelainen, Matti Jokelainen

Kaikki epilepsialääkkeistä

Tämän klassikon ensimmäinen painos ilmestyi neljännesvuosisata sitten, ja siitä lähtien se on ollut selvästi kattavin teos epilepsialääkkeistä.

Olli Waltimo

Elääkö vai kuolla?

Teologian tohtori Heikki Kotilan toimittama kirja kuolemasta ja eutanasiasta ilmestyi vuosi sitten ja on jatkuvasti ajankohtainen. Terveydenhuollon ammattilaisille järjestettyihin kuolema-aiheisiin kursseihin ja seminaareihin on osallistuttu vilkkaasti. Julkista keskustelua on käyty kohtuullisen vireästi, vaikkakin suomalaisittain maltillisesti. Mahdollisimman monien kansalaisten ja eri alojen asiantuntijoiden tulisikin ottaa kantaa eutanasiakysymykseen ja kuolevan potilaan hoitoon. Vaikka kuolevaa yleensä hoitavat ammattiauttajat, nämä kysymykset eivät kuulu vain heidän pohdittavakseen.

Reino Pöyhiä

Pyhä Quirinus - suomalaisen kansanperinteen Histervo

Pyhän Quirinuksen taru kuvaa hyvin niitä piirteitä, jotka aikoinaan liittyivät pyhimyksiin tautiin sairastuneen suojelijoina. Quirinus oli alunperin Italiassa, Rooman pohjoispuolella, asuneiden sabiinilaisten sodanjumala. Quirinuksen nimi johtui sabiinilaisten heittokeihästä tarkoittavasta sanasta quiris. Hän oli siten tarunhohtoinen keihäänkantaja, jota vastasi roomalaisten kulttuurissa sodanjumala Mars. Jupiter, Mars ja Quirinus muodostivat yhdessä roomalaisten tärkeän jumalatriadin.

Arno Forsius