Kysymyksiä lakosta ja sen syistä

Lääkäriliitto on valmistautumassa maaliskuun alusta käynnistyvään työtaisteluun, ellei neuvotteluissa sitä ennen päästä liittoa tyydyttävään sopimukseen. Lakko on myös tiedotussotaa ja jokaisen jäsenen pitäisi pystyä omalle lähipiirilleen kertomaan, miksi lakkoon mennään. Seuraavassa on lyhyt kertaus niistä asioista, joita toimittajat ja tavalliset kansalaiset ovat viime päivinä eniten kysyneet liiton tiedotusyksiköltä.

Miksi lääkärit vaativat tuntuvia palkankorotuksia?

Apulaislääkärien keskimääräinen peruspalkka on 11 724 mk, erikoislääkärin 14 378 mk ja ylilääkärin 18 366 mk kuukaudessa. Tämä palkka ei vastaa ammatin vaativuutta, vastuullisuutta eikä pitkää koulutusta. Lääkäriliiton viime vuonna Suomen Gallupilla teettämä tutkimus osoitti, että kansalaiset kuvittelevat lääkärien peruspalkat useita tuhansia markkoja korkeammaksi ja katsovat, että heille pitäisi maksaa nykyistä selvästi korkeampaa palkkaa.

Lääkärien peruspalkat ovat jatkuvasti jääneet jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana lääkärien peruspalkka on pudonnut yleisestä palkkatasosta noin 15 % ja jokaisen sopimuskauden aikana lääkärien palkkakuoppa näyttää syvenevän keskimäärin prosentin verran. Nyt tämä tie on käyty loppuun ja lääkärien palkkakehitys on käännettävä nousuun.

Akuutti uhka lääkärien kokonaisansioiden säilymiselle on uusi työaikalaki, joka rajoittaa ylityön - joksi päivystys luetaan - tekemisen korkeintaan 330 tuntiin vuodessa.Lääkäriliitto pitää sinänsä myönteisenä sitä, että lääkäritkin pääsevät työaikasuojan piiriin, mutta edellyttää, ettei uudistus saa vaarantaa jäsenistön toimeentuloa. Tästä syystä liitto vaatii nyt palkkarakenneuudistusta, jolla palkkauksen painopiste siirretään perustyöajan ansioihin.

Miksi lääkärit haluavat säilyttää nykyisen päivystysjärjestelmän, vaikka valittavat sen raskautta?

Yli yön jatkuvat päivystykset ovat raskaita, mutta ne ovat ainoa keino turvata elintärkeiden terveyspalvelujen saatavuus ympäri vuorokauden. Työaikalain voimaantullessa kuntatyönantaja yritti siirtää lääkärit sellaiseen työaikajärjestelmään, joka yleisesti mielletään vuorotyöksi. Se olisi ollut terveydenhuollon toiminnan kannalta mahdoton vaihtoehto.

Vuorotyö johtaisi siihen, että päiväaikaan sairaaloissa työssä olevat lääkärit vaihtuisivat jatkuvasti eikä hoitosuhdetta lääkärin ja potilaan välille pääsisi syntymään. Erikoislääkärikoulutuksen laatu kärsisi, kun kouluttavat ja koulutettavat lääkärit olisivat eri aikaan työssä. Työvuorojen vaihtuminen aiheuttaisi esimerkiksi pitkissä leikkauksissa riskitekijän ja haittaisi potilaiden tilan seurantaa.

Vuorotyöhön siirtyminen pahentaisi työsidonnaisuutta, sillä se merkitsisi nykyisiä päivystyksiä paljon useammin toistuvia ilta- ja yövuoroja sekä aktiivivapaiden menettämistä. Päivystyskorvausten muuttuminen vuorotyölisiksi merkitsisi myös huomattavaa ansiotason laskua.

Vuorotyö vaatisi sairaaloihin satoja erikoislääkäreitä lisää, mikä tulisi yhteiskunnalle suunnattoman kalliiksi eikä Suomessa edes ole tällaista lääkärireserviä. Päinvastoin, monet lääkärit ovat sanoneet lähtevänsä pois sairaalatyöstä, mikäli vuorotyöhön siirryttäisiin. Missään maassa maailmassa lääkärit eivät olekaan vuorotyössä.

Näistä syistä Lääkäriliitto katsoo, että päivystysaika ja perustyöaika tulee säilyttää pääosin nykyisellään. Työsidonnaisuutta voidaan nykyisessäkin järjestelmässä vähentää tasaamalla päivystysrasitetta lääkärien kesken.

Miksi kuntatyönantajan sopimustarjous hylättiin?

Lääkäriliitto oli neuvotellut useiden kuukausien ajan Kunnalli- sen työmarkkinalaitoksen kanssa palkkarakenneuudistuksesta, jolla kokonaisansioiden painopistettä oli tarkoitus siirtää peruspalkkaan. Samoin keskusteltiin päivystyskorvausjärjestelmän uudistamisesta siten, että lääkärien kokonaisansiot turvattaisiin työaikalaista ja päivystyksen rationalisoinnista huolimatta.

KT:n tammikuun lopussa esittämässä sopimustarjouksessa oli nähtävissä pyrkimystä liiton tavoittelemaan palkkarakenneuudistukseen, mutta tiukka tuporaami esti kuntatyönantajaa nostamasta tarjousta tasolle, joka olisi vastannut liiton vaatimuksia. Käytännössä lääkäreille ei tarjottu juuri muuta kuin tupon mukaista 4 %:n yleiskorotusta sekä perustyöajan pidennystä 1,25 tunnilla viikolla yksinkertaisella tuntipalkalla, joka olisi merkinnyt 3,4 %:n palkanlisää.

