Kuopion aluepäällikkö Auli Malinen: Aluepäällikkö tukee taustalta luottamusmiestä
Lääkärilehti esittelee kaikki liiton seitsemän aluepäällikköä. Tarkoituksena on tuoda aluepäällikköjä ja heidän työtään entistä tunnetummaksi jäsenistön keskuudessa. Ensimmäisenä on vuorossa Kuopion aluepäällikkö Auli Malinen.
Malinen työskentelee radiologina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, jossa hän on toiminut myös pääluottamusmiehenä viime syksystä lähtien. Hän on ollut aluepäällikkönä vuodesta 1999.
- Mielestäni tärkein aluepäällikön tehtävä on olla yhteyshenkilönä luottamusmiehiin päin. Koen aluepäällikön ikään kuin taustalla olevaksi henkilöksi, jonka kanssa luottamusmies voi keskustella häntä askarruttavista asioista. Monesti tällaiset asiat ovat hyvin paikkakuntakohtaisia. Esimies tai neuvottelukumppani voi olla pottumainen.
Hän tietää, että yleensä luottamusmiehillä on vähän aikaa tehdä luottamusmiestyötään.
- Kaiken lisäksi he ovat työssään aika yksin. Osa meidän luottamusmiehistämme on hyvin kokeneita, mutta osa on aloittelevia. Tosin vasta vähän aikaa tehtävässä toiminut voi olla hyvinkin innokas.
Malisen mielestä aluepäällikön rooli on tärkeä myös siinä mielessä, että tällöin on olemassa henkilö, joka alueellisesti tietää, missä mennään.
- Monilla paikkakunnilla on aika paljon samantyyppisiä ongelmia, jotka nivoutuvat toisiinsa. On helpompi saada käsitys asioista, kun tuntee alueen. Näitä asioita voi sitten viestittää Helsinkiin päin.
LAKON AIKANA SELKEÄ ROOLI
Aluepäälliköiden yksi tärkeimpiä tehtäviä on vastata omien alueidensa lakkosuunnittelusta ja toimia lakon aikana aluelakkopäälliköinä.
- Lakko kyllä työllisti todella paljon. Silloin aluepäällikön työ oli kaiken kaikkiaan hyvin erilaista verrattuna normaalioloihin.
Malisella oli lääkärilakon aikana hoidettavanaan kolme lakossa ollutta paikkakuntaa: Kuopio, Jyväskylä ja Joensuu.
- Pidin yhteyttä näihin paikkakuntiin ja osallistuin kokouksiin. Sekä Jyväskylä että Joensuu toimivat itsenäisesti ja hirveän hyvin. Ne eivät tarvinneet järin paljon ohjailua. Myös Kuopiossa asiat menivät hyvin. Lakon aikana oli itse asiassa aika helppo olla aluepäällikkönä, koska ihmiset olivat hyvin paneutuneita tekemiinsä asioihin. Minun ei tarvinnut puuttua käytännön ongelmiin.
Hän muistelee, että loppujen lopuksi lakon aikana työllistivät ehkä eniten Helsingissä pidetyt lakkoryhmän kokoukset.
JÄRJESTÖTOIMINTA SAATAVA HOUKUTTELEVAKSI
Lääkäriliiton toiminnassa on viime aikoina puhuttu siitä, miten paikallistoimintaa tulisi kehittää.
- Mielestäni paikallisosastojen toiminta aktivoituu usein silloin, kun sen on tarpeellista aktivoitua. Jos asiat menevät kohtuullisen hyvin, niin näin ei välttämättä tapahdu. Paikallisosastotoiminta on tällöin ehkä enemmän keskinäistä mukavaa keskustelua.
Malisen näkemyksen mukaan kaikkein suurin ongelma on siinä, että lääkärit ovat aika passiivisia.
- Heillä on hirveän vähän halua käyttää vapaa-aikaansa järjestöasioihin. Suuri osa lääkäreistä voi olla aika nujerrettuja oman työnsä kanssa ja kokea, etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Joku taas ei välttämättä halua nähdä lääkäreitä vapaa-ajallaan, vaan hän haluaa harrastaa ihan jotain muuta. Minun mielestäni se on hyvin ymmärrettävää. Ei ihmisiä voi pakottaa mukaan toimintaan, vaan sen on oltava täysin vapaaehtoista.
Hän kertoo itse lähteneensä mukaan järjestötoimintaan puhtaasti henkilökohtaisista syistä.
- Koin aikanaan Lääkäriliiton toiminnan monissa asioissa aika passiivisena. Mielestäni tuolloin mentiin hiljaisen porukan mukana ja ajateltiin, että asiat ovat hyvin, kun kukaan ei sano mitään. Minua rupesi jossain vaiheessa suututtamaan tämä passiivisuus ja päätin lähteä katsomaan, pystyykö tässä vaikuttamaan mihinkään.
Nykyään Malisen mielestä liiton toiminta on aktivoitunut.
- En tiedä, onko tässä kuitenkaan itse mihinkään vaikuttanut. Järjestötoiminta pitäisi kuitenkin saada niin kiinnostavaksi, että tässä olisi koko ajan luonnollista vaihtuvuutta ihmisissä ja olisi halukkaita tulijoita.
ALUEELLISTA KOULUTUSTA LISÄÄ
Malinen ehdottaa, että luottamusmiesten koulutuksessa oli hyvä lisätä alueellista koulutusta.
- Asiat menevät aina paremmin perille pienemmissä ryhmissä. Tällöin voi helposti keskustella pienemmistäkin asioista, jotka voivat olla hyvin tärkeitä. Isoissa luottamusmiesten tapaamisissa ei edes ehdi keskustella kaikkien niiden kanssa, joiden kanssa haluaisi keskustella.
Muulloin kuin lakon aikana aluepäälliköiden toiminta keskittyy luottamusmiesten avustamisen lisäksi myös paikallisosastojen tukemiseen. Aluepäälliköt osallistuvat liiton edustajina usein paikallisosastojen kokouksiin ja vahvistavat samalla liiton muuta organisaatiota.
Hän kertoo, että sähköpostitse yhteydenpito oman alueen luottamusmiehiin ja paikallisosastoihin on ollut hyvin vaikeaa.
- Sähköpostit eivät toimi, viesteihin ei vastata tai niitä ei edes lueta.
Kuopion vastuualueella on yhteensä kahdeksan paikallisosastoa: Iisalmen seudun paikallisosasto, Jyväskylän seudun paikallisosasto, Jämsän paikallisosasto, Kuopion paikallisosasto, Mikkelin paikallisosasto, Pohjois-Karjalan paikallisosasto, Savonlinnan paikallisosasto sekä Varkauden paikallisosasto.
Malinen sanoo, että myös muut kuin luottamusmiehinä toimivat lääkärit voivat ottaa häneen yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse.
- Olisi hyvä, jos lääkärit voisivat luottaa oman alueensa aluepäällikköön ja kokea, että häneltä saa jotain apua. Tähän tarkoitukseen aluepäälliköitä tulisi kuitenkin enemmän kouluttaa, jotta meistä olisi jotain hyötyä. Se voisi olla erilaista, laajempialaista koulutusta kuin pelkkä järjestötietoisuus.
Järjestötoiminnan lisäksi Kuopion aluepäällikön vapaa-aikaan kuuluu liikunta eri muodoissa.
- Sen lisäksi muita harrastuksia ovat puutarhanhoito ja käsityöt. Viihdyn hyvin kotona, mutta pidän myös matkustelusta.
