Lakkopäällikkö Olli Meretoja: Lomautukset riskeeraisivat potilashoitoa paljon enemmän kuin lääkärien täsmälakko
- Lomautukset eivät kaada lääkärien täsmälakkoa. Työnantaja riskeeraisi lomautuksilla potilashoitoa huomattavasti enemmän kuin lääkärien täsmälakko, kommentoi Lääkäriliiton lakkopäällikkö Olli Meretoja sairaaloiden kaavailuja lomauttaa henkilökuntaa lääkärilakon aikana.
Ensimmäiset sairaalat ottivat lääkärien lakkovaroituksen vastaan ryhtymällä heti helmikuun alkupuolella valmistautumaan koko henkilökuntaa koskeviin lomautuksiin. Lakkopäällikkö Meretoja uskoo muiden työntekijäjärjestöjen reagoivan lomautussuunnitelmiin käytettävissään olevin keinoin täysin itsenäisesti.
Esimerkiksi HYKS:n hallitus on valtuuttanut sairaalajohtajan antamaan lomautuksen ennakkoilmoituksen tarvittaessa koko henkilökunnalle. Hallituksen mukaan ensisijaisesti on kuitenkin neuvoteltava muista keinoista kuin lomautuksesta. Lomautuksia valmistellaan myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa ja Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa.
- Lomautukset aiheuttavat hyvin monia haittavaikutuksia myös työnantajalle. Jos niihin ryhdytään, työntekijäjärjestö voi asettaa vastaavan toiminnan saartoon. Silloin kukaan ei tee lomautettujen henkilöiden töitä, Meretoja huomauttaa.
LUOTTAMUSMIEHET RATKAISEVAT KIISTAT
- Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut sairaanhoitopiireille kategorisia toimintaohjeita, joista osa ei perustu lakiin. KT antoi esimerkiksi uudistetut ohjeet työtaistelun varalta ja ilmoittaa niissä, että työnantaja määrää suojelutyöhön kutsuttavien henkilöiden määrän sekä päättää, keitä nämä henkilöt ovat. Näin ei ole ollut missään aikaisemmassa lakossa eikä todennäköisesti tule olemaan vastaisuudessakaan, Meretoja toteaa.
Suojelutyötä koskevan päätöksenteko-oikeuden KT on ottanut esille myös haastaessaan Lääkäriliiton työtuomioistuimeen.
- Sairaanhoitopiirit ovat tällaisessa tilanteessa puun ja kuoren välissä. Kun KT nyt antaa niille ohjeita lomautuksista, työsuluista tai lomien peruuttamisista, piirien on todennäköisesti aika vaikea tietää, mitkä ohjeista ovat laillisia, mitkä pelkkiä suosituksia, Meretoja huomauttaa.
Hän korostaa, että yksittäisen työntekijän ei pidä missään tapauksessa lähteä kiistelemään työnantajan edustajan kanssa määräysten laillisuudesta, vaan asia on jätettävä luottamusmiehen tai hankalimmissa tapauksissa Lääkäriliiton selvitettäväksi.
- Kun VES on mahdollisen työtaistelun jälkeen saatu aikaiseksi, teemme edelleenkin töitä saman työnantajan ja samojen esimiesten kanssa. Henkilösuhteita on aivan turha polttaa matkan varrella.
TYÖSULKU ON PELOTTELUKEINO
Työnantajien arsenaalissa ovat lomautusuhkien lisäksi esimerkiksi työsulku, määräyskirjojen uusimatta jättäminen ja työvuorojen siirtäminen viikonloppuun.
Olli Meretoja pitää työsulkua pelottelukeinona, jota tuskin otetaan käyttöön.
- Työsulku ei nähdäkseni palvele edes työnantajaa, koska se rajoittaisi potilashoitoa rajusti. Se edellyttää myös samanlaista ilmoitusmenettelyä kuin lakko, ja sitäkin voidaan siirtää. Lisäksi työsulku on kohdistettava nimettyihin työntekijöihin, joten se täytyisi antaa jokaiselle yksilöidysti.
Omaa oksaa Meretoja katsoo työnantajan sahaavan siinäkin tapauksessa, että lääkärien määräyskirjoja jätetään uusimatta, koska mm. päivystyksen järjestäminen vaikeutuu huomattavasti.
- Työttömäksi jäävän lääkärin pitää ilmoittautua työvoimatoimistoon heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Kannattaa myös ottaa yhteyttä Lääkäriliiton työnvälitykseen, koska sitä kautta on onnistuttu järjestämään uusi työpaikka monille lääkäreille, joiden määräyskirja on uhannut katketa helmikuun lopussa.
