Tunteeko vastasyntynyt kipua?

Vastasyntyneen lapsen tuntemaa kipua hoidetaan edelleen huonommin kuin aikuisen kipua. Vanhat myytit siitä, että keskonen ja vastasyntynyt tuntisivat kipua aikuista heikommin tai eivät lainkaan, joutavat lopullisesti romukoppaan - mitkään seikat eivät puhu tällaisen vajauksen puolesta. Sekä kipuratojen kehittymisen että kipuärsykkeiden aiheuttamien fysiologisten vasteiden pohjalta voidaan kiistatta sanoa, että vastasyntynyt tuntee kipua samalla tavalla kuin vanhempikin lapsi.

Eila Iisalo

Suu- ja leukakirurgian erikoisaloille kuuluvat kasvomurtumien hoidot

Valtaosa kasvojen keskikolmanneksen luunmurtumista ja noin kolmasosa alaleuan murtumista hoidetaan nykyään leikkauksella. Leikkausmenetelmät ovat kahden viime vuosikymmenen aikana kehittyneet nopeasti ja hoitojen tulokset samalla parantuneet. Historiallisista syistä kyseiset hoidot jakautuvat melko keinotekoisesti kahdelle erikoisalalle; näistä suukirurgia kuuluu hammaslääketieteeseen ja leukakirurgia on lääketieteen erikoisala, jonka koulutusvaatimuksiin kuuluu myös hammaslääkärin tutkinto. Erikoisalat on useimmissa Euroopan maissa jo yhdistetty, ja tähän pyritään myös Suomessa. Siksi artikkelissa suu- ja leukakirurgia esitetään yhtenä käsitteenä.

Christian Lindqvist

Aikuisten läppäviat -kirjoitussarja saatavana nyt eripainoksena

Lääkärilehden kolmessa tämän vuoden numerossa julkaistu aikuisten läppävikoja käsittelevä kirjoitussarja on nyt koottu yksiin kansiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kalsiumoksalaattikivien riski ja ravinnon kalsiummäärä

Valtaosa munuaiskivistä on kalsiumoksalaattikiviä, ja hyvään kliiniseen käytäntöön on kuulunut kalsiumoksalaattikivitautia sairastavien potilaiden valistaminen vähäkalkkiseen ruokavalioon. Mutta medisiina on täynnä paradokseja: Harvardin yliopistosairaalan koordinoimassa tutkimuksessa osoitetaan, että kalsiumoksalaattikivien riski kasvaa, mitä vähemmän kalsiumia nautitaan!

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sähkösokkihoito depression hoidossa

Sähkösokkihoidon tärkein aihe on tätä nykyä vaikea depressio. Menetelmää on käytetty jo yli 30 vuotta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että se toimii ja korjaa depression ainakin joksikin aikaa jopa 90 %:lla potilaista. Edelleen on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä on sopiva sähköannos ja paras elektrodien sijoitus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Hammastulehdukset ja koronaarit

Yhdysvalloissa tehty tutkimus vahvistaa suomalaisten vuonna 1989 esittämää yhteyttä hammas- ja ientulehdusten ja sydäninfarktien välillä. Vuosina 1971-74 osallistui 9 760 henkilöä kansalliseen terveys- ja ravitsemustutkimukseen. Heidän sairastumistaan sydäninfarktiin ja kuolemia kartoitettiin vuonna 1987 haastattelujen, sairauskertomusten ja kuolintodistusten avulla. Yli 90 %:sta saatiin tiedot.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tarttuuko hepatiitti C sukupuolikontaktissa?

Hepatiitti C viruksen (HCV) tartuntareitit eivät ole vieläkään täysin selvät. Verituotteet ovat tietysti mahdollinen tartuntareitti. Siksi useimmissa maissa niistä testataankin HCV. Sen sijaan sukupuolikontaktin merkityksestä tartuntareittinä tulokset ovat ristiriitaiset.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Salmonellat ja listeriat turistien liharuoassa

Turistimatkoilla kuuluu tapaan maistella paikallisia herkkuja. Malesiassa on viranomaisten tuella selvitetty satayn, paikallisen liharuoan, sisältämiä patogeenisia bakteereita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Epilepsian lääkehoitoon uusia mahdollisuuksia

Uusien epilepsialääkkeiden kehittelyssä pyritään paitsi kohtausten estämiseen, myös epileptisen oireiston kehittymisen ehkäisemiseen. Ensisijaislääkkeiksi vakiintuneiden karbamatsepiinin ja valproaatin rinnalle ovat pyrkimässä okskarbatsepiini ja vigabatriini, tulossa ovat lisäksi mm. lamotrigiini, gabapentiini ja felbamaatti. Uusien lääkkeiden asemaa ei vielä pystytä määrittelemään tarkasti, ja vasta aika näyttää, onko lääkesuosituksia syytä muuttaa.

Olli Waltimo

Adenosiinin muodostuminen ja vaikutukset sydämessä ja maksassa

Kudoksen hapentarpeen ylittäessä hapensaannin elimistömme tärkeimmän energialähteen, ATP:n korkeaenergiaiset fosfaattisidokset katkeavat ja muodostuu ADP:n ja AMP:n kautta adenosiinia. Näin muodostunut adenosiini kuljetetaan nopeasti solun ulkopuolelle, missä se sitoutumalla spesifisiin reseptoreihinsa saa aikaan elimiä mm. iskemian ja reperfuusion aiheuttamilta vaurioilta suojaavia vaikutuksia. Esimerkiksi hapenpuutteesta kärsivässä sydämessä se vähentää energian- ja hapentarvetta laajentamalla verisuonia, hidastamalla pulssia, vähentämällä supistusvoimaa ja ohjaamalla sydäntä vähemmän happea kuluttavien polttoaineiden käyttöön. Lisäksi adenosiini estää vapaiden radikaalien syntyä, trombin muodostumista sekä neutrofiilisten valkosolujen aktivaatiota ja tarttumista verisuonten endoteeliin.