Solumallisesta väestövastuusta hyviä kokemuksia Porvoossa

Porvoonseudun terveyskeskus siirtyi ensimmäisten joukossa solumalliseen väestövastuuseen, jossa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta koostuva työryhmä vastaa tietyn väestönosan perusterveydenhuollosta. Hoidon jatkuvuus on kuuden vuoden aikana parantunut huomattavasti ja odotusajat ajanvarausvastaanotolle ovat lyhentyneet. Solumallinen väestövastuu on osoittautunut myös taloudellisesti edulliseksi järjestelyksi.

Pertti Soveri

Päihteiden sekakäyttäjät terveydenhuollon haasteena

Järvenpään sosiaalisairaalaan lähetetään aiempaa moniongelmaisempia potilaita. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita. Moniongelmaisen potilaan kuntoutukseen eivät enää riitä perinteiset sosiaalityön menetelmät - entistä useammin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. Myös päihdepotilaiden diagnostiikka vaatii kehittämistä.

Irma Ovaska, Marja-Liisa Pääkkönen, Pekka Heinälä

Alkuvuoden työttömyystilanne

Kesäkuun lopussa oli työvoimatoimistojen mukaan työtä vailla 414 lääkäriä. Lukuun sisältyvästä lomautettujen osuudesta ei ole saatavissa tietoa. Miesten ja naisten lukuja ei työministeriössä ole laskettu kesäkuulta erikseen. Avoimien työpaikkojen määrä oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin on tilastoitu, 14.

Haaste gynekologeille nuorten lääkärien työllistämistalkoisiin

Nuorten kollegojen työllisyystilanne on huono ja heikkenee edelleen. Vakinaisessa työsuhteessa olevien asema on sen sijaan säilynyt lähes muuttumattomana. Vain työmäärä on lisääntynyt. Laman haitat jakautuvat epätasaisesti ja epäoikeuden mukaisesti. Jokainen meistä myöntää, että nuorten lääkärien pitäisi päästä toteuttamaan ammattiaan ja kehittämään sen edellyttämiä taitoja käytännön toimissa.

Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista lääkäreistä yhä useammat vailla työtä

Kilpailussa vähistä työpaikoista karsiutuvat ensimmäisten joukossa ulkomaalaiset työnhakijat. Niistä 348 ulkomaalaisesta lääkäristä, joilla oli viime joulukuussa toimilupa Suomessa, kolmasosa oli kesäkuun loppuun mennessä jäänyt pois työvoimasta. Ylitarkastaja Eila Lindfors terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta antoi Lääkärilehdelle tietoja Suomessa työssä tai työvoimareservinä olevista ulkomaalaisista lääkäreistä.

Itä-Euroopan terveydenhuolto uudistuu - jos uudistuu

"Vain sosialistinen valtio huolehtii jatkuvasti koko väestön terveyden turvaamisesta ja parantamisesta."

LÄÄKETIEDE 94 MEDICIN 9.-14.1.1994 Helsingin Messukeskus Teema: Käypä hoito

Maanantai 10.1. 01 Aivokasvainten hoito (ip) 02 Ajankohtaista munuaispatologiaa (ip) 03 Tehokkuus, säästäminen ja terveys 04 Kehitysvammaisen tukeminen eri elämänvaiheissa (ap) 05 Kliininen rasituskoe tänään (ap) 06 Täydentävät hoitomuodot tänään? (ip) 07 Lääkehoidon ajankohtaisia kysymyksiä 08 Lääkärit tupakkaa vastaan - tavoitteena savuttomampi nuoriso (ap) 09 Mitä tutkimuksia ja tutkimustoimenpiteitä terveyskeskuksessa kannattaa tehdä? 10 Mykobakteeri-infektiot 11 Muuttuva kirurginen hoito (ap) 12 Onko terveydenhuoltomme valmistautunut ympäristömuutoksiin? (ip) 13 Radioaktiivinen laskeuma - uhkakuva vai todellinen riski? (ap) 14 Rytmihäiriöiden hoito (ip) 15 Tohtori, periytyykö tämä tauti? (ip) 16 Vaativa sarkooman hoito (ap) 81 Murtumahoito (pienryhmä)

Yksilön kuolema yhteisössä Fyysinen ja sosiaalinen kuolema Suomessa

Artikkeli on kulttuurien ja uskontojen tutkijan puheenvuoro kuolemasta Suomessa ennen ja nyt, suomalaisista kuolemankulttuureista, joiden jopa esikristilliset juuret ovat yhä ilmeiset. Perinteiset kuoleman kohtaamisen muodot alkoivat väistyä suomalaisista kulttuureista toisen maailmansodan jälkeen. Sotakorvauksia maksaessaan kansakunta kaupungistui, teollistui ja kansainvälistyi. Kuoleman problematiikan kannalta on huomionarvoista arvomaailman 1960-luvulta kiihtyneen murroksen ajoittuminen kansanterveyslain toteuttamiseen. Samalla kun kuolema siirtyi koti- ja kylämiljööstä sairaaloihin, siitä vaiettiin kauan. Keskustelu alkoi jälleen avautua 1980-luvulla. Kuolemaankin näyttää pätevän yhteiskunnassamme yleensä vahva usko kansainvälisiin malleihin. Lääkintöhallitus on laatinut saattohoidon ohjeiston englantilaisen hospice-mallin mukaisesti. Pohtimatta sen sijaan on suomalaisen saattohoidon malli.

Juha Pentikäinen

Patologian tutkimusnimikkeistö: kritiikkiä

Sairaalaliitto on tänä vuonna julkaissut patologian alan tutkimuksia käsittelevän nimikkeistön. Sen alkusanoissa todetaan nimikkeistöä tarvittavan tulosjohtamisen, kustannuslaskennan ja tilastoinnin pohjana. Tarkoituksena on siis standardoida tutkimusten vaatimat tarvikkeet ja työmäärät, jotta kullekin tutkimukselle voidaan määrittää vertailukelpoinen laskennallinen hinta. Päämäärä on täysin hyväksyttävä.

Akuuttien psykoosien hoidosta

Vuorion ym. artikkelisarja akuuttien psykoosien lääkkeettömästä hoidosta Suomen Lääkärilehden numeroissa 6-8/1993 on synnyttänyt keskustelua, jossa eräät psykofarmakologiaan pitkälle perehtyneet kollegat ovat ottaneet järeästi kantaa suuriannoksisen neuroleptihoidon puolesta.