Kemoterapian hyöty keuhkosyövässä

Pienisoluista keuhkosyöpää pidetään yleisesti solunsalpaajahoidon aiheena, sillä tämä keuhkosyöpätyyppi reagoi siihen hyvin. Muu kuin pienisoluinen keuhkosyöpä on sitä vastoin huomattavasti resistentimpi lääkehoidolle. Lukuisia - kooltaan yleensä pieniä - satunnaistettuja tutkimuksia on julkaistu, mutta solunsalpaajahoidon hyöty on muussa kuin pienisoluisessa syöpätyypissä jäänyt silti kiistanalaiseksi. Nyt kaikkiaan 52 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä mukana 9 387 potilasta, on koottu yhteen meta-analyysiin.

Hyvä ammattitaito hoitohenkilökunnan paras turva tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosi on nykyisin eniten huolta aiheuttava sairaalainfektio Amerikassa. Tähän mennessä on kuvattu puolisen kymmentä laajempaa epidemiaa, joiden yhteydessä yli 20 työntekijää on kuollut. Tuberkuloosin aiheuttamat sairaalainfektiot ovat aiemmin olleet harvinaisia ja tuskin koskaan laajentuneet epidemioiksi. Tilanteen vaikeutumiseen on useita syitä - tärkeimpiä on diagnoosin viivästyminen. Lääkärit ja hoitajat eivät enää tunnista tautia entisellä tehokkuudella. Viivästymisen seurauksena tuberkuloosi pääsee etenemään yhä useammin tartuntavaaralliselle asteelle ennen hoidon aloittamista. Entistä useammin tartuntavaaralliset potilaat pyörivät terveydenhuollon rattaissa pitkään, ennen kuin kukaan tulee edes ajatelleeksi tuberkuloosia. Toinen syy on eräiden potilasryhmien pysyminen tartuntavaarallisina pidempään hoidosta huolimatta. Tällaisia ryhmiä ovat moniresistenttiä (MDR) tuberkuloosia sairastavat ja AIDS-potilaat. Heitä joudutaan hoitamaan tartuttavassa vaiheessa pitkään sairaalassa, mikä lisää kaikkien hoitoon osallistuneiden henkilöiden riskiä.

Morfiini ja kyky ajaa autoa

Opioidit saattavat tunnetusti aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta varsinkin hoitoa aloitettaessa tai lisättäessä lääkeannosta. Annettaessa opioideja terveille henkilöille reaktioajat saattavat pidentyä ja lihaskoordinaatio ja mieleenpalauttaminen saattavat heikentyä siinä määrin, että kyky ajaa autoa heikentyy. Vaikka yhä useammat potilaat saavat nykyään jatkuvaa morfiinilääkitystä esimerkiksi syövän aiheuttaman kivun takia, ei jatkuvan pitkäkestoisen morfiinilääkityksen vaikutusta psykomotoriseen suorituskykyyn ja kykyyn kuljettaa ajoneuvoa ole selvitetty perusteellisesti.

Urheilijan commotio cordis äkkikuoleman syynä

Harvinainen, mutta sitäkin traagisempi äkkikuoleman syy on voimakas tai kohtalainen isku rintakehään ja siitä seuraava sydämenpysähdys. Koska näitä sattuu onneksi perin harvoin, kliininen taudinkuva on ollut tähän saakka epäselvä. Mutta nyt kun Minneapolisissa toimiva kardiologinen tutkimuslaitos on onnistunut keräämään 25 potilaan sarjan, on kuva tarkentunut huomattavasti.

Tuberkuloosi voi tarttua luentosalissakin

Jo viiden tunnin pituinen oleskelu samassa luentosalissa voimakkaasti tartuntavaarallisen tuberkuloosipotilaan kanssa voi johtaa tartuntaan. Yli 50 tunnin kumulatiivinen kontaktiaika ei enää suurenna maksimissaan kuusinkertaista suhteellista riskiä. Asuntoloissa suhteellinen riski voi olla yli kaksikymmenkertainen. Samassa kuorossa laulaminen vain nelinkertaistaa riskin. Näin tarkkojen riskilukujen laskemisen mahdollisti Marylandissa sijaitsevan yliopiston opiskelijoiden ja heidän kontaktihenkilöidensä keskuudessa puhjennut epidemia, jonka CDC:n tutkijaryhmä läpikotaisin selvitti. Aktiivisen taudin lisäksi tartunnan merkkinä pidettiin tuberkuliinikokeen muuttumista positiiviseksi mahdollisena tartunta-aikana. Tartunnan lähde oli onteloista keuhkotuberkuloosia ja nielunpäätuberkuloosia sairastava naisopiskelija. Naisen opiskelutovereista sairastui kuusi. Näistä yksi oli ollut pelkästään luentosalikontaktissa tartuttajan kanssa, lopuilla oli muitakin kontakteja tartuttajaan. Opiskelijoiden lisäksi nainen tartutti tuberkuloosin neljään ystäväperheen lapseen. Epidemia olisi voitu estää, jos tartuttajan tuberkuloosi olisi diagnosoitu ajoissa. Diagnoosin viivästyminen johtui lähes taitovirheinä pidettävistä laiminlyönneistä. Lukuisista terveysasemalla käynneistä huolimatta tuberkuloosia alettiin epäillä vasta potilaan taudin edettyä äärimmäisen tartuntavaaralliseen vaiheeseen.

