Sata luottamusmiestä koulutuksessa neuvottelupäivillä
Sata lääkäriluottamusmiestä kokoontui toukokuun puolivälissä neuvottelupäiville saamaan uutta tietoa mm. lakon jälkeisestä palkkakehityksestä, lääkärisopimuksen mukaisten työryhmien tähänastisesta työskentelystä, eläkeratkaisuista ja keikkafirmoista. Päivien aikana puhuttiin myös aluepäällikköorganisaation kehittämisestä ja tehtävien vaativuuden arvioinnista.
Luottamusmiesten neuvottelupäivät avasi Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala.
- Uusi lääkärisopimus asetti paikallisille luottamusmiehille ja Lääkäriliitolle huomattavia velvoitteita. Luottamusmiehet tarvitsevat nykyään entistä enemmän koulutusta.
Hän sanoi, että liiton tulee tukea paikallista luottamusmiestoimintaa.
- Tämän takia on koulutusta lisättykin. Lisäksi luottamusmiespäivillä tarvitsee käsitellä entistä enemmän sopimuksen tulkintaa.
Liiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas kertoi katsauksen lakon jälkeisestä palkkakehityksestä ja lääkärisopimuksen mukaisten työryhmien tähänastisesta työskentelystä.
- Tilastokeskuksen kunnallisen henkilörekisterin mukaan ovat kuntasektorilla lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien palkat nousseet 16,5 prosentilla lakon jälkeisen kahden vuoden aikana. Muiden kunnan sopimusalojen palkat nousivat samana aikana 7,2 prosenttia.
Lääkärilakon päättäneen sopimuksen kustannusvaikutukseksi arvioitiin tuolloin 11,1 prosenttia.
Edellisessä lääkärisopimuksessa sovittiin kahden työryhmän perustamisesta.
- Omalääkärityöryhmässä on aluksi puhuttu omalääkärijärjestelmän kehittämisestä. Varmaan loppuvaiheessa päästään puhumaan enemmän palkoista, kertoi Kangas.
Toinen työryhmä on palkkaus- ja työaikatyöryhmä.
- Keskustelu on jatkuvasti lisääntynyt siitä, että lääkärin työssä mättää muukin kuin palkka. Itse asiassa kysymys ei välttämättä ole ensisijaisesti palkasta, kun lääkäreitä ei saada johonkin terveyskeskukseen. Esille ovat tulleet kysymykset työskentelyolosuhteista ja lääkärin oman työn hallinnan menettämisestä.
Kangas kertoi, että työryhmässä on puhuttu myös työaikakysymyksistä ja päivystyksistä.
- Siellä on vakiintunut sellainen käsitys, että meidän on tehtävä asiassa jotain itse. Yli 24 tunnin työrupeamat ovat terveydellinen riski.
Työryhmässä on asialistalla myös terveydenhuollon rakenteiden muutokset.
- Haluaisimme kovasti keskustella ammatinharjoittamiseen perustuvista malleista ja saada niitä kokeiluun. Liike on kuitenkin hidasta, eikä se johdu pelkästään työnantajasta, totesi Kangas.
TYÖELÄUUDISTUKSEN AJANKOHTAINEN TILANNE
Liiton neuvottelupäällikkö Markku Kojo puhui työeläkeuudistuksen ajankohtaisesta tilanteesta. Yksityisen sektorin työeläkelakeihin tehdyt muutokset tulevat voimaan pääosin vuoden 2005 alusta.
- Julkisen sektorin henkilöstöä koskien lainsäädäntö on edelleen muuttamatta. Todennäköistä kuitenkin on, että julkiset työeläkejärjestelmät pääosin tulevat vuoden 2005 alustakin olemaan hyvin samansisältöisiä kuin yksityisen puolen työeläkelaki, hän totesi.
Kojo jatkoi, että kunnan ja valtion henkilöstön työeläkkeiden muutosvalmistelua leimaa tällä hetkellä erimielisyys
Kun vuoden 2005 alussa yksityisen työeläkejärjestelmän piirissä olevat henkilöt voivat siirtyä karttuneen eläketurvan mukaiselle eläkkeelle jo 63 vuoden iässä, jäisi kuntajärjestelmään voimaan tätä ikää korkeampia eläkeikiä.
- Kuntien eläkevakuutus katsoo, että tämä on välttämätöntä mm. aikaisempaa korkeamman eläkekarttuman johdosta.
Kojo totesi, että kunnallisen eläketurvan esitetyn muutoksen voimaantulo, eläketurvan yhteensovituksen purkaminen ja vahvistettujen eläkeikien säilyttäminen yhdessä eläkekarttuman ja indeksijärjestelmän muutosten kanssa johtavat siihen, että työntekijän tai virkamiehen ei kannata jäädä eläkkeelle ennen vahvistetun eläkeiän täyttymistä.
- Kuntien eläkevakuutuksen esittämät laskelmat näyttävät osoittavan, että henkilö, joka siirtyy aikaisintaan vahvistetussa eläkeiässä eläkkeelle, aina tuntuu saavan paremman eläkkeen uudessa järjestelmässä kuin vanhassa.
KEIKKALÄÄKÄREIHIN LIITTYVÄ JURIDIIKKA ESILLÄ
Liiton lakimies Sami Lukkarinen puhui keikkalääkäreihin liittyvistä juridisista kysymyksistä.
- Yksi keikkalääkärien työsuhteiden on ominaisuus on, että heillä on yleensä sopimus työsopimuksesta johtuvien oikeuksien tai velvollisuuksien, kuten direktio-oikeus, siirtämisestä keikkafirman ja terveydenhuollon toimintayksikön välillä. Lisäksi on työsopimus työnantajan eli keikkafirman ja työntekijän välillä.
