WHO 40 vuotta Euroopassa Miten syntyi eurooppalainen terveyspolitiikka?

Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto perustettiin vuonna 1951. Siitä lähtien on terveydenhuollon ajattelua, koulutusta, tutkimusta ja ohjelmia kehitetty ja hiottu yleiseurooppalaisin tavoittein. Tämän yhteistyön syntyä ja kehitystä on professori Leo A. Kaprio tarkastellut kirjassaan Forty Years of WHO in Europe, The development of a common health policy (WHO 1991). Kaprio toimi Euroopan alueen johtajana vuosina 1967-85. Tässä artikkelissa Kaprio kuvaa WHO:n Euroopan alueen neljänkymmenen vuoden aikaa lähinnä suomalaisten yhteistyökumppanien kannalta.

Leo A. Kaprio

Jeeves huomaa kaiken

Tämä on satu. Toistaiseksi. Saduista voi tulla totta.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Laboratorio- ja röntgenalan standardisointi

Euroopan yhdentymisen seurauksena on syntymässä yhtenäinen talousalue (ETA) jossa ihmiset, palvelut, tavarat ja pääomat voivat liikkua vapaasti maasta toiseen. Jotta tämä olisi käytännössä mahdollista, täytyy ETA:n muodostavien maiden - EY:n ja EFTA:n jäsenmaiden - yhdenmukaistaa lainsäädäntöään ja määräyksiään. Yhdenmukaistamisen helpottamiseksi määritellään EY:n direktiiveissä ainoastaan olennaiset, esimerkiksi lääkärien koulutusta ja tutkimuksia sekä laitteita koskevat vaatimukset. Tarkemmat ohjeet annetaan standardeissa (European standard = EN). Direktiivi on ikään kuin puitelaki, jota täsmennetään standardeilla.

Ahdistuneisuushäiriöiden psykoterapeuttinen hoito

Lääkärilehden numerossa 13/93 julkaistiin Raimo Salokangas ym. katsausluonteinen artikkeli ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamisesta ja hoidon nykykäsityksistä. Aihe on tavattoman tärkeä: ahdistuneisuushäiriö, kuten depressiokin, jää helposti vastaanotolla huomaamatta tai voi ensin johtaa moninaisiin somaattisiin tutkimuksiin ja pahimmassa tapauksessa oireiden väheksymiseen. Jäin kuitenkin kaipaamaan yhtä merkittävää hoidollista lähestymistapaa, nimittäin psykodynaamisesti orientoitunutta psykoterapiaa tai psykoanalyysia, jonka yksi keskeinen käyttöalue on juuri ahdistuneisuushäiriöiden hoito.

Ei yhtä ainoata selitystä ja hoitoa

Dosentti Ilpo Lahti on ystävällisesti kommentoinut kirjoitustamme, joka käsitteli ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista ja hoitoa. Hän painottaa psykodynaamisen psykoterapian ja psykoanalyysin asemaa ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Vastauksena kommenttiin haluamme korostaa artikkelimme kahta keskeistä lähtökohtaa ja niiden vaikutuksia kirjoituksemme sisältöön.

Flera tveksamheter om kolesterol

Den som inte känner kolesterollitteraturen måste imponeras av att Matti Tikkanen och Heikki Frick (1) stöds av nobelpristagare och internationella expertkommitteer. Ett nobelpris är emellertid ingen garant för vetenskaplig sanning, och vad kommitteer duger till inom vetenskapen kan Galilei berätta om i sin himmel.

Jännityspäänsäryn hoito

LKT Kari Murros ja professori Rainer Fogelholm ovat Suomen Lääkärilehden numerossa 14/93 käsitelleet jännityspäänsäryn hoitoa. Ansiokkaasta artikkelista jäin kaipaamaan potilaan elämänolosuhteiden muuttamiseen tähtäävää neuvontaa. Artikkelin tiivistelmässä tosin puhutaan 'asianmukaisesta potilasinformaatiosta', mutta itse kirjoituksesta löysin lähinnä vain viittauksen ergonomisten ongelmien selvittelystä.

Kommentar

Uffe Ravnskov, som inte själv forskat i växelverkan mellan lipider och hjärtsjukdom, ignorerar våra och andra experters åsikter såsom helt grundlösa. I detta avseende har vi hamnat i gott sällskap, ty Ravnskov hänför också nobelpristagarna Brown och Goldstein till dem som framför ogrundade spekulationer. Ravnskovs inlägg börjar i mångt och mycket påminna om en välkänd riddares kamp mot väderkvarnar. Skillnaden är den att Ravnskovs motiv inte är ädla utan kommersiella. Vi ämnar inte komma med några ytterligare genmälen till Ravnskovs skriverier.

Hyödyllinen kuvakirja kliinikoille

Ensimmäinen teoksen toimittajista on Hollannista, jälkimmäinen USA:sta. Kirjoittajia on kaikkiaan 69, monesta eri maasta, mistä päätellen kirjan tekijöiksi on koottu todellisia asiantuntijoita.

Toimittanut Timo Klaukka

Kattava yleiskuva lapsen mielen kehityksestä

Lars-Johan Schalin on Suomen Psykoanalyyttisen yhdistyksen koulutusanalyytikko. Hän on aikaisemmissa tutkimuksissaan käsitellyt narsismia ja eräitä lapsen persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Arvioitava kirja jatkaa ja täydentää varsinkin persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavien perheen ihmissuhteiden analysoivaa kuvausta.

Toimittanut Timo Klaukka