AGU-potilaan elämä

Aspartylglucosaminuria (AGU) on väistyvästi perinnöllinen lysoso-maalinen kertymäsairaus. Lähes kaikilla suomalaisilla potilailla (noin 220 henkilöä) on todettu sama geenivirhe. Kyseessä on yleissairaus, jonka pääoireena on etenevä kehitysvammaisuus.

Näköaisti keskeinen vanhusten tasapainon säätelyssä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia vanhusten kaatuilua. Työssä tutkittiin vanhusten tasapainon säätelyä ja miten tämä eroaa nuorempien tasapainon säätelystä. Mittauslaitteena käytettiin Suomessa kehitettyä tasapainolevyä, jolla mitattiin huojuntaa seistessä. Parkinsonin tautia sairastavien tasapainon säätelyä tutkittiin The Royal London Hospitalissa liikkuvalla tasapainolevyllä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mikä ortostaattisen hypotonian testausmenetelmä on paras vanhuksilla. Kaatumisten lukumäärää, riskitekijöitä ja kaatujien ennustetta selvitettiin suuressa vanhainkodissa.

Laserangioplastia ei nykyisellään korvaa verisuonten pallolaajennusta

Sepelvaltimoiden kalkkiutumat aiheuttavat Suomessa eniten kuolemia; yli 15 000 vuodessa. Katkokävelynä oirehtivaa alaraajojen valtimonkovettumatautia potee länsimaissa noin 5 % yli 50-vuotiaista miehistä. Naisilla tauti on jonkin verran harvinaisempi. Sepelvaltimotautiin on tarjolla tehokasta lääkitystä, mutta siitä on hyvin vähän hyötyä klaudikaation hoidossa. Leikkaushoito on kehittynyttä, mutta vaatii runsaasti voimavaroja.

Syndekaanin ilmentyminen kokeellisissa ja kliinisissä karsinoomissa

Proteoglykaanit ovat yleisiä solujen pinnoilla, soluvälitilassa ja solun sisäisissä rakkuloissa tavattavia molekyylejä, jotka osallistuvat mm. soluväliaineen organisoitumiseen, kasvutekijäin sitomiseen, veren hyytymisaktiviteetteihin sekä solujen lisääntymisen ja erilaistumisen säätelyyn. Proteoglykaanien on osoitettu osallistuvan myös monien eri sairauksien, kuten ateroskleroosin, Alzheimerin taudin sekä pahanlaatuisten kasvainten syntymiseen. Väitöskirjatyössä on tutkittu erään proteoglykaanin, syndekaanin, merkitystä pahanlaatuisten kasvainten synnyssä.

Terveyskasvatustutkimukset Suomessa

Maamme terveyskasvatustutkimus on kehittynyt kansainvälisestikin arvioiden mittavaksi ja korkeatasoiseksi. Sen ongelmia ovat projektien ja hankkeiden päällekkäisyys ja samankaltaiset lähestymistavat. Uusia tutkimuksia suunniteltaessa olisi tärkeää tietää jo meneillään olevista hankkeista; tutkimusresurssit on suunnattava hyödyttämään nimenomaan käytännön terveyskasvatustyötä. Tutkijoiden avuksi on alettu kerätä rekisteriä maamme terveyskasvatustutkimuksista tiedustelemalla hankkeita 471 organisaatiosta.

Päivi Rautava, Eero Lahtinen, Jorma Järvisalo Markku Koskenvuo

Luonnonlääkinnän kaupalliset taustat

Luonnonlääkintää ja muuta lääketieteeseen perustumatonta ns. vaihtoehtolääkintää todistellaan tehokkaaksi sillä, että enemmistö kansalaisista on siitä kiinnostunut ja suuri osa uskoo vaihtoehtohoitojen olevan tehokkaita. Luonnonlääkkeiden käytön runsaus ei kuitenkaan johdu yksittäisistä seikoista, kuten niiden väitetystä tehokkuudesta. Koko vaihtoehtolääkinnän taustalla on mitä moninaisin joukko tekijöitä, joista osa on kansanomaisesta lääkinnästä tuttuja jo tuhansien vuosien takaa, osa edustaa uusia kaupallisia virtauksia.

Veijo Saano

Polikliinisen psykoosityöryhmän toiminta tuloksekasta

Psykoosityöryhmä on pääasiassa skitsofrenian hoidon kehittämiseksi käyttöön otettu työmuoto, jonka avulla akuutteja kriisitilanteita voidaan tehokkaasti selvitellä ja hoitaa avohoidossa. Työmuoto on levinnyt Suomessa laajalle, ja sitä on menestyksekkäästi sovellettu vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sekä mielenterveystoimistoissa että sairaaloiden poliklinikoissa. Turun psykiatrian klinikan sisäänottopoliklinikka aloitti toimintansa vuonna 1984. Päivystävän työryhmän tekemä laaja sairaalahoidon tarpeen arviointi on muuttanut sairaalahoidon käyttöä tarkoituksenmukaisemmaksi ja parantanut potilaiden hoidon integraatiota. Tämänkaltaista selvittelyä ja akuuttihoitoa lisäämällä voidaan sairaalahoitoja selvästi vähentää.

Jyrki Heikkilä, Viljo Räkköläinen

Toimikunta laajentaisi omalääkärimallia yksityissektorille Sairaanhoitokustannuksiin tulossa vuotuinen omavastuu

Sairausvakuutusjärjestelmää ehdotetaan kehitettäväksi niin, että se korvaisi vakavasti ja pitkäaikaisesti sairaiden suuret sairaanhoitokulut entistä paremmin. Suurten kulujen korvaus nousisi 75 %:iin. Rahat uudistukseen saataisiin säätämällä sairausvakuutukseen vuotuinen omavastuuosuus. Myös omalääkärijärjestelmää ollaan jalostamassa edelleen: asiakas voi jatkossa valita omalääkärikseen myös yksityisen sektorin yleislääkärin, jos sairaanhoitovakuutustoimi-kunnan kaavailemat uudistukset toteutuvat. Muutokset tulisivat voimaan vuoden 1995 alussa.

Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys valmistunut

Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmä on jättänyt esityksensä STAKESin pääjohtajalle huhtikuun lopussa. Esitykseen sisältyy kaikkiaan

RAUTAKOURA PAINAA UUSIA LÄÄKÄREITÄ ONTARIOSSA

Kymmenessä provinssissa Kanadassa terveysministerit päättivät jo alkuvuodesta vähentää uusien lääketieteen opiskelijoiden määrää 10 %, mikä merkitsee 98 opiskelupaikkaa vähemmän syksyllä 1993. Suhteettoman suuri osa supistuksesta lankeaa Kanadan suurimmalle lääketieteen oppilaitokselle, Toronton yliopistolle. Sieltä on tarkoitus vähentää 75 opiskelupaikkaa, 30 % koko ensimmäisen vuosikurssin määrästä. Vaikka suunnitelmaa ei ollut täysin lyöty lukkoon toukokuun puolivälissä, jolloin uusille opiskelijoille piti ilmoittaa, oliko heidät hyväksytty opiskelemaan, parempaa ratkaisua ei ollut näköpiirissä.

Toimittanut Tuula Fabrizio