Lehti 45: Liitto toi­mii 45/2002 vsk 57 s. 4632 - 4633

Liiton alaosastojen toimintaan lisää potkua!

Lääkäriliiton valtakunnallisten alaosastojen puheenjohtajat ja liiton hallitus kokoontuivat yhteen pohtimaan alaosastojen roolia tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Keskustelun keskiöön nousi se, miten kunkin erikoisalan edunvalvonnallinen näkökulma saataisiin entistä paremmin esille.

Mika Vehkasaari

Liitolla on yhteensä 27 alaosastoa. Niiden jäsenmäärä vaihtelee suuresti. Kun isoimmassa Yleislääketieteen alaosastossa on noin 2 200 jäsentä, on pienimmässä Suomen Lastenneurologit -alaosastossa 20 jäsentä.

Tapaamisen tarkoituksena oli saada myös keskustelu- ja vuorovaikutussuhde kunnolla käyntiin, sillä edellisestä vastaavasta kokoontumisesta oli kulunut aikaa jo viitisen vuotta.

- Alaosastojen puheenjohtajien yhteiset tapaamiset ovat äärimmäisen tärkeitä ja niitä on jatkossakin syytä järjestää vähintään kerran vuodessa. Kun liiton edunvalvontaa halutaan maksimoida, yhä enemmän tapahtuu paikallisesti ja myös erikoisalakohtaisesti. Alaosaston tehtävä on nimenomaan edunvalvonnan puolella, totesi liiton puheenjohtaja Heikki Pälve tapaamisen aluksi.

Hän kertoi liiton selvittävän mm. sitä, miten eri erikoisaloilla maksetaan palkkaa.

- Tätä kautta saadaan käsikassaraa paikallisiin neuvotteluihin.

Pälve piti tärkeänä sitä, että eri alaosastot pääsisivät hyvään puheyhteyteen siitä, mihin suuntaan asioita pitäisi viedä.

- Tarvitsemme hyvää yhteistyötä alaosastojen kesken sekä alaosastojen suhteessa liittoon.

Hän kertoi, että Lääkäriliittoon on syntymässä uusi järjestökulttuuri.

- Meillä on aktiivinen pyrkimys siihen, että liitto pystyy tukemaan luottamusmiehiä, paikallisosastoja ja alaosastoja.

ROOLIJAKO SELVÄKSI

Liiton hallituksen jäsen ja edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Risto Lantto alusti siitä, mikä on alaosastojen rooli tänä päivänä ja tulevaisuudessa sekä niiden suhteesta erikoislääkäriyhdistyksiin.

- Olennainen kysymys on se, miten erikoisalakohtaiset intressit saadaan ylipäänsä näkyviin. On olemassa itsenäiset erikoisalakohtaiset yhdistykset, joille on tärkeää ammattikuntahengen ylläpitäminen ja ammatillinen koulutus. Sitten on olemassa epäitsenäiset alaosastot, jotka ovat tavallaan Lääkäriliiton ulokkeita. Minulla on sellainen käsitys, että jotkut alaosastot ovat limittyneet erikoisalakohtaisiin yhdistyksiin.

Hänen näkemyksensä mukaan alaosastojen painoarvo on muuttumassa entistä tärkeämmäksi.

- Kun käydään henkilökohtaisia palkkaneuvotteluja, tarvitaan tietoa alakohtaisesta ja muiden erikoisalojen palkkakehityksestä. Yksi alaosastojen tehtävä voisi olla tiedon välittäminen jäsenille siitä, että tunnistetaan oman alan osaamisalueet osana palkkaneuvottelua.

Lantto ehdotti, että yksityisen sektorin edunvalvontaan liittyen alaosasto voisi tehdä alakohtaisia kilpailusääntöjä.

- Lisäksi alaosasto voisi selvittää taksojen kehittymistä ja tiedottaa siitä.

Hän totesi, että roolijako pitäisi keskustella selväksi alaosastojen ja yhdistysten välillä.

- Niiden välillä voitaisiin käyttää yhdyshenkilöitä. Rooleista olisi hyvä sopia esimerkiksi koulutuspoliittisissa kysymyksissä, jottei tehtäisi päällekkäistä työtä. On tärkeää tunnistaa myös yhteiset tavoitteet.

Keskustelussa nousikin yhtenä vaihtoehtona esille edunvalvonnallinen toiminta myös oman erikoislääkäriyhdistyksen kautta.

Lue myös

Lantto ehdotti myös sitä, että eri erikoisalat voisivat vaikuttaa entistä tiiviimmin Lääkäriliiton ns. päälausunnonantajajärjestöjen eli SELY:n, NLY:n ja Kunnallislääkärien kautta.

Järjestöpäällikkö Erkki Laakso totesi, että joistakin alaosastojen tehtävistä on käytännössä tullut muita tärkeämpiä. Ne antavat mm. lausuntoja eri asioista.

- Oman alansa asiantuntijat osaavat antaa olennaista tietoa alan sisältä. He tietävät, mitä alan nykytietämys ja osaaminen mahdollistavat. Alaosastoissa on esimerkiksi näkemys siitä, mitä uusien hoito- ja toimenpidetapojen käyttöönotto merkitsee työolosuhteisiin ja palkkaukseen.

Hän kertoi, että liiton toimisto tulee lisäämään aktiviteettia alaosastojen suuntaan.

- Tarvetta alaosastoille on. Edunvalvonnallinen aspekti pitää pyrkiä tuomaan esille. Siihen on olemassa erilaisia toimintamalleja, koska alaosastot ovat eri kokoisia.

Laakso toivoi alaosastoilta aktiivista yhteydenpitoa sähköpostin kautta. Tapaamisessa muistutettiin myös siitä, että liiton nettisivuilla on olemassa omat keskustelutaulut jokaiselle alaosastolle.

Eri alaosastojen välille toivottiin lisää yhteistoimintaa.

- Tulemme varmasti miettimään alaosastojen välisen yhteistyön lisäämistä, totesi Laakso.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030