Mitä Suomi voisi oppia? Ruotsin terveydenhuolto tienhaarassa

Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan terveydenhuollon organisoinnista ja rahoituksesta, mutta etenemisjäjestys on erilainen. Ruotsissa lähdetään liikkeelle periaatteiden ja tavoitteiden määrittelystä, Suomessa tehtiin ensin valtionosuusuudistus, ja pelisäännöt ovat yhä epäselvät. Voitaisiinko Ruotsin tavasta ottaa oppia?

Klas Winell, Simo Kokko

Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Terveyskeskusten ja keskussairaaloiden koulutusmäärärahat

Suomen Lääkäriliiton koulutusosasto on jo kymmenen vuoden ajan järjestelmällisesti seurannut terveydenhuollon laitosten koulutusmäärärahojen kehitystä. Tänä vuonna kerätyt tiedot vuosilta 1991 ja 1992 osoittavat ensimmäisen kerran laskevaa suuntausta.

Pirjo Kannisto

Kysy lääkkeistä -kampanja käynnistyy

WHO/EURO on lähtenyt viemään eteenpäin Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmaa nyt myös lääkkeiden oikean käytön edistämiseksi. Teemalla "Ask about your medicines" se järjestää farmasian eurooppalaisen yhteysjärjestön EuroPharmForumin kanssa kampanjan, jossa ihmisiä kehotetaan varmistamaan eräitä peruskysymyksiä lääkäriltä ja apteekista erityisesti ennen uuden lääkehoidon aloittamista.

Julkiselle sektorille virkaehtosopimukset

Torstai-iltana 25.11.1993 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijat signeerasivat kunnallista virkaehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen. Lääkäriliiton hallitus käsitteli syntynyttä ratkaisua jo torstaina ja hyväksyi sen pitkällisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen perjantaina 26.11.1993. Neuvotteluissa Lääkäriliiton tavoitteena oli toisaalta lääkäreiden ansiotason turvaaminen niin hyvin kuin mahdollista. Samalla nimenomaan Lääkäriliiton taholta pyrittiin ratkaisuun, jolla mahdollisimman suuressa määrin olisi vähennetty tarvetta paikallisiin neuvotteluihin ja jolla samalla olisi helpotettu luottamusmiesten asemaa.

Avoimet ovet: Kreikkalainen jäsenilta

keskiviikkona 12.1. klo 18.00-20.00, Mäkelänkatu 2, 8. kerros.

Lääkärit jakavat töitään työttömille

Lääkäriliitto on viime aikoina vedonnut jäseniinsä, jotta he auttaisivat työttömiä kollegoitaan jakamalla omia töitään heille. Keinoksi on suositeltu vapaaehtoista virkavapaiden pitämistä ja osa-aikatyöhön siirtymistä. Lääkäriliiton luottamuspäivillä 25.11. esiteltiin kokemuksia töiden jakamisesta työttömille kollegoille.

Akavan liittokokous: Koulutus mukautettava työelämän tarpeisiin

Akava vaatii koulutusmäärärahojen leikkaamisen lopettamista ja koulutusjärjestelmän mukauttamista työelämän tarpeisiin. Nuoria ei saa ehdoin tahdoin kouluttaa työttömyyteen. Valtioneuvosto on yhä lisännyt nuorten kouluttamista julkissektorin ammatteihin, joiden työvoiman tarve on kääntynyt laskuun. Akavan 29.11. pidetyn liittokokouksen julkilausumassa esitetään lisää joustavuutta koulutussuunnitteluun ja työllistämismahdollisuuksien huomioon ottamista.

Anna joululahja kehitysyhteistyölle - osallistu prosenttiliikkeeseen

Ajat ovat Suomessa huonot, on työttömyyttä, yhteiskunnan palveluja karsitaan, palkkoja lasketaan. Omaa tilaamme ei silti voi edes verrata kehitysmaiden kurjuuteen. Kuitenkin valtiovalta on vähentänyt rahoja eniten sieltä, missä hätä on suurin. Kehitysyhteistyövaroja on leikattu lähes puoleen YK:n suosittelemasta tavoitetasosta.

Kun pitkistyy, niin mutkistuu...

Presidentti Clinton esitti jälleen monilta kohdin muutetun terveydenhuollon uudistamissuunnitelmansa virallisesti kongressille lokakuun 27. päivänä. Tällöin ohjelman hinnaksi oli arvioitu 350 miljardia dollaria. Summa kerättäisiin suurelta osin tupakkaverolla sekä Medicare- ja Medicaid-korvausten supistamisella. Siis politiikassa hyvin tavallisella periaatteella: "robbing Peter to give Paul".

Toimittanut Tuula Fabrizio