Työnantajalla on oikeus teettää lääkärillä viikonlopputyötä, jos se mahtuu 37 tunnin viikkotyöajan puitteisiin lakossaoloaika huomioon ottaen. Vuorojen siirtäminen viikonloppuun tulee työnantajalle kuitenkin huomattavasti kalliimmaksi kuin normaali arkityö, ja työ on tehotonta tukitoimintojen puuttuessa. Lääkäriliitolla on voimassa oleva hakukielto- ja saartouhka työnantajille, jotka siirtävät lääkärien perustyöaikaa normaalin virka-ajan ulkopuolelle.
ERILLISET SOPIMUKSET VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO
Julkisuudessa on jo kyselty, mureneeko lääkärien lakkorintama erillissopimuksiin, joiden mahdollisuudesta parissa sairaanhoitopiirissä on neuvoteltu. Lääkäriliiton tieten käydyt neuvottelut eivät ole rikkuruutta.
Vaikka sopimuksista neuvotellaan paikallisesti, erillissopimusten toinen hyväksyjäosapuoli olisi tietysti Lääkäriliitto. Meretojan mukaan neuvotteluosapuolen vaihto KT:sta sairaanhoitopiireihin on varteenotettava malli, jota kannattaa pohtia.
- Tällaisesta neuvottelumenettelystä voisi löytyä piirteitä, jotka kehittäisivät lääkärien virkaehtosopimusmallia dynaamiseen suuntaan. Ne sairaanhoitopiirit, joilla on parhaat sopimukset lääkärien kanssa, saavat varmasti maan parhaat lääkärit töihin omaan sairaanhoitopiiriinsä, Meretoja arvelee.
Helmikuun puoliväliin mennessä yhtään sopimusta ei kuitenkaan ollut tullut hyväksyttäväksi Lääkäriliittoon.
TÄSMÄLAKON MATEMATIIKKA
Lakkopäällikkö Meretoja on myös Lääkäriliiton järjestövaliokunnan puheenjohtaja ja yksi uuden täsmälakkomallin kummisedistä. Täsmälakkoa ei suinkaan vedetty takinhihasta, vaan se on pitkän suunnittelun tulos. Mallin kritisoijat ovat vaatineet mm. erilaisten mahdollisten varasuunnitelmien esittelyä ja kyselleet, miksi liitto ei lähde kaikkien lääkärien totaalilakkoon.
Meretojan matematiikalla vastaus on varsin yksiselitteinen: Kun kymmenesosa sairaalalääkäreistä menee täsmälakkoon, pienenee keskikokoisen sairaalan potilaslaskutus neljänneksellä ja lakon haitat kohdistuvat kymmenesosaan lääkäreistä. Lakon kärki osuu työnantajaan, kuten on tarkoituskin, eikä potilaisiin.
Kaikkien lääkärien totaalilakko pienentäisi potilaslaskutusta puolella, mutta siihen osallistuisi suojelutyö vähentäen 80 % kaikista maan lääkäreistä, jotka myös kaikki kärsisivät lakon ikävistä puolista, samoin kuin huomattava määrä potilaita. Lakkomalli on valittu niin, että mahdollisimman harvat lääkärit ja potilaat olisivat lakon negatiivisten sivuvaikutusten piirissä.
Varasuunnitelmien perääjille Meretoja tiedottaa niitä olevan.
- Itsestäänselvä varasuunnnitelma, joka liitolla on ollut vuosikymmeniä, on kaikkia jäseniä koskettava täydellinen lakko. Lisäksi täsmälakon ja kaikkien lääkäreiden totaalilakon väliin mahtuu monia muita vaihtoehtoja, joita liitto on hionut.
- Nämä ovat kuitenkin senkaltaisia kysymyksiä, että niitä ei tällä hetkellä kerta kaikkiaan haluta tuoda julkisuuteen. Liiton jäsenet ovat korkeasti koulutettuja, ja jokaikinen haluaisi saada erikseen tarkan tiedon suunnitelmista voidakseen ottaa niihin kantaa. Kaikkia suunnitelmia ei kuitenkaan voida julkistaa. Valitut luottamushenkilöt ajavat lääkärien asiaa niin hyvin kuin ikinä osaavat. Kaikki liiton toteuttamat strategiset suunnitelmat ovat viime kädessä liiton valtuuskunnan hyväksymiä, Meretoja sanoo. Suvi Sariola
