Valtuuskunnan jäsenet varautuvat pitkään lakkoon Tarjous ei vastannut lainkaan tavoitteita
- Eihän se vastannut ollenkaan sitä, mitä sairaalapuolen kenttä oli asettanut tavoitteeksi, kommentoi Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen Riitta Keskitalo syitä, joiden perusteella oli hylkäämässä työnantajan sopimustarjouksen.
- Tähän kierrokseen oli asennoitunut niin, että peruspalkka tulee nousemaan, mutta sillehän ei tarjouksessa tapahtunut yhtään mitään, toteaa Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen Olle Sipari.
Närää KT:n tarjous herätti myös takapäivystyksen osalta: pienen korotuksen ehdoksi oli asetettu päivystyskäytännön kovana pidetty tiukennus.
Valtuuskunnan jäsen, Etelä-Karjalan keskussairaalan osastonlääkäri Olle Sipari sanoo työnantajan tarjousta pakkotarjoukseksi, joka tehtiin vain muodon vuoksi.
- Se oli pelkkää ärsytystä KT:lta. Tällainen menettely vahvistaa lääkärien rivejä, hän sanoo.
- Tähän kierrokseen oli asennoitunut niin, että peruspalkka tulee nousemaan, mutta sillehän ei tässä tarjouksessa tapahtunut yhtään mitään. KT tarjosi tupon ja sen lisäksi 3,4 %, joka tuli työajan pidennyksestä.
Vapaamuotoisen päivystyksen korvaukseksi työnantajapuoli tarjosi 19,10 markkaa tunnilta. Sipari ei pidä tarjousta edes painokelpoisena.
- Siihen pitää saada selvä tasokorotus ja korvausperusteet samanlaisiksi kuin muilla liitoilla, jotka tekevät varotyötä. Lisäksi tarvitaan kunnolliset hälytysrajat. Tähän asti on ollut voimassa sanaton sopimus, jonka mukaan puolessa tunnissa on ehdittävä sairaalaan. Se on ehdottomasti liian lyhyt aika. Hälytysaika pitää saada nostetuksi tuntiin.
Siparin mukaan Etelä-Karjalan keskussairaalan lääkärit eivät hyväksy työajan pidennystä.
- Miksi meidän pitäisi lähteä pidentämään työaikaa, kun kaikki muut pyrkivät lyhentämään sitä, hän ihmettelee.
TÄSMÄLAKKO ON PITKÄ MUTTA HELPPO TOTEUTTAA
Sipari uskoo täsmälakkoon: se on jäsenille ja liitolle taloudellisesti kevyt ja lisäksi helppo toteuttaa. Myöskään lakkoväsymys ei iske samalla tavoin kuin totaalilakossa. Täsmälakosta tulee kuitenkin pitkä:
- Lumet sulavat, ennen kuin lakko loppuu. Sen takia onkin tärkeää, ettei lakkolaisia jätetä yksin, vaan järjestämme lakon aikana yhteisiä tietoiskuja ja vapaamuotoisempia lakkoriihiä.
Oman työnantajansa asennetta Sipari kuvaa siilipuolustukseksi. Keskussairaalassa ei esimerkiksi suostuttu lääkärien ehdotukseen, jonka mukaan lomia olisi voinut pitää lakon aikana.
- Minusta työnantajan asenne on varsin lyhytnäköinen. Nythän talo seisoo vielä helmikuunkin, kun lomia pidetään ennen lakon alkamista, Sipari toteaa.
TERVEYSKESKUS- LÄÄKÄREILLE NIPIN NAPIN TUPO
- Eihän työnantajan sopimustarjous vastannut ollenkaan sitä, mitä sairaalapuolen kenttä oli asettanut tavoitteeksi, kuittaa liiton aluepäällikkö ja valtuuskunnassa perusterveydenhuoltoa edustava Riitta Keskitalo KT:n hylätyn tarjouksen.
