Sairaalalääkärien palkkatutkimus valmistunut
Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhdessä tekemän palkkatutkimuksen mukaan kaikkien sairaalalääkärien peruspalkka on keskimäärin 14 633 ja kokonaisansiot 23 683 mk kuukaudessa. Tutkimus perustuu viime keväänä sairaaloille tehtyyn kyselyyn, mutta koska palkankorotuksia ei ole sen jälkeen tullut, vastaavat luvut myös tammikuun 98 tilannetta.
Apulaislääkärien virkaehtosopimuksen mukainen peruspalkka oli keskimäärin 11 724 mk, osastonlääkärien 14 378 mk ja ylilääkärien 18 366 mk kuussa.
Varsinainen palkka saadaan, kun peruspalkkoihin lasketaan mukaan lääkäreillä todellisuudessa olevat kokemuslisät sekä määrävuosi-, pätevyys-, tehtävä-, syrjäseutu- ja henkilökohtaiset lisät ja erillispalkkio lisävastuusta. Määrävuosilisää sai noin puolet sairaalalääkäreistä, mutta pätevyyslisää vain 7 %, tehtävälisää 6 %, syrjäseutulisää 4 %, henkilökohtaista lisää 5 % ja erillispalkkiota lisävastuusta 3 %:lle ammattikunnasta.
Varsinaisen palkan lisäksi perustyöajalta voi kertyä pieniä palkanlisiä mm. kielilisästä sekä tulosyksikön ja laatujohtajan palkkioista. Keskimäärin näiden vaikutus sairaalalääkärien kuukausipalkkaan oli 19 mk. Todistus- ja lausuntopalkkioita maksettiin keskimäärin 270 mk kuussa.
Erikoismaksuluokkapalkkioita maksettiin viime huhtikuussa 15 %:lle sairaalalääkäreistä ja keskimääräinen palkkio niitä saaneille oli 3 012 mk. Eniten eml-potilaita oli silmälääkäreillä. Koko sairaalalääkärikunnalle jaettuna eml-palkkioiden osuus on 468 mk/kk.
Lisätyökorvausta maksettiin 6 %:lle lääkäreistä, joilla sen suuruus oli keskimäärin 5 926 mk/kk. Eniten lisätöitä tekivät radiologit.
Työaikalain mukaisia korvauksia perustyöajan ylityksistä maksettiin keskimäärin vain 40 mk kuussa, mikä viittaa siihen, ettei palkattomista ylitöistä kaikkialla ollut vielä päästy eroon.
Selvästi pienimmiksi säännöllisen työajan ansiot jäivät ns. eurolääkäreillä, joiden peruspalkka on alhaisin ja jotka jäävät ilman edellä lueteltuja lisiä. Keskimääräinen eurolääkärin peruspalkka oli 10 593 mk/kk, jota nostivat vain 81 markan suuruiset kokemuslisät sekä päivystyskorvaukset. Ahkeralla päivystämisellä perusterveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittavat lääkärit pääsivät keskimäärin 15 393 markan kokonaisansioihin kuukaudessa.
Raskas päivystyssidonnaisuus
Keskimäärin kaikkien sairaalalääkärien kokonaistyösidonnaisuus viikossa oli 49,1 tuntia. Eniten päivystävät osastonlääkärit ja apulaislääkärit. Takapäivystys keskittyy osastonlääkäreille, joilla varallaoloa on keskimäärin 10 tuntia viikossa ja aktiivipäivystys apulaislääkäreille.
Sairaalalääkärien keskimäärin 23 683 markan kokonaisansioista 75 % kertyi säännöllisen työajan palkoista, 23 % päivystyskorvauksista ja 2 % lisätyö- ym. korvauksista.
Raskas päivystyssidonnaisuus nosti aluesairaaloiden lääkärien kokonaisansiot (25 140 mk/kk) jonkin verran muita sairaalatyyppejä korkeammaksi. Erikoisaloista eniten päivystyskorvauksia kertyi anestesiologeille (35 % kokonaisansioista).
Aktiivivapaan pidätys sairaalalääkäreillä oli keskimäärin 558 mk. Se koski 27 %:a otoksen lääkäreistä, joilla sen suuruus oli noin 2 060 mk. Pidätyksen suuruus vaihteli 223 markasta 12 413 markkaan.
Oheisissa taulukoissa ei edellämainittua aktiivivapaan pidätystä ole otettu huomioon, joten aktiivivapaita pitäneiden lääkäreiden kuukausiansiot jäivät todellisuudessa runsaat 2 000 markkaa taulukon palkkoja pienemmiksi.
Tutkimus tehtiin neuvottelujen pohjaksi
Tutkimus suoritettiin viime keväänä sairaanhoitopiireille sekä sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille ja kunnille osoitettuna kyselynä, jossa pyydettiin lääkärien palkkaustietoja huhtikuulta 1997. Vastaukset saatiin 64 sairaalasta ja selvitys kattaa noin 82 % sairaalalääkäreistä.
Vastausten mukainen lääkäriryhmien jakauma vastaa kunnallisen henkilörekisterin tietoja. Suurimmat ryhmät tutkimuksessa olivat apulaislääkärit (27,4 %), osastonlääkärit (23,7 %), erikoislääkärit (22,0 %) ja muiden kuin yliopis- tollisten sairaaloiden ylilääkärit (12,4 %).
Tutkimus suunniteltiin yhteistyössä Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, sillä sen tavoitteena oli saada yhteiset palkkatiedot tämän talven neuvottelukierroksen pohjaksi. Vastausten käsittely tapahtui KT:ssä. Tulosten piti olla valmiina jo syksyllä, mutta lopullinen tutkimusraportti oli tekeillä vasta tammikuun loppupuolella. Keskeinen syy viivästymiseen on sairaalalääkärien monimutkainen päivystyskorvausjärjestelmä, joka vaikeutti tietojen keruuta ja analysointia. Tässä esitellyt tiedot perustuvat KT: n tutkijan Terhi Kivimäen 13.1.98 laatimaan luonnokseen palkkatutkimuksen yhteenvetoraportiksi.
