Lääkärien palkankorotukset voimaan heinäkuun alusta

Helmikuun lopussa hyväksytyn lääkärisopimuksen mukaiset palkankorotukset ja muut sopimusmuutokset astuvat voimaan 1.7.98 lukien. Sairaalalääkärien peruspalkka nousee keskimäärin 10,7 %:lla ja kokonaisansiot 9,8 %:lla samalla kun perustyöaika pitenee 37 tunnista 381/4 tuntiin viikossa. Myös sairaalalääkärien päivystyskorvausjärjestelmä muuttuu heinäkuun alusta.

Sairaalalääkärien peruspalkkoihin saatiin tasokorotus viime talven vaikean neuvottelukierroksen jälkeen. Uhannut lääkärilakko saatiin viime hetkellä torjutuksi valtakunnansovittelijan esityksellä, jonka liiton valtuuskunta hyväksyi äänestyksen jälkeen. Syntynyt sopimus on voimassa 1.3.1998-15.1.2000, mutta sopimusmuutokset on keskitetty tulemaan voimaan heinäkuun 98 alusta lukien. Viime viikot sairaanhoitopiireissä onkin neuvoteltu tiiviisti sopimuksen soveltamisesta.

Heinäkuun alusta sairaalalääkärien palkat nousevat taulukon 1 mukaisesti. Kunkin lääkärin henkilökohtainen palkka nousee vähintään taulukon mukaisella prosentilla, vaikka se olisi korkeampi kuin taulukossa mainittu. Jos lääkäri on jostain syystä saanut oheista hinnoittelua alempaa palkkaa, maksetaan korotus joka tapauksessa vähintään uuden palkka-asteikon alarajaan.

Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien palkka määräytyy uudessa lääkärisopimuksessa erikoislääkärihinnoittelun mukaan: "jökön" palkka on vähintään 95 % erikoislääkärin palkkahinnoittelun alarajasta.

Sairaala-amanuenssien peruspalkkaa nostetaan ensin 0,4 %:lla ja sen jälkeen 284 markalla kuukaudessa. Sairaaloissa toimivien opiskelijoiden yleiskorotus on 7 %.

Sairaaloiden ylilääkärien, apulaisylilääkärien ja terveyskeskusten apulaisylilääkärien palkkauksesta poistetaan II kalleusryhmä. Terveyskeskusten ylilääkärihinnoitteluun tulee uusi luokka (28 000-74 999 asukasta).

Sairaalalääkärien perustyöaika 381/4 tuntiin

Sairaalalääkärien peruspalkan nousu rahoitettiin osittain pidentämällä viikkotyöaikaa keskimäärin 381/4 tuntiin viikossa työaikajaksoa kohden.

Sopimuksessa todetaan, että työajan pidennys on tarkoitettu ensisijassa potilastyöhön esim. kattamaan aiemmin lisätyönä tehtyä työtä ja parantamaan osaltaan mahdollisuuksia järjestellä lääkärien työtä (esim. leikkaustoimintaa) potilaiden hoidon ja sairaalan toimintojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Eri yksiköiden toiminnan luonteesta riippuen voivat lääkärien työpäivien pituudet ja tekemisajankohdat vaihdella. Samoin voidaan säännöllistä työaikaa, lisätyötä ja päivystystä teettää samanaikaisestikin päivän lopussa tarpeen mukaan.

Perustyöajan pidennyksellä ei oteta kantaa lääkärien työ- ja päivystysjärjestelyihin, vaan niistä päätetään paikallisesti. Mikäli työajan sijoittelussa tai päivystyksen alkamisen suhteen syntyy ongelmia, on ne saatettava Lääkäriliiton hallituksen käsittelyyn.

Terveyskeskusten ja kasvatusneuvoloiden työaika säilyy ennallaan. Työajan pidennys ei koske myöskään sivutoimisia sairaalalääkäreitä.

Päivystyskorvaus-järjestelmä muuttuu

Sairaalalääkäreille maksetaan 1.7.98 lukien päivystyksen kaikesta aktiivityöstä 55 %:lla korotettua tuntipalkkaa. Päivystyksen aktiivityökorvaus ei siis enää tiettyjen tuntien jälkeen nouse korottamattomasta tuntipalkasta 50 %:lla ja edelleen 100 %:lla korotettuun eivätkä työaikajaksojen pituudet tai päivystyskertojen lukumäärät jatkossa vaikuta korvauksen suuruuteen. Epämukavan työajan korvaukset lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.

Aktiivipäivystyksen 100 markan erilliskorvaus poistetaan ja sitä vastaava rahaerä siirretään sairaalalääkärien peruspalkkoihin. 200 markan ja 250 markan erilliskorvaukset raskaissa päivystyspisteissä maksetaan edelleen.

Takapäivystäjälle suoritetaan aktiivityöstä korvaus koko tunnilta, vaikka aktiivityörupeama jäisi sitä lyhyemmäksi. Jos samaan tuntiin sisältyy useampia yhteensä alle tunnin työrupeamia, suoritetaan korvaus kuitenkin enintään yhdeltä tunnilta.

Niille takapäivystäjille, joiden valmiusaika on määrätty enintään 30 minuutiksi, maksetaan päivystyksen peruskorvaus 15 %:lla korotettuna.

