Jatkuvatko helteet syksylläkin?
Olemme saaneet viettää ilmojen puolesta aivan loistavan kesän. Lämpöä on riittänyt yllin kyllin ja aurinkoisia hellepäiviä on ollut ennätysmäärin lähes jokaisella paikkakunnalla. Toisaalta Keski-Euroopassa suuret joet tulvivat yli äyräidensä ja aiheuttavat mittaamattomia aineellisia vahinkoja ihmishenkien menettämisen ohella. Tasan eivät siis käy onnenlahjat. Mutta jatkuuko sama lämpö ja helle myös syksyllä? Ei varmaankaan säätilojen suhteen, mutta muut ennusmerkit viittaavat kyllä siihen, että syksystä tulee kaikin puolin kuuma ainakin neuvottelumarkkinoilla.
Sekä sanoma- että myös aikakauslehdissä on loppukesällä esiintynyt erilaisia tilastoja, jotka osoittavat mikä milläkin tavalla eri ammattiryhmien palkkoja ja ansiotason kehitystä viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien ansiotaso on vuodesta 1995 kehittynyt 25,7 % eli noin 3,5 % vuodessa. Palkansaajien nimellisansiot nousivat sen sijaan vuoden 2001 kolmannella neljänneksellä 4,5 % verrattuna vuoden 2000 lukuihin. Noususta 3,3 % selittyy sopimuskorotuksilla. Loppuosa johtui palkkaliukumista ja palkansaajarakenteen muutoksista.
SAK:lla, STTK:lla ja Akavalla näyttää nyt olevan jossakin määrin erilainen käsitys sopimustasosta, valtiovallan vaikutusmahdollisuuksista ja siitä, miten ja keille korotukset tulisi kohdentaa. Asiaa ei myöskään kovin paljon auta se, että poliitikot ja erityisesti ministeritkin vetävät erilaista linjaa tai ainakin antavat sellaisen kuvan syksyn sopimuspolitiikkaa käsiteltäessä. Korkeasti koulutettujen ammattiryhmien kohdalla veroratkaisut ovat varmasti yksi sopimusta tehtäessä käytettävä keino. Lähivuosien veronalennukset ovat jonkin verran helpottaneet meillä perinteisesti jo kauan ylläpidettyä sietämättömän korkeaa veroastetta. Silti olemme vielä edelleen tolkuttoman korkean tuloverotuksen maa.
Viime viikonvaihteen Iltalehdessä oli mittava 1 200:n ammatin palkkavertailu. Luvut, jotka kuvaavat tilannetta lokakuussa 2001 sisälsivät säännöllisen työajan ansiot, joihin lasketaan mukaan peruspalkan lisäksi kuukauden keskimääräiset vuoro-, iltatyö-, olosuhde- ja ikälisät, luontaisedut ja mahdolliset provisiot. Poimin tuosta tilastosta muutamia lukuja esimerkin vuoksi. Ylemmissä palkkausryhmissä 5 000 ja 6 000 euron välillä esimerkiksi kaupunginjohtajan palkka 5 863 e/kk, johtava ylilääkäri 5 507 e/kk, osaston ylilääkäri 5 350 e/kk ja ylilääkäri 5 147 e/kk, verojohtaja 5 051 e/kk ja rehtori 5 021 e/kk. Ryhmässä 4 000-5 000 euroa: eversti 4 731 e/kk, apulaisylilääkäri 4 709 e/kk, ylilääkäri 4 509 e/kk, tk-lääkäri 4 065 e/kk. Ryhmässä 3 500-4 000 euroa: erikoislääkäri 3 974 e/kk, osastonlääkäri 3 837 e/kk, työterveyslääkäri 3 670 e/kk, erityisasiantuntija 3 883 e/kk ja neuvotteleva virkamies 3 856 e/kk. Ryhmässä 2 500-3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat: erikoislääkäri 2 926 e/kk, sairaalalääkäri 2 943 e/kk, johtava ylihoitaja 2 900 e/kk ja ylihoitaja 2 663 e/kk. Nuo poiminnat osoittavat ainakin selvästi sen, että puheet lääkärien suurista palkoista ovat suurelta osin perättömiä ja myöskin kateuden siivittämiä. Tulevaisuuden sopimuksessa kokonaisuus ratkaisee asian ja veroratkaisut tavalla tai toisella tulevat olemaan hyvin tärkeässä asemassa lääkärisopimusta tehtäessä. Tämän syksyn sopimusneuvottelut käydään kuten ennenkin, mutta epävarmuustekijöitä tuntuu nyt olevan enemmän kuin aikaisemmin. Toivottavasti nämä tekijät eivät sitten entistä enemmän kuumenna sopimussyksyä.
