Väitelleitä

LL, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Erna Anita Snellman, Heliotherapy of psoriasis. An experimental and clinical study (ihotaudit), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Eija-Maire Honkanen, Mauri Mikael Kallio, Ensio Voldemar Kurki-Suonio, Matti Vilho Rajasalmi.

Mitä teemme sairausvakuutukselle?

Sairausvakuutuksella ei mene oikein hyvin. Sairausvakuutuksen kehittämistoimikunnan (1987) esitykset ovat jääneet pääosiltaan toteuttamatta. Sairauskulujen verovähennysoikeus poistettiin 1992 ja jonkinlaiseksi kompensaatioksi kaavailluista sairausvakuutuksen laajennuksista ollaan luovuttu. Säästöjen nimissä on korvausten tasoja pudotettu ja omavastuuosuuksia nostettu jo useampaan kertaan kahden viime vuoden aikana. Erityisesti sairaanhoitokorvausten osalta on koko järjestelmä näivettymässä vähämerkityksiseksi.

Vad skall vi göra åt sjukförsäkringen?

Sjukförsäkringen mår inte riktigt bra. Få av de utvecklingsförslag som 1987 års sjukförsäkringsutredning lade fram har genomförts. År 1992 slopades avdragsrätten för sjukvårdsutgifter i beskattningen. Den planerade gottgörelsen i form av en breddning av sjukförsäkringen har lagts på hyllan. I sparsyfte har ersättningsnivån sänkts och självrisken höjts flera gånger under de senaste två åren. Särskilt systemet med sjukvårdsersättningar håller på att förtvina och förlora i betydelse.

Midatsolaamin ja triatsolaamin määrääminen

Suomessa käytiin jokin aika sitten julkistakin keskustelua triatsolaamin turvallisuudesta unilääkkeenä, ja valmiste oli jonkin aikaa myyntikiellossa. Lääke on tullut sittemmin uudelleen myyntiin tilapäisen, lyhytaikaisen ja toimintakykyä haittaavan, ensisijaisesti nukahtamisvaikeutena ilmenevän unettomuuden hoidossa. Midatsolaami ei ollut myyntikiellossa, mutta sen käyttöohjeita on myös muutettu. Näiden lääkkeiden käyttöaiheet unilääkkeinä ovat nyt samat. Molempia myydään vähittäismyynnissä 10 kappaleen pakkauksissa, 100 tabletin pakkauskoot on rajoitettu vain sairaalakäyttöön. Kumpikin lääke kuuluu ns. ultralyhytvaikutteisiin bentsodiatsepiineihin.

Infektioihin liittyvät glomerulonefriitit

Munuaistautia on syytä epäillä, jos infektiopotilaan yleiskunto heikkenee, infektiosta toipuminen pitkittyy, turvotusta esiintyy ja virtsa on veristä. Nopeasti etenevän glomerulonefriitin ripeä diagnosointi on tärkeää, koska ajoissa aloitettu hoito parantaa munuaistaudin ennustetta. IgA-glomerulonefriitti lienee tavallisin akuutteihin infektioihin liittyvä glomerulonefriitti, jonka käytännön lääkäri näkee, klassinen akuutti streptokokki-infektiota seuraava glomerulonefriitti sen sijaan on nykyään harvinainen.

Jukka Mustonen

Voidaanko pitkäaikaishoidon tarvetta lykätä lääkkein?

Sopiva lääkitys voi auttaa lykkäämään pitkäaikaishoidon aloittamistarvetta. Tuore seurantatutkimus antaa viitteitä siitä, että sitalopraamihoidolla voidaan vähentää dementian oireita ja auttaa vanhusta selviämään pidempään kotona. Niin potilaat, omaiset kuin yhteiskuntakin hyötyvät pitkäaikaishoidon aloittamisen myöhentämisestä.

Teuvo Koskinen, Asko Kahanpää, Erkki Lehtomäki, Eero Vaissi

Primaarinen pulmonaalihypertonia

Primaarinen pulmonaalihypertonia on harvinainen, tavallisimmin nuorten naisten sairaus, joka alkuvaiheessa aiheuttaa hengenahdistusta ja voimattomuutta. Kliiniset löydökset, EKG- ja thoraxkuvamuutokset johtavat diagnoosin jäljille, jos tauti vain muistuu tutkivan lääkärin mieleen. Sairauden ennuste on ollut huono, mutta hoidossa on edistytty. Varhainen taudinmääritys johtaneekin aikaisempaa parempaan tulokseen.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot

Suomalaista äitiyshuoltoa pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista, ja onkin oletettu, että synnytykseen liittyvät pelot olisivat suomalaisäideillä harvinaisia. Kuopiossa tehty tutkimus soittaa, ettei näin ole; lähes 85 prosenttia synnyttämään tulleista äideistä pelkäsi synnytystekniikkansa olevan heikko ja 40 prosenttia uskoi synnytyskipujen olevan kestämättömiä. Vain pari prosenttia äideistä ei pelännyt synnytystä etukäteen.

Sakari Suonio, Heikki Vartiainen, Tuula Laasanen, Seppo Saarikoski

Kiniinin aiheuttama sokeus myrkytyspotilailla

Myrkytyspotilaan äkillisen sokeutumisen tavallisin syy on metyylialkoholi, mutta on tärkeää muistaa myös muut mahdollisuudet, yhtenä niistä kiniini. Kiniiniä käytetään Suomessa suonenvedon hoitoon, joskin sen teho on epävarma. Sen terapeuttinen leveys on pieni, ja yliannostuksesta seuraa pahoinvointia, oksentelua, korvien soimista, kuulovaurioita, äkillistä sokeutumista ja tavallisesti pysyvä näkökenttävaurio. Rytmihäiriöt ja kuolema ovat myös mahdollisia. Kiniinimyrkytyspotilaat ovat useimmiten ottaneet kiniiniä sisältävää suonenvetolääkettä päihtymistarkoituksessa tai yrittäessään itsemurhaa. Koska näkövauriota ei voida parantaa, myrkytykset on pyrittävä estämään ennakolta. Yliannostuksen aiheuttaman näkövaurion vaarasta on syytä huomauttaa potilaalle lääkettä määrättäessä, ja varoituksen tulisi ilmetä myös lääkepakkauksesta.

Tero Kivelä, Jouko Larinkari, Kirsi Setälä, Juhani Partanen