Neuvottelujen käyminen on kuin kuurupiiloa
Mitä pitemmälle tammikuu ja sopimusneuvottelut kuluivat, sitä kiihkeämmiksi kävivät Lääkäriliiton jäsenten mielialat. Liiton toimistoon tulvi yhteydenottoja puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostissa. Monet jäsenet kyselivät, miksei esimerkiksi neuvotteluista ja tavoitteista tiedotettu yksityiskohtaisemmin.
- Sopimuksen neuvotteleminen on kuin kuurupiiloa, sanoo puheenjohtaja Kati Myllymäki ja korostaa, että vaikka sopimusneuvotteluja loppuvaiheessa ympäröi suuri julkisuus, neuvotteluihin käytännössä osallistuu hyvin tiukasti rajattu joukko: tietojen vuotaminen julkisuuteen on epäedullista tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
- Jos neuvottelutaktiset yksityiskohdat kerrottaisiin liiton lehdessä tai keskustelutauluilla, meillä ei enää olisi aseita sen jälkeen, muistuttaa apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.
- On hyvä muistaa, että Lääkärilehti on julkinen lehti, jota työnantajakin lukee. Työnantajan ulottuvilla ovat myös liiton keskustelutaulut Internetissä, onhan liiton jäseninä myös monia työnantajan asemassa olevia kollegoja. Yksityiskohtaisempaa informaatiota välitetäänkin luottamusmieskirjeissä, Myllymäki toteaa ja kehottaa jäseniä ottamaan aktiivisesti yhteyttä luottamusmiehiin ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäseniin.
- Liiton tavoitteita on käsitelty sekä valtuuskunnan kokouksissa että hyvin monissa valiokunnissa, asiasta on käyty laaja paikallisosastokierros, ja alaosastoilta on pyydetty lausunnot. Esimerkiksi paikallisosastojen kokouksissa kävi viime vuoden aikana yli 3 000 henkeä. Heillä on ollut mahdollisuus evästää sekä kokouksiin osallistunutta liiton neuvottelijaa että hallituksen jäseniä. Palaute näistä kokouksista ja lausunnoista tulee suoraan liiton edunvalvontavaliokuntaan, hallitukseen ja toimistoon. Tällainen on neuvottelutavoitteiden demokraattinen valmistelu, ei prosessi, jossa tehdään äkkijarrutuksia, äkkikiihdytyksiä ja kurssimuutoksia päivittäin, Myllymäki huomauttaa viitaten joihinkin yhteydenottoihin, joissa kaksi, viisi tai kymmenen jäsentä uhkaa erota liitosta, ellei liitto heti muuta jotakin kantaansa.
- Lääkäriliitossa on yli 17 000 jäsentä. Heistä noin 11 000 äänesti äskettäin vaaleissa, joissa liitolle valittiin uusi 60-jäseninen valtuuskunta. Tämä valtuuskunta on koko jäsenistön vaikutuskanava, jota kannattaa informoida ja prepata.
Valtuuskunta myös valitsee liitolle hallituksen, jonka ohjeiden mukaan taas liiton neuvottelijat käyvät sopimusneuvotteluja.
NEUVOTTELUTIE KANNATTAA KÄYDÄ LOPPUUN ASTI
Lääkäriliiton uuden valtuuskunnan ensimmäisessä kokouksessa käytettiin puheenvuoroja, joissa väläyteltiin lakkovaroituksen jättämistä jo selvästi ennen tammikuun loppua, jolloin KT ei ollut vielä jättänyt uutta neuvottelutarjousta. Lääkäriliiton hallitus oli kuitenkin tammikuun alussa antanut neuvottelijoille ohjeet jatkaa neuvotteluja, eikä valtuuskunta muuttanut hallituksen määrittelemää linjaa.
- Koska tuporaamin mukainen työnantajan tarjous joulukuussa ei sisältänyt minkäänlaista ratkaisua lääkärien ongelmiin, liitto jäi tupon ulkopuolelle. Lähtökohtana on kuitenkin ollut päästä neuvottelutietä hyväksi käyttäen niin hyvään tulokseen kuin ikinä mahdollista. Siksi tämä ns. neuvottelutie on pyritty käymään viimeiseen metriin saakka, sanoo apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.
- Jos liitto olisi syyskuussa ilmoittanut, ettei se ole lainkaan mukana tupokeskusteluissa, me emme tosiaankaan olisi neuvotelleet, eikä meille myöskään olisi tarjottu mitään. Niinpä tilanne olisi liikahtanut ensimmäisen kerran vasta sen jälkeen, kun lakkovaroitus olisi annettu. Työnantajan käytäntönä taas on sellaisissa tilanteissa antaa tarjous, joka on selvästi alle nykytason.
- Toinen vaihtoehto on käydä neuvottelutie niin pitkälle kuin mahdollista ja pyrkiä vakavasti sopimukseen. Jos se kariutuu, on kuitenkin saavutettu taso, joka on positiivisella puolella. Työnantaja tosin sanoo, että neuvottelutulos nollataan lakkovaroituksen myötä, mutta kyllä neuvotellen saavutettu tulos käytännössä pysyy siellä pohjalla.
- Työmarkkinaneuvotteluissa haetaan ratkaisu lopulta siltä väliltä, mitä on vaadittu ja tarjottu, joten korkeammalle kuitenkin päästään käymällä neuvottelutie aina loppuun asti, Kangas sanoo.
Lisäksi Kangas korostaa, että kaikki ratkaisut tehdään viime kädessä aina neuvotellen, myös työtaistelun jälkeen.
OTA TAI JÄTÄ
Kati Myllymäki muistuttaa, että sopimuksen hyväksymisessä tai hylkäämisessä on aina kysymys ota tai jätä -tilanteesta. Vaikka iltalypsyllä käydään ja sopimuksia viilataan vielä loppumetreillä, on tarjous yleisesti ottaen kokonaisuus hyvine ja huonoine puolineen, joten pullasta ei voi poimia pelkkiä rusinoita.
Lääkäriliiton uuden valtuuskunnan järjestäytymiskokouksessa Myllymäki korosti kollegiaalisuutta, yhtä köyttä vetämistä ja ylilyöntien välttämistä, kääntyipä sopimustilanne minkälaiseksi hyvänsä.
- Ei riitä, että hallitusta vaaditaan pysymään tiukkana. Jos asia kärjistyisi konfliktin asteelle, avoimeksi työtaisteluksi, niin kovuutta ja kestokykyä vaaditaan jokaiselta liiton jäseneltä, ja järjestöltä yksimielisyyttä.
- Tavoitteiden asettelu, neuvottelujen käyminen tai työtaistelutilanne on raakaa työtä, joka vaatii paljon myös liiton jäseniltä. Näitä kysymyksiä ei ratkaista taikatempuin, vaan tieto ja taito löytyvät omasta takaa, hän huomauttaa niille, jotka ehtivät jo huudella apuun työmarkkinoiden James Bondeja.
