Lääkärien erityispätevyys-järjestelmä

Viitaten kollega Ilkka Tieralan kirjoitukseen Suomen Lääkärilehdessä 16/93 haluaisin esittää seuraavia kommentteja. Mitä hyötyä tämän tyyppisen ylimääräisen erityispätevyysjärjestelmän luomisesta on nykyisessä lääkärien työllisyystilanteessa? Olisiko kyseessä erikoistumisjärjestelmälle rinnakkainen järjestelmä vai onko tarkoituksena romuttaa koko erikoislääkärikoulutus, joka käsittääkseni on lailla säädetty ja asetuksilla spesifioitu? Miksi tarvitsisimme erityispätevyyden omaavia lääkäreitä?

Vastine erityispätevyys-järjestelmästä

Kollega Kari Salminen esittää edellä huolestuneisuuttaan Lääkäriliiton uudesta aloitteesta lääkärien erityispätevyysjärjestelmäksi. Onneksi kaikki kollega Salmisen huolet ovat aiheettomia. Huolellisempi pääkirjoitukseni ja samassa numerossa julkistettujen erityispätevyysjärjestelmän sääntöjen lukeminen olisi jo vastannut kollega Salmisen kysymyksiin. Kyseessä ei ole ylimääräinen, vaihtoehtoinen tai korvaava systeemi nykyiselle erikoislääkärikoulutukselle vaan sitä täydentävä järjestelmä.

Hyvä yleiskatsaus nielemishäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon

Kompendiumi on omistettu Johns Hopkinsin dysfagiakeskuksen potilaille. Johns Hopkins -sairaala (Baltimore, Maryland, USA) on nielemishäiriöiden diagnostiikan ja hoidon johtava keskus maailmassa.

Toimittanut Timo Klaukka

Rautaisannos tietoa ARDS:stä

Tämän runsaat 500 sivua sisältävän teoksen lukemisessa kliinikon kannattaa noudattaa malttamattoman dekkarilukijan tyyliä: ensimmäiset yhdeksän sivua sisältävän osuuden jälkeen on hyvä lukea kirjan viimeinen luku. Molempiin tutustuttuaan lukija saa selkeän kuvan aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän etiologiasta, kliinisistä löydöksistä ja ennusteesta.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääketieteen vastaukset huippu-urheilun keskeisiin kysymyksiin

Urheilulääkäri ja valmentaja ovat kumpikin saaneet oppia ammattinsa kantapään kautta. Tarpeellinen tietopohja, joka on osaksi yhteistä, on tullut hankituksi sekalaisista lähteistä. Juha Karvonen on koonnut kahdeksan urheilulääkäriä ja tutkijaa käsittelemään kymmentä huippu-urheilun keskeistä kysymystä arvostetussa sarjassa. Neljän kirjoittajan kokemukset on hankittu DDR:ssä ja Bulgariassa sosialismin aikana, joka nimenomaan urheilussa oli saavutusten aikaa, eikä varmaan enää jatkune yhtäläisin edellytyksin. Muut neljä ovat Hollannista, Suomesta ja Yhdysvalloista.

Toimittanut Timo Klaukka

Mätäkuu

Kansalla on ollut vankka usko, että mätäkuu on terveyden kannalta kaikin tavoin epäedullista ja vaarallista aikaa. Se näkyy edelleenkin siinä, että potilaat eivät ole kovin halukkaita tulemaan sairaaloihin leikattavaksi mätäkuun aikana.

Sielun laastari

Tupakka on monessa mukana. Tupakoivia on noin 40 % USA:n aikuisväestöstä. Tupakointi, vakava masennus, alkoholismi ja mahdollisesti erilaiset ahdistusoireyhtymätkin kulkevat kuin savuke suussa.

Nimitykset

Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan erikoislääkärin virkaan LT Isto Nordback 1.6.93 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan LL Jorma Mäkijärvi 1.6.93-30.11.94 (hakijoita 11), syöpätautien klinikan apulaislääkärin virkaan LT Arja Jukkola 1.10.93-31.1.96 (hakijoita 9), psykiatrian klinikan osastonlääkärin virkaan LL, psykiatrian erikoislääkäri Anna Maria Alho 1.9.93 lähtien (hakijoita 3) ja osastonlääkärin virkaan LL, psykiatrian erikoislääkäri Liisi Bashmakov 1.6.93-31.5.96 (hakijoita 5) sekä osastonlääkärin avoimen viran hoitajaksi LL Martti Huuhka 1.6.93-31.5.94, sisätautien klinikan apulaislääkärin virkoihin LL Juha Kuisma ja LL Mikko Rajamäki molemmat 1.7.93-30.4.94 sekä LL Satu Mäkelä 1.7.93-30.7.94 (hakijoita yht. 30) ja syöpätautien klinikan osastonlääkärin virkaan doctor medicus, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Tenho Hietanen 1.9.93 lähtien (hakijoita 5).

Erikoislääkärin oikeudet

16.7.1993

Suppeat erikoisalat

Olli Juhani Kruuna, gastroenterologia (kirurgia); Hannu Kalevi Syrjä, ortopedia ja traumatologia (kirurgia); Markku Antero Walamies, isotooppitutkimukset (kliininen fysiologia); Ole Raymond Wirta, nefrologia (sisätaudit)