Selvennystä lääkemarkkinoinnissa käytettäviin farmakokineettisiin termeihin

Farmakokinetiikka on tieteenala, joka pyrkii matemaattisten mallien avulla kuvaamaan lääkkeen vaiheita elimistössä ja antamaan tätä kautta suosituksia lääkkeen käytöstä jokapäiväisessä kliinisessä työssä. Lääkevalmistajien lääkäreille jakama informaatio sisältää tavallisesti myös lääkkeiden farmakokineettisten ominaisuuksien kuvauksen. Vuonna 1994 lääkkeiden kokonaistukkumyynti kohosi Suomessa noin 4 miljardiin markkaan. Taloudelliset intressit saattavat muokata lääkkeen ominaisuuksista jaettavaa tietoa ja jokaisen lääkärin tulisi tämän vuoksi tuntea keskeisimmät farmakokineettiset käsitteet ja ymmärtää niiden merkitys voidakseen tältä kannalta objektiivisesti vertailla eri valmisteita keskenään.

Kari Laine

Synnytyskivun hoitokäytäntö

Synnytyskipu on yksi vaikeimmista äkillisistä kiputiloista. Kuitenkin edelleen synnytyskivun luonteesta, merkityksestä ja hoidosta on ristiriitaisia käsityksiä tutkijoiden, hoitohenkilöiden ja synnyttäjien keskuudessa, mikä heijastuu kivun hoitokäytäntöön. Kipu on subjektiivinen ja jakamaton kokemus, ja sen vuoksi sen mittaaminen on vaikeaa. Yksilön käyttäytymisen perusteella ulkopuolinen usein aliarvioi toisen kokemaa kivun voimakkuutta.

Pirjo Ranta

Diabeteksen syntymekanismeista - lymfosyyttien pääsy haimakudokseen

Insuliiniriippuvaisen eli ykköstyypin diabeteksen (Insulin-dependent diabetes mellitus, IDDM) syntytapa on monimutkainen. Taudin keskeisin histopatologinen löydös on insuliinia erittävien betasolujen tuhoutuminen ja mononukleaaristen valkosolujen, varsinkin lymfosyyttien keräytyminen haimasaarekkeisiin tulehdussolurykelmiksi eli insuliitiksi.

Arno Hänninen

Epilepsiapotilaille ennen ohimolohkon leikkausta tehtävät tutkimukset

Ohimolohkoepilepsiassa (temporaaliepilepsia) kohtauksia aiheuttava pesäke sijaitsee ohimolohkon alueella. Jos lääkehoito ei poista kohtausoireita, harkitaan epilepsiakirurgista hoitoa eli kohtauksia tuottavan aivoalueen poistamista. Epileptisen pesäkkeen paikan määrittämiseksi tarvitaan usean eri lääketieteen erikoisalan tutkimuksia.

Arja Tuunainen

Akillesjänteen kuvantaminen

Vaikka jännekudos osallistuu vain hyvin vähän ihmisen aineenvaihduntaan, siihen tiedetään kertyvän eräissä sairauksissa vierasta materiaalia. Akillesjänteiden paksuuntumisen toteamista onkin suositeltu diagnosointi- ja seurantamenetelmäksi eräissä taudeissa. Väitöskirjatyössä paneuduttiin erityisesti kolesterolikertymien havaitsemiseen jännekudoksen sisällä ultraäänikuvauksen ja magneettikuvauksen avulla, jänteen normaalin paksuuden määrittämiseen eri ikäisillä terveillä ihmisillä sekä mittaustuloksiin vaikuttaviin tekijöihin.

Terhi Koivunen