Prioriteringsdiskussion för diskussionens skull?

Finlands Akademi, läkaresällskapet Duodecim och forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården (STAKES) var arrangörer för ett brett upplagt seminarium på Hanaholmens kulturcentrum i början av oktober. Över trehundra deltagare diskuterade under tre dagar prioriteringar i hälso- och sjukvården. En arbets-grupp tillsatt av statens medicinska kommission hade planerat seminariet och en auktoritativ expertpanel sammanfattade mötets resultat i ett ställningstagande. Seminariet hade föregåtts av en omfattande beredning och bl.a. hade synpunkter inbegärts av specialistföreningarna på klassificering av behandlingsåtgärder inom de enskilda specialiteterna med den norska prioriteringslistan som referensram. De omsorgsfulla förberedelserna och det stora intresse som ägnats proriteringsproblematiken i offentligheten var givetvis ägnade att skapa stora förväntningar på seminariet.

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvausta käytetään maassamme vaihtelevasti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, vaikeusasteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kirjoittajat vertailivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 99mteknetium-sestamibi-merkkiaineella tehtyjen gammakuvausten löydöksiä ja käytännön merkitystä koronaariangiografian ja kliinisen kuormituskokeen antamaan informaatioon. Tulosten perusteella he esittävät suosituksensa tutkimuksen käyttöaiheista.

Esko Vanninen, Juha Hartikainen, Matti Mäntysaari, Jyrki Kuikka Martti Helin=, Esko Länsimies

Kyynär- ja keskihermon pinnetilat

Kyynärhermon ja keskihermon pinteet ovat tavallisimpia käden kipu- ja puutumisoireiden aiheuttajia. Vaikka tyypilliset oireet johtavat helposti oikean diagnoosin jäljille, sekä diagnostiikka että hoito vaativat huolellisuutta. Huolellisella hoidolla voidaan välttää pitkäaikaisten, joskus jopa pysyvien kiputilojen syntyminen.

Timo Raatikainen

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Pystyykö alkoholistin äkkikuoleman ennustamaan?

Alkoholistien tavallisin kuolinsyy on kardiovaskulaarinen, vaikka alkaa olla kaikkien tiedossa, että etanolilla on edullisia anti-iskeemisiä vaikutuksia, mm. seerumin lipidien välityksellä. Näin ollen alkoholisti, joka kuolee kardiovaskulaariseen katastrofiin, todennäköisesti kuolee muulla mekanismilla kuin iskeemiseen sydäntautiin.

Kahvi ei lisää rakkosyöpää

Vuonna 1971 julkaistiin ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa päädyttiin siihen, että kahvinjuonti saattaa altistaa virtsarakon syövälle. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tehty runsaat 30 tutkimusta lisää asian selvittämiseksi, ja edelleen on epävarmuutta, miten asianlaita oikein on. On esitetty, että kahvi suojaa rakkosyövältä ja että runsas kahvinjuonti lisää syöpäriskiä 12-kertaisesti.

Miten infektiotauti leviää?

Tuberkuloosi on nousemassa entistä tärkeämmäksi taudiksi kaikissa teollistuneissa maissa. Kauan on tiedetty, että tuberkuloosi tarttuu potilaasta toiseen. Vähemmän on uhrattu ajatukselle, mitä reittiä tuberkuloosibasilli leviää ja kuinka suuri osa jonkin alueen taudeista on saman bakteerin aiheuttama. Multiresistentin tuberkuloosin levitessä taudin kulkuun ja tartuntareitteihin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Torjuntatoimia on mahdoton ajatella ilman tarttumisteiden tuntemista.

Vierasveri ei huononna suolisyövän ennustetta

Kirurgisen onkologian myytteihin on kuulunut käsitys, että kolorektaalisyöpäpotilaan ennuste huononee, jos hänelle joudutaan antamaan verta. Syyksi on esitetty siirreveren aiheuttamaa immuunisuppressiota.