Lääkärin Suomi 100/52. Lääkärikunnan sosialisoiva pinnarilaki vai tarpeellinen uudistus – sairausvakuutuslaki 1963
Suomen lääkärikunta oli 1900-luvun alusta lähtien suhtautunut kansalliseen sairausvakuutusjärjestelmään epäluuloisesti. Lääkärikunnassa pelättiin vakuutusjärjestelmän muuttavan lääkärintyön ydinasioita: potilas–lääkäri-suhteeseen tulisi kolmas tekijä.
Parantajista tehtäisiin etuisuuksien portinvartijoita. Isot vakuutuslaitokset saattaisivat rajoittaa vapaata lääkärinvalintaa, määritellä taksat sekä puuttua potilaiden hoitamiseen.
Toisen maailmansodan jälkeen maailma oli kuitenkin muuttumassa. Monissa Euroopan maissa toteutettiin uusia kansallisia sairausvakuutusjärjestelmiä. Samalla uudet terveyskäsitykset ja terveydenhuollon uudistukset korostivat sairausvakuutuksen merkitystä. Näin aihe nousi uudelleen esiin myös suomalaisessa poliittisessa keskustelussa.
Toteutusmalleista käytiin kiistaa
Nyt sairausvakuutuksen tarpeellisuutta ei enää kiistetty. Toteutusmalleista käytiin kuitenkin vielä parinkymmenen vuoden kiista, jossa riideltiin vakuutuksen väestöllisestä kattavuudesta sekä järjestysmallista (yksityiset kassat vai valtiollinen järjestelmä).
Lääkärikunta ei enää suoraan vastustanut sairausvakuutusjärjestelmää, mutta edellytti, että siihen tulisi sisällyttää vapaa lääkärinvalinta sekä riittävät karenssit ja omavastuuosuudet.
Poliittinen tahtotila sairausvakuutusjärjestelmän toteuttamiseen löytyi lopulta 1960-luvun alussa. Tuolloin lääkärikuntakin oli entistä vahvemmin kääntynyt tukemaan kansallista järjestelmää, joka takaisi sairausvakuutuksen kaikille kansalaisille. Esimerkiksi Lääkäriliitto järjesti tiedotustilaisuuksia ja vaikutti järjestelmän voimaansaattamiseen omien verkostojensa kautta.
Yli puolen vuosisadan kiistelyn jälkeen sairausvakuutuslaki hyväksyttiin eduskunnassa keväällä 1963. Lain eduskuntakäsittely kertoi hyvin hankkeen vaikeudesta: lakiehdotukseen oltiin tyytymättömiä niin oppositiossa ja hallituksessa kuin myös eri yhteiskuntaryhmien etujärjestöissä. Tästä huolimatta aika oli kypsä, ja Suomi sai viimein kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän.