- Perusterveydenhuollolle tarjous olisi tuonut nipin napin tupon. Väestövastuuta ajetaan ensisijaiseksi toimintamalliksi koko maahan, mutta viime sopimuskierroksen korotukset olivat väestövastuupuolella kaikkein pienimmät, alle 3 %, kun muu kuntapuoli sai vähintään 6 %. Vaikkei tilanne olekaan yhtä huono kuin sairaaloissa, niin käyrä näyttää kovin samansuuntaiselta: palkkataso on mennyt alaspäin, hän ihmettelee.
Periaatteessa tupokorotukset pitäisi Keskitalon mielestä saada kaikkiin palkanosiin, kun ne tässä tarjouksessa tulivat vain palkan perusosaan ja väestöosaan, eikä lainkaan käynti- tai toimenpidepalkkioihin.
- Tosin toimenpideluetteloa oli laajennettu niin, että laajennus ilmeisesti rahallisesti merkitsi suurin piirtein yhtä paljon, Keskitalo toteaa.
Harkinnanvaraisia palkkaelementtejä varten hän haluaisi järjestelmän, joka velvoittaisi työnantajaa käyttämään niitä. Kun harkinnanvaraisia elementtejä ei käytetä, ammattitaito ei näy palkkauksessa.
Sairaalalääkäreille ehdotettu työajan pidennys ei Keskitalon mielestä lisäisi lääkärien työmäärää nykyisestä, sillä lääkärit tekevät jo nyt käytännössä yli 38-tuntisia viikkoja.
- Lääkärien ei tarvitsisi kuin kirjata ylös todelliset työtuntinsa.
Lääkäriliiton järjestövaliokunnan jäsenenä Riitta Keskitalo on itse ollut suunnittelemassa täsmälakkoa.
- Täsmälakon on tarkoitus kohdistua mahdollisimman paljon työnantajaan ja haitata mahdollisimman vähän potilaita. Pitkä tästä lakosta kyllä tulee, hän sanoo.
TAKAPÄIVYSTYKSESTÄ PALLO JALKAAN
- Erikoislääkärin palkka ei noussut yhtään ja takapäivystyskorvaus säilyi 19 markassa tunnilta. Varsinainen pallo jalkaan oli tämä esitys takapäivystyskorvauksen nostamisesta 2 markalla 90 pennillä, jos lääkäri on saatavissa sairaalaan alle puolessa tunnissa. Aivan mahdotonta oli hyväksyä myöskään esitystä, jonka mukaan aktiivipäivystyksen aktiivityön osuus nostettaisiin 60 %:sta 70 %:iin, luettelee turkulainen valtuuskunnan jäsen, anestesiologi Heikki Pälve päällimmäisiä syitä hylätä KT:n tarjous.
- Kaikkien suurin syy hylkäämiseen oli se, ettei erikoislääkärin tuntipalkka noussut tässäkään tarjouksessa ollenkaan. Sen nostaminenhan on ollut koko ajan tärkein tavoite, hän sanoo.
Lisäksi Pälvettä ärsyttää työnantajan tarjous korottaa takapäivystyksen rahakorvauksia 15 %:lla eli 2 markalla 90 pennillä, jos takapäivystäjä sitoutuu olemaan sairaalassa alle puolessa tunnissa.
- Päivystyksestä tulisi näin erittäin sitova minimaalisella korvauksella. Tämä on aluesairaaloissa kaikkein hankalin kysymys: monessa paikassa on todellinen saavutus ehtiä leikkaussaliin puolessa tunnissa. Joskus näistä kysymyksistä saattaisi sitä paitsi syntyä juridisiakin kiistoja, Pälve huomauttaa.
Hän vastustaa myös työajan pidennystä, semminkin kun siitä tarjottiin normaalia tuntipalkkaa.
Pälve arvioi lakon venyvän yli kahden kuukauden mittaiseksi.
- Luulen, että lakosta tulisi pitkä, tehtäisiinpä se millä mekanismilla hyvänsä. Täsmälakon pitäisi kuitenkin siirtää lääkärien kipukynnystä pitemmälle.