Mikäli lääkärin aktiivipäivystystunnit ja muun päivystyksen aktiivityötunnit nousevat keskimäärin 82 tuntiin kalenterikuukaudessa, nostetaan hänen peruspalkkaansa 2 %:lla. Mikäli aktiivituntimäärä on vähintään 100, peruspalkan korotus on 5 % ja 114 tunnista lukien 6 %. Tuntimäärän täyttyminen lasketaan keskimäärin kuukautta kohti kolmen kuukauden ajanjaksolta. Ajalta 1.7.-30.9.98 maksettava korvaus määräytyy 1.9.97-28.2.98 tehtyjen tuntien perusteella. Tämä sopimusmääräys, jolla pyritään tasaamaan päivystyskorvausjärjestelmän muutoksen vaikutuksia paljon aktiivipäivystystä suorittaneiden ansiotasoon, koskee ylilääkäreitä, erikois- ja osastonlääkäreitä sekä oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa olevia lääkäreitä.

Ylityökorvaukset

Uuden sopimuksen mukaan myös lääkäreillä on oikeus ylityökorvauksiin lukuunottamatta työaikalain ulkopuolella olevia ylimpiä lääkärinvirkoja. Ylityökorvausten raja on 381/4 tuntia viikossa, jonka ylittävältä perustyöajalta lääkäri on oikeutettu 50 %:lla korotettuun tuntipalkkaan tai vastaavaan vapaa-aikaan.

Aktiivivapaat, kuten raskasta päivystystä seuraava vapaapäivä, eivät alenna ylityökorvauksen kynnystä. Asiaa on selvitelty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ja päädytty siihen, että vapaa-aikana annetut työaikakorvaukset eivät alenna ylityökorvauksen kynnystä missään kunnallisen alan työaikajärjestelmässä. Sensijaan työjaksolle sattuva arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa. Tällöin suoritetaan ylitöistä korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika 381/4 tuntiin saakka, minkä jälkeen vasta maksetaan 50 %:n korotus.

Säteilyloma

Säteilylomaa koskeva asetus on kumottu eikä Lääkäriliitolla käydyistä neuvotteluista huolimatta ollut mahdollisuutta säilyttää tätä oikeutta lääkäreillä, kun se oli päätetty poistaa kunnan yleisestä virkaehtosopimuksesta. Säteilylomaoikeus säilyy kuitenkin kuluvan sopimuskauden loppuun asti niillä lääkäreillä, jotka ovat saaneet säteilylomaa vähintään yhden päivän 1.12.97-31.3.98 välisenä aikana, mikäli he pysyvät saman työnantajan palveluksessa.

Säteilyloma on ollut merkittävä osa radiologien palvelussuhteen ehdoista. Näinollen työpaikkaa vaihtavan lääkärin on syytä pyrkiä neuvottelemaan itselleen vastaava etuus peruspalkkaan.

Terveyskeskuslääkärien työaika ennallaan

Terveyskeskuslääkärien palkka nousee 1.7.98 lukien tupon mukaisella 3,6 %:lla. Samoin väestövastuulääkärin peruspalkkaa ja väestöosaa korotetaan 3,6 %:lla. Terveyskeskusten toimenpideluokitukseen tulee laajennuksia, joiden ansiosta eräät yleiset tarkastukset, lausunnot ja toimenpiteet saadaan korvausten piiriin (toimenpideluettelo kokonaisuudessaan sekä siihen tulleet muutokset on julkaistu kaikille terveyskeskuslääkäreille jaettavassa Kunnallislääkärien vuosikirjassa). Väestövastuulääkärien varsinaisena palkkana loman ajalta maksetaan perusosa 15 %:lla korotettuna.

Terveyskeskuslääkärien työaika on edelleen 37 tuntia viikossa. Uusi sopimus ei tuo muutoksia myöskään terveyskeskuslääkärien päivystyskorvausjärjestelmään.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

Lääkärisopimuksen mukaan kunnallisessa palveluksessa olevat lääkärit voivat saada lomarahansa tai osan siitä vapaana. Tällöin vapaa-ajan pituus on 50 % ansaittujen vuosilomapäivien lukumäärästä. Jos esimerkiksi vuosilomaoikeus on 36 arkipäivää, merkitsee koko lomarahan vaihtaminen vapaaksi 18 ylimääräistä vuosilomapäivän kaltaista vapaapäivää.

Käytännössä lomarahan vaihto vapaaksi edellyttää esimiehen suostumista samaan tapaan kuin palkattomia virkavapaita anottaessa. Joissain kunnissa on päästy 50 %:n sääntöä edullisempaan sopimukseen lomarahan vaihtosuhteesta.

Vaativampi työ: enemmän palkkaa

Uusi kunnallinen virkaehtosopimus antaa lääkäreille aiempaa paremmat mahdollisuudet pyrkiä parantamaan palkkaansa tilanteissa, jossa työ muuttuu aiempaa vaativammaksi tai lääkärillä on erityistietoja ja -taitoja. Palkoille ei ole enää määritelty ehdottomia kattoja, vaan tehtäväkohtaista palkkaa koskevien säännösten (KVTES 3 pykälä) mukaan palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää perustellusta syystä.

Jos lääkäri määrätään hoitamaan esimiehensä vuosilomasijaisuutta yli kahden viikon ajaksi, on se uuden sopimuksen mukaan peruste palkkauksen tarkistamiselle. Palkankorotusta voi pyytää myös muun määräaikaisen lisätehtävän, toiseen virkaan siirtämisen tai työssä tapahtuvien muutosten perusteella. Lääkäri voi itse neuvotella näistä kysymyksistä työnantajansa kanssa tai pyytää apua oman työpaikkansa akavalaiselta luottamusmieheltä.