Hän jatkoi, että on olemassa myös työntekijän eli keikkalääkärin suostumus oikeuksien tai velvollisuuksien siirtoon, joka ilmenee yleensä suoraan työsopimuksesta tai muusta osapuolten välisestä sopimuksesta.
- Keikkalääkärien työsuhdetta kuvaa myös se, että työn johto- ja valvontaoikeus on käyttäjäyrityksellä.
Lukkarinen muistutti, että keikkalääkärit eivät ole virkasuhteisia.
- Yleensä keikkatyö on luonteeltaan lyhytaikaista. Keikkalääkärit saattavat myös itse määritellä työsuhteensa pituuden työsopimusta solmittaessa.
Hän totesi, että myös keikkalääkärin työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi.
- Muilta aloilta on olemassa kokemuksia sen riitauttamisesta, onko kyse määräaikaisesta vai toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta.
Lukkarinen sanoi, että keikkalääkärillä on tavallaan tuplasuoja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
- Työnantajan eli keikkafirman on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta. Myös käyttäjäyrityksenä oleva terveydenhuollon toimintayksikkö on työturvallisuuslain mukaan velvollinen noudattamaan kaikkia työturvallisuussäännöksiä ja -määräyksiä.
Hän jatkoi, että terveydenhuollon toimintayksikön on ennen työn aloittamista huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimenpiteisiin.
Lukkarinen toi esille myös sen seikan, että keikkafirman on työnantajana eriteltävä palkkalaskelmassa lomakorvauksen määrä erotettuna varsinaisen maksetun palkan määrästä.
- Lähtökohtaisesti lomakorvausta ei kuitenkaan voida sisällyttää jokaiseen maksettavaan palkkaerään, sillä vuosilomalain mukaan tarkastelu on tehtävä lomanmääräytymisvuoden päättyessä.
ALUEPÄÄLLIKKÖJÄRJESTELMÄÄ KEHITETÄÄN
Liiton järjestöpäällikkö Erkki Laakso puhui aluepäällikköjärjestelmän kehittämisestä.
- Aluepäälliköt toimivat lakon aikana aluelakkopäälliköinä ja silloin heidän tehtäväkuvansa on hyvin selvä. Nyt on erityisesti selvitetty sitä, mikä on aluepäälliköiden rooli rauhan aikana.
Selvityksen mukaan ongelmia on ollut nimenomaan ajankäytössä ja yhteyksien muodostamisessa.
Laakso kertoi luottamusmiehille lähetetystä kyselystä, jossa haluttiin mielipiteitä aluepäälliköiden roolista. Sen mukaan aluepäälliköiden tehtävät olivat täysin selviä 17 prosentille vastanneista, osittain selvät 48 prosentille, osittain epäselvät 24 prosentille ja täysin epäselvät 3 prosentille. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.
Aluepäälliköiden tärkeimpinä tehtävinä pidettiin Lääkäriliiton toiminnasta tiedottamista, paikalliseen neuvottelutoimintaan osallistumista, paikallisosastotoiminnan superviisorina toimimista ja paikallisosastojen kokouksiin osallistumista
Lääkäriliiton lakimies Marja Pylkkänen kertoi luottamusmiehille tehtävien vaativuuden arvioinnista.
- Puhekielessä puhutaan samasta asiasta työn vaativuuden arviointina. Tämä on osoittautunut esimerkiksi valtion lääkäreillä hyvin vaikeaksi asiaksi
Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että valtiolla on tehtävien arviointia koskevia sopimuksia tehty kymmenen vuoden ajan.
- Valtion henkilöstöstä on niiden piirissä 23 950 henkilöä, mikä on noin 21 prosenttia koko valtion henkilöstöstä. Lisäksi on täysin mahdotonta vertailla keskenään näitä järjestelmiä.
Pylkkänen kertoi, että esimerkiksi valtion puolella on tehtävien vaativuuden arviointityössä arvioitu jokainen tehtävä.
- Se on useasti aika sattumanvarainen ja vaikea prosessi.
Hän kertoi, että valtiolla on yleisin malli ollut perustaa ryhmä, jossa on ollut mukana yksi Akavan edustaja.
- Arviointi, jonka työryhmä tekee, on aina kompromissi.
Pylkkänen totesi, että vaativuustasojen tulee seurata johdonmukaisesti toisiaan, eikä välistä saa puuttua tasoja.
- Vaativuustasoilla tulee olla riittävästi erottelukykyä, jotta urakehitys on mahdollista.
Hän muistutti, että kunnallisessa lääkärisopimuksessa samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien peruspalkat porrastetaan työn vaativuuden mukaan mahdollisimman objektiivisesti.
- Vertailu suoritetaan saman työantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelukohtaan kuuluvien lääkärien tehtävien välillä.
Pylkkäsen mukaan palkkauksessa tulee näkyä se, jos palkkaryhmään kuuluvalta edellytetään huomattavasti korkeampaa koulutustasoa ja tämä otetaan huomioon tehtävien valinnassa.
- Tehtävien vaativuus voi kohota myös ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen myötä. Tehtävien kokonaisvaativuutta lisäävät myös merkittävät lisätehtävät ja vastuutukset kuten sektorivastuu. Lisäksi paikalliset olosuhteet ja viranhaltijan ammatillinen suuntautuminen voivat merkitä tehtävien vastuullisuuden lisäystä.
