78828 osumaa

Mycoplasma genitalium - geeniensä tehokäyttäjä

Massiivisen HUGO:n (human genome project) varjoon on paljolti jäänyt kahden bakteerin, Haemophilus in-fluenzaen ja Mycoplasma genitaliumin, genomien täydellisten emäsjärjestyksien selvittäminen. M. genitalium valittiin tutkimuksen kohteeksi siksi, että sen genomi on pienempi kuin minkään muun itsenäisesti lisääntymään kykenevän organismin. 580 kiloemäksen kokoisesta genomista löytyy 470 proteiinia koodittavaa aluetta eli eksonia, H. influen- zaen genomissa eksoneja on 1 727. M. genitalium on pakannut geeninsä selvästi tiheämmin H. influenzae. M. genitalium imee ravinteensa pääasiassa suoraan infektoimistaan soluista. Tämä näkyy selvästi myös sen genomissa, josta lähes 5 % koodittaa tarttumisessa tarvittavia adhesiineja. Sen sijaan se uhraa vain yhden eksonin aminohappojen biosynteesiin, kun H. influenzae käyttää vastaavaan tarkoitukseen 68 eksonia. Mykoplasmalla on myös vähemmän energia-aineenvaihduntaan liittyviä ja säätelytehtäviä suorittavia geenejä.

Matti Viljanen

Kampylobakteeriripuli lihashalvauksen laukaisijana

Guillain-Barrén oireyhtymä on akuutti paralyysi, jossa ilmeisesti immunologisella pohjalla syntynyt tulehdus vaurioittaa hermojen myeliinituppea. Jo aiemmin on tiedetty etenkin virusinfektioiden tai rokotusten usein edeltävän halvausoireita. Kampylobakteeri, joka on ny- kyään kehittyneiden maiden yleisin ripulin aiheuttaja, on myös esiintynyt laukaisevien tekijöiden listalla.

Heikki Arvilommi

Kaposin sarkoomaan liittyvä virus löytyi verenkierrosta

Kaposin sarkoomaa esiintyy paitsi AIDS-potilailla, myös immunosuppressoiduilla elinsiirtopotilailla ja joskus ilman todettavaa immunosuppressiotakin, yleensä iäkkäillä henkilöillä. Vastikään on löydetty uusi herpesvirus, Kaposin sarkoomaan assosioituva herpesvirus (KSHV), joka voidaan löytää lähes kaikista Kaposin sarkoomista, olipa kyseessä sitten HIV-infektioon liittyvä Kaposin sarkooma tai ei.

Interferoni maksasyövän synnyn estäjänä

Hepatosellulaarisen karsinooman etiologisina tekijöinä pidetään hepatiitti B- ja hepatiitti C -virusinfektioita, altistumista aflatoksiinille ja kirroosia. Latenssiaika hepatiitti C -virusinfektion saamisesta (usein verensiirto) kirroosin ja lopulta karsinooman kehittymiseen on noin kaksikymmentä vuotta. Alfa-interferonilla on saatu suotuisia vasteita hepatiitti C -viruksen aiheuttaman kroonisen hepatiitin hoidossa. Niinpä japanilaiset tutkijat päättivät satunnaistaa 90 C-hepatiittiviruksen aiheuttamaa kroonista aktiivista hepatiittia ja siihen liittyvää kirroosia sairastavaa potilasta saamaan joko alfa-interferonia 6 MU kolmesti viikossa 12-24 viikon ajan tai oireenmukaiseen hoitoon.

Munasarjasyövän hoito ja ennuste

Munasarjasyöpä on edelleen yksi suurimmista gynekologian haasteista. Levinneen munasarjasyövän 5-vuotisennuste on ainoastaan 8- 23 %, ja kaikki asteetkin huomioiden potilaista on viiden vuoden kuluttua elossa vain 35-40 %. Väitöskirjatyössä selvitettiin tämän sairauden hoitoon ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä vuosina 1977-90 HYKS:n Naistenklinikalla hoidettujen 560:n munasarjasyöpää sairastaneen potilaan sairauskertomustietojen perusteella.

Pekka Venesmaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat