Nichts neues

Palstantoimittajan suuria iloja on, kun lukijat reagoivat kirjoitettuun tekstiin. Näin on tehnyt kunnioitettu kollegamme professori Lauri Autio, joka on kiinnittänyt huomionsa Lääkärilehdessä 14/93 referoimaani työhön. Siinä göteborgilais-uppsalalaisena yhteistyönä todettiin matalan verenpaineen aiheuttavan kurjaa oloa (Br Med J 1993;306:243-246). Kirjoittajat väittävät, että kyseessä olisi aivan uusi havainto, ja antavat ymmärtää, että heidän havaintonsa olisi jotenkin uutuudessaan mullistava. He kirjoittavat jopa diskussio-osan ensimmäisessä lauseessa, että sen enempää Skandinaviassa kuin anglosaksisessa kirjallisuudessakaan ei matalaa verenpainetta pidetä sairautena ja että lääketieteen oppikirjat ohittavat hypotonian vain maininnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ulkustaudin kolmoishoidon kaksoishoitoversio

Helicobacter pylorin ja pohjukaissuolihaavauman välinen syy-yhteys ei ole aivan selvä, mutta tiedetään, että bakteerin eradikointi ennustaa pitempää residiivitöntä aikaa kuin sellainen hoito, jossa bakteeria ei häädetä. Vismutin rooli tässä yhteydessä on epäselvä, mutta klassiseksi käynyt kolmoishoitohan sisältää vismutin lisäksi amoksisilliinia tai tetrasykliiniä sekä metronidatsolia. Tällaisessa hoidossa on melkoinen määrä tabletteja ja siten myös sivuvaikutuksia, mikä vaikeuttaa hoidon toteuttamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Maailmanlaajuinen hätätilanne

Maailman terveysjärjestö julisti huhtikuun lopussa maailmanlaajuisen hätätilan tuberkuloosin leviämisen takia. Kolmasosa maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Vuoteen 2000 mennessä 90 miljoonaa ihmistä sairastuu tautiin ja kolmasosa heistä kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Immunovärjäys tai sitten ei

Etenkin kasvainpatologiassa ovat immunohistokemialliset värjäykset 10-15 viime vuoden aikana aiheuttaneet melkoisen mullistuksen. Ne eivät yleensä ratkaise sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen, mutta ne auttavat usein erottamaan esimerkiksi karsinoomat, sarkoomat, melanoomat, mesotelioomat ja lymfoomat toisistaan, kun kyseessä on erilaistumaton kasvain. Aiemmin tämä erottelu, jolla usein on syvällinen vaikutus hoitovalintoihin, tehtiin sen patologin mielipiteen perusteella, jolla oli eniten arvovaltaa, tai sitten päädyttiin jossain määrin masentavaan diagnoosiin tumor malignus. Nyttemmin myös hormonireseptoreita ja erilaisia kasvaimen kasvunopeutta, pahanlaatuisuus-astetta ja ennustetekijöitä kuvaavia antigeeneja voidaan määrittää immunohistokemiallisin menetelmin,

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Buspironi - uusi lääke ahdistuneisuushäiriöihin

Buspironi (Buspar(R)) on atsapironien ryhmään kuuluva uudentyyppinen anksiolyytti, joka poikkeaa kemiallisesti, farmakologisesti sekä kliinisesti bentsodiatsepiineista. Buspironin ei ole osoitettu aiheuttavan lääkeriippuvuutta, eikä se myöskään bentsodiatsepiinien tapaan aiheuta vieroitusoireita lääkityksen lopettamisen jälkeen. Tavanomaisista anksiolyyteistä poiketen buspironilla ei ole sedatiivisia ja hypnoottisia ominaisuuksia, eikä se hoitoannoksilla vaikuta psykomotorisiin tai kognitiivisiin toimintoihin. Bentsodiatsepiineistä poiketen buspironi ei potentoi alkoholin keskushermostovaikutuksia. Hoitovaste saavutetaan toisaalta vähitellen, yleensä 1-3 viikon kuluessa lääkityksen aloittamisesta.

Erkka Syvälahti

Raikkaita tuulia sairaaseen rakennukseen

Vanha totuus on, ettei ole mitään niin pahaa ettei siitä seuraa jotain hyvääkin. Takapolvien ajattelijat tätä asiaa pohtiessaan eivät tosin voineet kuvitella, että kärpäsessä olisi mitään hyvää, joten he esittivätkin, että kärpänen on paholaisen luomus, kun taas muu maailmankaikkeus on Luojan käsialaa. Mutta yhtäkaikki - klassisia esimerkkejä pahan hyvyydestä ovat sotateollisuuden katalyyttinen merkitys elektroniikka- ja atk-alalle ja vaikkapa avaruustekniikan kaikkien ulottuville tuoma tefloni.

Ravintokikkailut - urheilijan oikotie parempaan suoritukseen?

Urheilumenestys on tie kuuluisuuteen ja nykyisin myös suuriin rahallisiin etuihin. Menestyksen metsästäjien määrä on kasvanut, ja samalla on urheilun taso noussut valtavasti. Siksi on ymmärrettävää, että urheilijat pyrkivät kaikin keinoin parempaan tulokseen kuin kilpailijansa. Koska dopingkontrolli on vuosien kuluessa tarkentunut ja kiellettyjen aineiden määrä lisääntynyt, on erilaiset ravintokikkailut tuotu esille "sallittuna dopingina" - keinoina, joilla suorituskykyä voidaan parantaa vielä harjoittelun avulla saavutetusta tasosta.

Mikael Fogelholm

Hyönteisten puremien hoito ja ehkäisy

Suomen kevään ja kesän yleisiä verenimijöitä ovat hyttyset, mäkärät, polttiaiset, paarmat ja yllättäen myös kirput ja hirvikärpäset. Näiden pistoja ja puremia lääkitään kotikonstein, mutta usein tarvitaan myös lääkärin apua.

Timo Reunala

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman