Kysymyksiä uudesta lääkärisopimuksesta

Helmikuun lopussa hyväksytyn lääkärisopimuksen mukaan sairaalalääkärien peruspalkat nousevat 1.7.98 lukien keskimäärin 10,7 %. Oheisena on taulukko palkankorotusten vaikutuksista eri lääkärinimikkeiden hinnoittelun alarajoihin. Taulukon markkamäärissä on joitain pieniä tarkennuksia verrattuna Lääkärilehden numerossa 8/98 olleen järjestöextran lukuihin.

Lääkärisopimusta on esitelty jäsenistölle laajalla kenttäkierroksella. Liiton neuvotteluosaston puhelin on soinut tiuhaan ja sopimusta koskeva nettikeskustelu on ollut vilkasta. Seuraavassa on eräitä useimmin esitettyjä kysymyksiä uudesta sopimuksesta.

Lääkäriliitto on julkaissut sairaalalääkärien nimikkeisiin tulevat prosenttikorotukset sekä niiden aiheuttaman markkamääräisen nousun nimikkeiden alarajoilla. Jos oma palkka ei ole alarajan mukainen, niin minkä suuruinen nousu siihen tulee?

Nimikkeen kohdalle merkitty korotusprosentti tulee jokaisen sairaalalääkärin henkilökohtaiseen peruspalkkaan riippumatta siitä, onko hänen palkkauksensa hinnoittelun ala- tai ylärajalla tai montako kokemuslisää hänellä on. Mikäli jonkun lääkärin palkka tästä huolimatta jää alle oheisen taulukon, nostetaan hänen palkkansa vähintään taulukon alarajaan.

Miten kandien ja amanuenssien palkat muuttuvat?

Lääketieteen kandidaattien palkkoihin tulee 7 %:n korotus. Amanuenssien palkkoja korotetaan naispalkkaerän mukaisella 0,4 %:lla sekä 284 markalla kuukaudessa. Molemmat korotukset astuvat voimaan 1.7.98 lukien.

Entä terveyskeskuslääkärien palkankorotukset?

Terveyskeskuslääkärien peruspalkkaa nostetaan 1.7.98 lukien 3,6 % ja väestövastuulääkärin peruspalkkaa sekä väestöosaa 3,6 %. Lisäksi terveyskeskuspuolen toimenpideluetteloon tulee eräitä parannuksia, joilla saadaan lisää toimenpiteitä korvausten piiriin.

Minkä lääkäriryhmien työaika pitenee ja koska pidennys astuu voimaan?

Työaika pitenee kaikilla kokopäivätyötä tekevillä sairaalalääkäreillä, myös kandidaateilla. Amanuenssien työaikaa ei ole määritelty eikä siihen siis tule pidennystä. Myöskään osa-aikaisten sairaalalääkärien työaika ei pitene. Uudistus koskee vain kuntasektoria, ei siis esimerkiksi valtion sairaaloissa työskenteleviä lääkäreitä.

Terveyskeskuslääkäreitä työajan pidennys ei koske eikä myöskään kasvatus- tai perheneuvoloiden palveluksessa olevia lääkäreitä.

Miten aktiivityön korvaukset muuttuvat?

Päivystyksen aktiivityön korvaus muuttuu sikäli, että aktiivipäivystyksen ja muun päivystyksen kaikista aktiivitunneista maksetaan 55 %:lla korotettua tuntipalkkaa. Samalla luovutaan aiemmista yksinkertaisella tuntipalkalla korvatuista sekä 50 %:lla ja 100 %:lla korotetuista tunneista. Alle 85 %:n aktiviteettipisteissä maksettu 100 markan erillinen rahakorvaus poistuu, mutta 200 mk:n ja 250 mk:n erilliskorvaukset säilyvät.

Perustyöajan pidennys ja päivystyskorvausjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.7.98 lukien. Työaikajakson vaihtumisajankohdasta riippuen voidaan paikallisesti sopia muukin voimaantuloajankohta, esim. maanantai 29.6. tai maanantai 6.7.

Eikö sairaaloiden takapäivystäjien korvauksiin saatu kuin 15 %:n korotus ja sekin vain niille, joiden valmiusajaksi on määrätty korkeintaan puoli tuntia?

Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksiin ei tullut muita muutoksia, mutta aktiivityötä koskeva uudistus, jonka mukaan ensimmäisistä aktiivitunneista lähtien maksetaan 55 %:lla korotettu tuntipalkka, nostaa useimpien takapäivystäjien päivystyskorvauksia.

Lisäksi sopimukseen saatiin määräys, että toimenpiteestä maksetaan koko tunnin palkka, olipa sen kesto miten lyhyt tahansa. Herneenpoistostakin saa siis nyt peruskorvauksen lisäksi 1,55 kertaisen tuntipalkan. Jos lyhytkestoisia toimenpiteitä sattuu useampia saman tunnin aikana, maksetaan korvaus kuitenkin vain yhteen kertaan.

Tuliko muun työpaikkapäivystyksen korvauksiin muutoksia?

Ei tullut, paitsi edellä mainittu aktiivityön korvauksen muutos.

Miten kävi epämukavan työajan korvauksille?

Ilta-, yö- ja viikonlopputyöstä maksettavat korvaukset pysyivät ennallaan, vaikka tuntipalkkoihin tullut keskimäärin 10,7 %:n korotus luonnollisesti nostaa niiden markkamääriä vastaavasti. Sunnuntaina, juhlapyhinä ja niiden aattoina tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka, lauantailta 20 %:lla, iltatyöstä 15 %:lla ja yötyöstä 30-100 %:lla korotettu tuntipalkka. Edellämainittu takapäivystäjä saa siis herneenpoistosta epämukavana työaikana kaikkiaan jopa 255 %:lla korotetun tuntipalkan.

Miten lääkärien tuntipalkka lasketaan

Aiemmin tuntipalkka laskettiin jakamalla lääkärien peruspalkka 160:llä. Nyt kun työaika sairaalalääkäreillä piteni 1 1/2 tunnilla viikossa, sovittiin KT:n kanssa, että tuntipalkan jakajaksi tulee 163. Terveyskeskuslääkäreillä ja muilla ryhmillä, joiden työaika ei muuttunut, jakaja on edelleen 160.

Miksi sädelomasta luovuttiin?

Sädeloman asteittaisesta poistumisesta sovittiin joulukuussa 97 syntyneen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä, jolloin mm. röntgenhoitajat menettivät sen. Lääkäriliitto yritti viimeiseen asti saada sädeloman takaisin lääkäreille, mutta tämä ei onnistunut. Valtakunnansovittelija totesi, että kysymys voidaan ottaa seuraavalla neuvottelukierroksella uudelleen esille, jos sädevaarallisessa työssä olevia ammattiryhmiä edustavat liitot ryhtyvät yhdessä asiaa ajamaan.

Sädeloma säilyy tämän sopimuskauden loppuun (15.1.2000 asti) niillä lomaan oikeutetuilla lääkäreillä, jotka pysyvät saman työnantajan palveluksessa. Työpaikkaa vaihtavat menettävät lomansa eikä sitä enää myönnetä uusille radiologeille.

Tuliko kunnan yleiseen virkaehtosopimukseen lääkäreitä hyödyttäviä muutoksia?

Palkkausta koskevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää. Enää ei siis ole olemassa mitään ehdotonta kattoa kunnallisen työnantajan maksamalle palkalle. Hinnoittelun ylitysperusteina mainitaan lääkärisopimuksessa mm. tavanomaisesta poikkeavat tai lisätehtävät, työn vaativuus ja työvoiman saatavuus. Tätä sopimuskohtaa voidaan soveltaa myös aiemmin psykiatrilisän saaneisiin lääkäreihin.

Yleiseen virkaehtosopimukseen saatiin nyt myös säännös, jonka mukaan peruspalkkaa tarkistetaan, jos henkilö siirtyy vähintään 10 päivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään, jossa tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu. Esimerkiksi ylilääkärin tai johtavan lääkärin tehtäviä tilapäisesti hoitavilla on nyt perustellut syyt vaatia tältä ajalta korkeampaa palkkaa.