Päivystyksen aktiivityön korvaukseksi KT esitti 55 %:lla korotettua tuntipalkkaa, jota olisi alettu maksaa heti 38,25 tunnin jälkeen. Yhteen korvausprosenttiin siirtymistä voidaan perustella sillä, että se poistaisi jaksoihin liittyvät tulkinta- ja laskentaongelmat. Siinä päivystystyön väheneminen ei myöskään aiheuttaisi yhtä rajuja ansionmenetyksiä kuin nykyisessä progressiivisessa korvausjärjestelmässä. Enemmistölle lääkäreistä uudistuksen vaikutus olisi ollut positiivinen, mutta ratkaisu hylättiin sen vuoksi, että paljon päivystävien lääkärien kokonaisansioiden nousu olisi jäänyt alle tupotason ja joillain henkilöillä kokonaispalkka olisi jopa laskenut. Lisäksi KT:n tarjoukseen sisältyi selkeitä huononnuksia, kuten sädeloman poistaminen ja aktiivipäivystyksen rajan nosto 60:sta 70%:iin päivystystunneista.

Miksi päädyttiin täsmälakkoon?

Täsmälakko on aivan uudenlainen työtaistelumuoto, jossa vaikutukset kohdistetaan työnantajaan, mutta haitat potilaille pyritään minimoimaan. Perusterveydenhuolto toimii normaalisti ja samoin suurin osa sairaalaspesialiteeteista. Työstä jäävät pois vuoroviikoin niiden alojen erikoislääkärit (kirurgit, silmälääkärit, anestesiologit ja radiologit), joiden suoritteiden väheneminen vaikuttaa eniten sairaanhoitopiirien myyntituloihin.

Lääkärien on kaikissa tilanteissa huolehdittava siitä, ettei potilaiden henkeä ja terveyttä vaaranneta, ja siksi ei totaalilakostakaan voi tehdä niin tiukkaa, että se pakottaisi työnantajan nopeasti myöntymään vaatimuksiimme. Täsmälakosta saattaa tulla pitkä, mutta taloudellisten vaikutusten kasautuessa se puree vääjäämättä työnantajapuoleen ja lisää paineita sopimukseen pääsemiseen. Lakon onnistumiseen vaikuttaa paljon myös yleinen mielipide ja tämänkin takia työtaistelu on suunniteltu mahdollisimman potilasystävälliseksi.

Täsmälakko ei muodostu järjestölle eikä jäsenille taloudellisesti niin raskaaksi kuin totaalilakko, joten sitä voidaan jatkaa, kunnes tavoitteet on saavutettu. Lakkoon osallistuvat lääkärit ovat työssä suurimman osan kuukautta ja saavat lakkopäiviltä liiton avustuksen. Tästä huolimatta työtaistelun taloudelliset ja muut rasitukset kohdistuvat raskaimpina heihin, joten he tarvitsevat nyt vahvaa tukea kollegoiltaan. Vaikka kyseessä on täsmälakko, on työtaistelu koko lääkärikunnan yhteinen ponnistus.

Täsmälakko

, Alkaa aikaisintaan 2.3.98

, Anestesiologit ja radiologit lakossa parillisilla viikoilla, kirurgit ja silmälääkärit parittomilla

, Lakko kestää viikoittain maanantaista klo 12 perjantaihin klo 12

, Mukana kaikki yliopistolliset ja muut keskussairaalat, Uuden- maan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien aluesairaalat sekä Helsingin ja Turun kaupunginsairaalat

, Lakkoon osallistuvista ja työhön jäävistä sekä suojelutyöhön

osallistuvista päättää Lääkäriliiton paikallinen lakkojohto

, Kukin lääkäri huolehtii siitä, että lakossa olevien töitä ei tehdä

, Lakon vaikutukset kohdistetaan työnantajaan, ei potilaisiin

, Ajankohtainen tilannetiedotus jäsenille numerossa 02065-11354 Lääkäriliiton pankkisopimukset

Lääkäriliitolla on voimassaolevat sopimukset Merita-Pankin, Postipankin sekä Okopankin kanssa jäsenille mahdollisen työtaistelun aikana myönnettävistä palkankeskeytysluotoista/työtaistelulainoista. Lisäksi on Osuuspankin Keskusliiton kanssa sopimus, jonka pohjalta paikallisten Osuuspankkien suositellaan myöntävän Okopankin kanssa tehtyä sopimusta vastaavin ehdoin lakkolainoja.

Lainasummat ovat enintään 20 000 mk/lakkokuukausi ja korot sidottuja 3 kk:n heliborkorkoon lisättynä marginaalilla, joka vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä pankin vanha asiakas, pankille tässä yhteydessä asiakkaaksi ryhtyvä liiton jäsen tai pelkästään lakkolainan ao. pankista nostava liiton jäsen. Laina-aika on normaalisti kaksi vuotta. Edullisimmillaan lakkolaina korkonsa osalta on 3 kuukauden heliborin ja alhaisen marginaalin yhteissummana tällä hetkellä alle 4,5 %.

Lainat edellyttävät normaalin pankkikäytännön mukaisen vakuuden. Sopimuksissa on myös yleensä puolitettu pankin lainojen noston yhteydessä perimät palkkiot. Pankit huolehtivat siitä, että kun Lääkäriliiton jäsen jotain konttoria lähestyy lainannostotarkoituksessa, ovat liiton ja asianomaisen pankin väliset sopimusehdot konttoreiden tiedossa.